Sesongin mukaan syöminen on edullista ja ekologista.
Kulloinkin parhaimmillaan olevien raaka-aineiden mukaan valmistettu ruoka maistuukin paremmalle.
Tässä artikkelissa kerron lisää siitä, miten ja miksi tarkkailla satokausikalenteria.
Sisältö
Satokausikalenteri
Satokausikalenteri opettaa ihmisiä syömään ekologisesti suosimalla eri sesonkien mukaisia hedelmiä ja vihanneksia.
Kalenterista voit helposti tarkistaa, mitkä kauden kasvikset ja hedelmät ovat parhaimmillaan.
Samalla säästät rahaa joka päivä, ovathan sesonkikasvikset edullisempia.
Tokihan tiedämme kotimaisten kasvisten kypsymisajat suurin piirtein, mutta ulkomaisten tuotteiden satokausien kohdalla voi olla toisin.
Syyskuussa kalenteri suosittelee kurpitsaa, kotimaista omenaa ja päärynää sekä erilaisia kaaleja, kun taas maaliskuussa suositellaan mandariinia, verigreippiä, papaijaa, bataattia ja kurkumaa.
Satokausikalenteria saa sekä perinteisenä kalenterina että myös mobiiliversiona.
Monet kauppaketjutkin ovat lähteneet mielellään mukaan satokausikalenteriajatteluun: useissa kaupoissa satokauden tuotteet ovat hyvin esillä, ja niiden käyttöön opastetaan muun muassa reseptein.
Alta löydät tietoa kussakin kuussa parhaimmillaan ja edullisimmillaan olevista kasviksista.
Tammikuun satokausikasvikset
Tammikuun satokausikasviksia ovat muun muassa punakaali ja appelsiini (ei, se ei kasva Suomessa).
Muita satokausikasviksia tammikuussa ovat muun muassa:
- Omena
- Keltasipuli
- Myskikurpitsa
- Maa-artisokka
- Mustajuuri
Helmikuun satokausikasvikset
Helmikuun satokausikasviksiin kuuluvat pitaija ja veriappelsiini.
Edelleenkään ei puhuta kotimaisista kasviksista. Pitaija on vieras monille suomalaisille, elleivät sitten ole juoneet lohikäärmehedelmämehuja Kauko-Aasiassa matkustellessaan.
Muita helmikuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi:
- Kiivi
- Sharon
- Salaattifenkoli
- Lanttu
- Juuripersilja
Maaliskuun satokausikasvikset – kurkuma ja mandariini
Maaliskuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi kurkuma ja mandariini.
Kurkuma on monelle tutumpi kuivattuja jauheena, ”köyhän miehen sahramina”.
Muita satokausikasviksia maaliskuussa ovat esimerkiksi:
- Mango
- Banaani
- Avokado
- Limetti
- Peruna
- Piparjuuri
Huhtikuun satokausikasvikset – kukkakaali ja sitruuna
Huhtikuun satokausikasviksiin lukeutuvat muun muassa ihanan hapokas sitruuna ja monikäyttöinen kukkakaali.
Kukkakaalin voi paahtaa, grillata, keittää tai syödä raakana. Sillä voidaan korvata riisi, peruna, pasta ja muut hiilihydraattipitoiset lisukkeet.
Muita huhtikuun satokausikasviksia ovat vaikkapa:
- Passiohedelmä
- Ananas
- Parsa
- Varsiparsakaali
- Huhtasieni
- Nokkonen, voikukka ja muut villivihannekset
Huhtikuun satokausikasvisten reseptivinkit:
Toukokuun satokausikasvikset – kesäkurpitsa ja tomaatti
Toukokuussa satokausikalenteri kehottaa syömään esimerkiksi tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
Mehevät tomaatit ja maukkaat kesäkurpitsat sopivat niin salaatteihin, pizzaan kuin vaikkapa grillattaviksikin. Kesäkurpitsaa käytetään jonkin verran myös leivonnassa.
