Ikikaiku-säätiö: Ratkaisu maaseudun autioitumiseen?

ikikaiku-säätiö ja autiotalot

IKIKAIKU-elämänperintösäätiön perustamiskirja allekirjoitettiin 1. heinäkuuta 2020.

IKIKAIKU voi olla ratkaisu maaseudun autioitumiseen, vanhusten syrjäytymiseen ja perinteiden tietotaidon katoamiseen.

Kuka tahansa voi osallistua säätiön toimintaan valitsemallaan tavalla.

Mistä oikein on kyse?

Tässä artikkelissa kerron lisää IKIKAIKU-säätiöstä ja pohdiskelen toiminnan hyviä ja huonoja puolia sekä onnistumismahdollisuuksia.

IKIKAIKU-säätiölle voi lahjoittaa autiotalon

IKIKAIKU-säätiö ottaa vastaan kestävään elämään sopivia kiinteistöjä.

Kiinteistön olisi hyvä sijaita maaseudulla ja antaa puitteet esimerkiksi kotitarveviljelyyn, mutta säätiö ottaa vastaan myös kaupunkikiinteistöjä, joihin voidaan perustaa ekoyhteisö tai esimerkiksi käsityöläiskeskus.

Autiotilalle muuttaa säätiön valitsema omistautuja, josta kohta lisää.

Tällä hetkellä säätiölle on siirretty vasta yksi, noin 9 hehtaarin kokoinen Tärkkilä-niminen tila (Jämsänkoskella).

Siellä järjestettävät talkoot tarjoavat mahdollisuuden tutustua Tärkkilään.

Mummo kaupan päälle?

Säätiölle tehtävään kiinteistölahjoitukseen voi sisältyä mummo tai vaari.

Tilalle muuttavasta ”omistautujasta” on tuolloin tarkoitus tulla mummon tai vaarin perhehoitaja.

Omistautuja voi saada reilut 1200 € kuussa siitä, että hän huolehtii vanhuksesta.

Vanhus voi voimiensa mukaan opettaa omistautujaa.

Talon kunnossapito, halonhakkuu ja puulämmitys sekä helppojen puutarhakasvien istuttaminen kasvimaalle voivat olla kerrostalossa kasvaneelle uusia asioita.

Maallemuutolla on pienempi kynnys, kun tukena on kokenut konkari.

IKIKAIKU-säätiön kautta maalle ilman rahaa?

IKIKAIKU-säätiö etsii kaiken aikaa omistautujia, jotka ovat valmiita muuttamaan maalle ja ottamaan hoitaakseen jonkin vanhan kiinteistön (mahdollisesti myös muorin tai vaarin).

Olisi hyvä, jos vasara pysyy kädessä jo vanhastaan.

Jos taitoa riittää, voi tehdä itse ja säästää sen sijaan, että tilaisi paikalle timpurin.

Myös kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen olisi plussaa, kuuluuhan IKIKAIKU-säätiön tavoitteisiin mm. perinteisen maisemanhoidon vaaliminen ja permakulttuurin edistäminen.

Omistautuja pääsee muuttamaan maalle ilman rahaa – säästöjä tai käsirahaa ei tarvita, sillä hän ei omista kiinteistöä.

Omistautuja on kuitenkin vastuussa kiinteistön kunnossapidosta, joten ihan ilman rahaa maalla asuminen ei onnistu (ei vaikka ottaisi käyttöön äärimmäiset säästövinkit).

Yhteiskunnan tuet voivat korvata osan asuinkustannuksista, jos omistautuja on vailla vakituista työtä.

Asumistukea voi saada esimerkiksi vesimaksuun.

Toimeentulotuki on yksi mahdollisuus.

IKIKAIKU – Plussat ja miinukset

IKIKAIKU-säätiön perusidea kuulostaa erinomaiselta.

Omistautuja pääsee elämään arvojensa mukaista elämää, eikä talovanhus (tai ihmisvanhus) jää oman onnensa nojaan.

Omistautuja ei tarvitse alkupääomaa unelmiensa toteuttamiseen.

Talossa kenties vuosikymmeniä asunut vanhus opettaa hänet talon tavoille, ja päivän töiden jälkeen voidaan juoda yhdessä iltakahvit kuunnellen käkikellon raksutusta hirsituvassa.

Monikin voisi olla valmis tekemään kiinteistölahjoituksen, jos tietäisi kyseisen säätiön olemassa olosta.

Jos halvalla tehty perunkirjoitus ja perinnönjako ovat lykänneet syliisi hitaasti lahoavan mörskän jossain Kainuun korvessa, saatat ihmetellä, mitä kiinteistöllä oikein tekisit.

Myös autiotalolla on paljon kuluja aina kiinteistöverosta lähtien. Pelkkä sähkömaksu voi olla parisataa euroa kuussa. Lisäksi sinun on maksettava perintöverot.

Maaseudulla on suunnaton määrä autiotaloja, joiden rahallinen arvo on pienempi kuin niiden purkukustannukset.

Taloille ei ole kysyntää, joten ne hylätään, kunnes kunta vaatii purkamaan huonokuntoiset röttelöt sakon uhalla.