Muita toukokuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi:
- Litsi
- Papaija
- Kirsikkatomaatti
- Vihanneskrassi
- Retiisi
- Nokkonen ja voikukka
Kesäkuun satokausikasvikset – paprika ja sipuli
Kesäkuussa kannattaa syödä kotimaisia mansikoita ja herneitä.
Satokausikalenteri vinkkaa myös paprikan ja sipulin olevan silloin parhaimmillaan.
Esimerkkejä muista kesäkuun satokausikasviksista:
- Kirsikka
- Persikka
- Keräsalaatti
- Rucola
- Varhaiskaali
- Nauris
- Retikka
- Varhaisperuna
Heinäkuun satokausikasvikset – melonit ja kaali
Heinäkuun satokausikasviksiin lukeutuvat muun muassa kaali sekä erilaiset melonit, joita voi yrittää viljellä Suomessakin.
Kaaliraasteen ohella kaalista voi valmistaa vaikkapa kääryleitä, keittoa, piirakan täytettä tai naposteltavia suupaloja.
Melonit taipuvat grilliin, mehuiksi, salaateiksi ja smoothieiksi.
Muita heinäkuun satokausikasviksia ovat muun muassa:
- Herukat
- Mesimarja
- Vadelma
- Viinirypäleet
- Avomaankurkku
- Kyssäkaali
- Pinaatti
- Tarhapavut
- Vahapavut
- Vuonankaali
- Lehtipersilja
Elokuun satokausikasvikset – omena ja peruna
Puutarhuri rakastaa elokuuta.
Raskas työ palkitaan: oma kasvimaa alkaa antaa satoa!
Omasta maasta nousee perunaa ja porkkanaa. Puutarhasta saa omenia ja marjoja, ja metsästä alkaa löytyä sieniä.
Satokausikalenteri muistuttaa nauttimaan elokuussa nimenomaan kotimaisista omenoista ja perunoista.
Esimerkkejä muista elokuun satokausikasviksista ovat:
- Karviainen
- Lakka
- Luumu
- Mustikka
- Saskatoon
- Latva-artisokka
- Raitajuuri
- Herkkutatti
- Kantarelli
- Lampaankääpä
Syyskuun satokausikasvikset – chili ja persikka
Syyskuun satokausikasviksia ovat muun muassa persikka ja chili.
Persikka sopii myös lämpimien ruokien lisukkeeksi, ja chiliä voi käyttää aasialaisten ruokien ohella myös arkiruoissa sekä joissain jälkiruoissa.
Muita syyskuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi:
- Pinaatti
- Marja-aronia
- Puolukka
- Maissi
- Valkojuuri
- Mustatorvisieni
- Suppilovahvero
- Tatit
Lokakuun satokausikasvikset – avocado, palsternakka ja viikuna
Lokakuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi viikuna, palsternakka ja avocado.
Avocadossa on paljon pehmeitä rasvoja. Sitä voi käyttää vaikkapa leivän levitteenä prosessoidun margariinin sijaan.
Palsternakka on uunijuuresten aatelia, ja viikuna sopii juustolautasen ohella myös salaatteihin.
Muita lokakuun satokausikasviksia ovat muun muassa:
- Tyrni
- Karpalo
- Katajanmarja
- Pihlajanmarja
- Satsuma
- Päärynä
- Jättikurpitsa
- Sokerijuurikas
- Ruusukaali
Marraskuun satokausikasvis – granaattiomena
Marraskuun satokausikasviksista nostin tässä esiin granaattiomenan.
Granaattiomena on herkullinen, mutta ihan mahdoton kuoria ilman, että mehua on seinillä, katossa ja kaikissa ylläsi olevissa vaatekappaleissa.
Granaattiomenansiemeniä voi löytää pakastealtaasta, jos tahtoo päästä hieman helpommalla. Maku ei tietenkään ole yhtä hyvä pakastuksen jäljiltä.
Kotiliedestä löytyy vinkit siihen, miten granaattiomena kuoritaan!
Muita marraskuun satokausikasviksia ovat esimerkiksi:
- Kastanja
- Persimoni
- Satsuma
- Purjosipuli
- Salottisipuli
- Suippokaali
- Palsternakka
Joulukuun satokausikasvis – porkkana
Joulunajan sesongin ruoka-aineet liittyvät perinteisiin jouluruokiin.
Yksi joulukuun satokausikasviksista on porkkana, mistä tulee mieleen tuo monen inhokki ja muiden suosikki porkkanalaatikko.
Porkkanasta on moneksi, sillä se käy mehuksi, sosekeitoksi tai vaikka kakkutaikinan raaka-aineeksi. Porkkanaraasteesta voi valmistaa ohukaisia tai pihviä. Porkkana sopii myös salaattiin (joko raakana, keitettynä tai paahdettuna),
Muita satokausikasviksia ovat esimerkiksi:
- Punajuuri
- Bergamotti
- Klementiini
- Taateli
- Kiinankaali
- Raitajuuri
Miksi kannattaa syödä satokausien mukaan?
Seuraavaksi kerron tarkemmin viidestä syystä sille, miksi kannattaa syödä satokausien mukaan.
1. HINTA: satokausien mukaan syömällä säästät ruokakustannuksissa
Satokauden kasviksia saa usein halvemmalla kuin sesongin ulkopuolisia kasviksia.
Runsaampi tarjonta ja edullisemmat kasvatus- sekä kuljetuskulut näkyvät hedelmiä ja vihanneksia myyvien kauppojen hinnoissa.
Kun siis syöt sesongin mukaan, ruokakustannukset laskevat.
Voit säästää ruokakuluissa vielä lisää kilpailuttamalla ruokakaupat ja suunnittelemalla ostokset niin, ettei ruokaa mene roskiin.
2. EKOLOGISUUS – satokausikalenterilla pienennät hiilijalanjälkeäsi
Koska kotimaan kasvukausi on lyhyt, tarvitsee meidän tuoda ulkomailta kasviksia monipuolisen ruokavalion ja myös kulutustottumustemme toteuttamiseksi.
Tämä ei oikein sovi yhteen hiilijalanjäljen pienentämisen kanssa, mutta ei kotimaisissa kasvihuoneissa kasvattaminenkaan ole päästötöntä.
Satokauden aikana Suomessa kasvatettaviin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti paljon vähemmän keinotekoista energiaa, kuten keinovaloa ja -lämpöä.
Lähellä kasvatettujen tuoreiden kasvisten kuljetuksen ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin ovat pienempiä.
Kotimaisen sesongin hienoimmat herkut, kuten marjat ja sienet, kasvavat viljelemättä luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen siten tarvita lainkaan ulkopuolista energiaa.
Kotimaassa satokaudella viljellyt juurekset ja kasvikset ovat maukkaita ja puhtaita, ja oikeanlaisella säilytyksellä niitä voidaan käyttää jopa seuraavaan satokauteen asti.
Pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukun kautta kauppaan ja kaupasta kotiin vie merkittävästi enemmän energiaa kuin tuoreen kasviksen säilyttäminen ja kuljettaminen, joten kesäisin kannattaa suosia avomaankurkkua, metsämarjoja ja esimerkiksi kotimaisia omenoita.
3. MAKU JA TUOREUS – satokauden herkut ovat laaturuokaa
Satokauden aikana kasvikset ovat aina maukkaimmillaan: mehukkaita, värikkäitä ja täyteen mittaansa kasvaneita.
Niiden maku ei ole pilaantunut varastoinnissa tai pitkissä kuljetuksissa.
Sesongin aikana on usein myös tarjolla saman kasviksen useita eri lajeja, joiden makuerot voivat olla merkittäviä, ja niiden käytöllä saa uusia vivahteita ruokapöytään.
Parhaimmassa tapauksessa kasvikset saadaan pöytään suoraan pellolta ilman varastointia, jolloin niiden maun lisäksi myös ravinteet säilyvät parhaiten.
Useinhan kasvisten ravinteiden kehittyminen loppuu silloin, kun kasvis poimitaan. Siksi raakana maapallon toisella puolella poimittu kasvis ei Suomeen asti päästyään sisällä ravinteita enää kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen, tuoreena ruoaksi poimittuun kasvikseen.
Monesti kaukaa tulevat tuotteet myös suojataan muovein, vahoin tai myrkyin kuljetusvaurioilta.
4. KYSYNNÄN JA TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN – tue sinäkin satokasviksien ottamista valikoimiin
Syömällä satokausien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua.
Sen sijaan, että söisimme ainoastaan perunaa, porkkanaa, tomaattia, sipulia ja kurkkua, suosimalla sesonkeja päädymme automaattisesti kokeilemaan uusia makuja vuoden ympäri.
Tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemalla niiden käyttöä monipuolisesti opimme pikkuhiljaa uusiin kulutustottumuksiin.
Kauppiaat joutuvat kysynnän mukaan reagoimaan muutoksiin. Tuottajat voivat myydä tuotteensa, kun ne ovat parhaimmillaan, ja lisääntyneen kysynnän seurauksena uskaltavat myös laajentaa valikoimaansa.
5. RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMINEN – satokausia seuraamalla kasvikset päätyvät paremmin käyttöön
Suomalaiset kotitaloudet heittävät joka vuosi henkilöä kohden yli 23 kg ruokaa roskiin, ja tästä huomattava osa on huonoksi menneitä kasviksia.
Satokausia seuraamalla opit valmistamaan uusia ruokia uusista raaka-aineista, ja hävikkiruokareseptejä hyödyntämällä opit käyttämään myös hieman nuupahtaneita kasviksia esimerkiksi sosekeittoihin. Enää hävikkiruoka ei täytä kompostiasi!
Sesonkien mukaisen kasvisten käytön lisääntyessä kauppojen ei tarvitse pitää valtavaa varastoa jokaisesta kasviksesta vuoden ympäri.
Kysynnän kohdatessa kunkin kauden tarjonnan, voivat kauppiaat luottaa sesonkituotteiden menekkiin, jolloin sesongin ulkopuolisia kasviksia tarvitaan vähemmän ja samalla ruokahävikki vähenee.
Tästä kaikesta on myös se hyöty, että kuluttaja ei tule ostaneeksi tuotetta, joka seuraavana päivänä on jo nuukahtanut matkattuaan maailman ympäri.
Yhteenveto
Suomi on sijaintinsa vuoksi maa, jossa satokausi on lyhyt, ja saadaksemme kasviksia ympäri vuoden niitä on tuotava ulkomailta.
Niin kutsuttu luonnollinen sesonkiajattelu on vuosikymmenien kuluessa hävinnyt ja Suomessa kasvatetaan keinovalon ja -lämmön avulla ympärivuotisesti kasviksia, jotka eivät avomaalla menestyisi.
Suomalaiset ovat tottuneet ostamaan kotimaista tomaattia ja kurkkua vuodenajasta riippumatta, vaikka niiden hintaan etenkin talvisaikaan joudutaan lisäämään melkoinen määrä lämmityskustannuksia.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kuitenkin kehotetaan lisäämään marjojen, hedelmien ja kasvisten käyttöä.
Neuvoa kannattaa seurata, sillä siten ruokavaliostaan saa helposti edullisemman, maukkaamman ja ekologisemman. Syö siis sesongin mukaan!
Tässä artikkelissa kerron, mitä kasviksia kannattaa kulloinkin suosia.