Ylen vuonna 2020 julkaistun artikkelin mukaan noin 3000 taloa hylätään joka vuosi. Tyhjillään olevia taloja on Suomessa ainakin 140 000 kappaletta.

Jos purkamista ei tehdä uhkasakosta huolimatta, kunta hoitaa purkamisen (jos sillä on varaa) tai palokunta polttaa talon maan tasalle.

Tyhjilleen jäävään taloon on löydettävä pian uusi asukas, muuten sen kunto voi rapistua, ja siitä voi tulla asuinkelvoton.

Kenossa oleva hometalo ei todennäköisesti kelpaa IKIKAIKU-säätiölle, joten omistautumissopimus kannattaa tehdä heti, kun talo uhkaa jäädä autioksi.

IKIKAIKU-säätiötä ei siis voi käyttää talorähjän dumppaamiseen, mutta monissa muissa tapauksissa tästä säätiöstä voi olla paljon iloa.

Kerrataan vielä idean hyvät ja huonot puolet.

IKIKAIKUn plussat:

IKIKAIKUssa on mielestäni hyvää:

  • Talo saa uuden asukkaan sen sijaan, että se jäisi perikunnan vastuulle
  • Perikunta tai vanhus vapautuu tyhjillään olevan kiinteistön aiheuttamista kustannuksista
  • Maaseudulle saadaan uusia asukkaita, mikä lisää maaseudun elinvoimaisuutta
  • Vanhus saa hoitoa kotonaan laitospaikan sijasta
  • Vanhus voi siirtää tietotaitonsa eteenpäin
  • Omistautuja pääsee elämään arvojensa ja unelmiensa mukaista elämää ilman pääomaa
  • Omistautujan ei tarvitse sitoutua kiinteistön omistamiseen liittyviin rasitteisiin
  • Omistautujat saattavat inspiroida muita tekemään ekologisempia elämänvalintoja

Suhtaudun silti skeptisesti säätiön kaikkien tavoitteiden onnistumiseen. Listasin alle kyynisiä epäilyksiäni.

IKIKAIKUn miinukset:

IKIKAIKUn heikkoudet silmissäni:

  • Talo voi olla rempallaan; onko omistautujalla rahaa ja taitoa kunnostaa vesivahingot ym. ongelmat?
  • Jos kiinteistö olisi hyvä, se myytäisiin; haluavatko omistautujat muuttaa kauas korpeen ja heikkokuntoiseen taloon?
  • Omistautuja saattaa yllättyä vanhan talon työläydestä (Arto Paasilinnaa lainatakseni: kaupunkilaiselle idealistille voi tulla ikävä keskuslämmitystä perseen jäätyessä kanervikkoon)
  • Vanhuksen luonne tai mahdollinen Alzheimerin tauti voi tehdä yhteiselon hankalaksi
  • Tilan ja vanhuksen hoitaminen ei välttämättä onnistu palkkatöiden ohessa
  • Talo ei kuulu omistautujalle, vaikka hän olisi pitänyt siitä huolta vuosikymmenet

Jälkipyykki: Miksi olla renki, jos voi olla isäntä?

Isoin huolenaiheeni onkin se, että jos omistautujalla olisi rahaa ja halua pitää yllä vanhaa maatilaa, miksei hän ostaisi sitä omakseen?

Esimerkiksi Pohjois-Karjalasta voi saada asuinkelpoisen maatilan alle 10 000 eurolla.

Jokainen tilan kunnossapitoon laitettu euro on ”kotiin päin”, samoin jokainen ojan kaivamiseen tai esimerkiksi ulkoseinien maalaamiseen käytetty tunti.

IKIKAIKUn tapauksessa omistautuja saa kaivaa kuvettaan ja nähdä vaivaa pelkästään säätiön hyväksi.

Miten kiinteistön kulujen jakaminen siis tapahtuu omistautujan, vanhuksen ja IKIKAIKU-säätiön kesken?

Viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhus on kuollut, tila siirtyy säätiön nimiin.

Säätiö toimii rahalahjoituksilla, joten se ei pääsääntöisesti ota vastuuta omistautujan hoidossa olevan kiinteistön remonttikuluista tai esimerkiksi jätekustannuksista.

Omistautuja kuittaa kiinteistöverot ym. juoksevat omakotitalon kulut maksamalla säätiölle vastiketta, kuten säätiön säännöissä lukee, että:

ikikaiku säätiön säännöt

Säätiön taloustilanteen on vaikea uskoa kehittyvän kovin hyväksi. Ei siis ole näköpiirissä, että vastikkeen periminen loppuisi.

Ainoa mieleen juolahtava syy ruveta rengiksi isännän sijaan voisi olla halu olla omistamatta mitään.

Lähes kaiken voi vuokrata tai saada käyttöönsä ilmaiseksi, joten miksi edes pitäisi sitoutua omistamiseen?

Omistautumiskohteesta pääsee halutessaan eroon ilman, että joutuu kaupittelemaan epähaluttavaa kohdetta vuosikausia (tai maksamaan sen purkukustannukset).

Tämä on kieltämättä erinomainen pointti.

Halu olla omistamatta mitään voi toki olla myös periaatteellinen (kuten myös unelma omavaraisuudesta).

Yhteenveto

IKIKAIKU ottaa vastaan kiinteistölahjoituksia.

Lahjoitettuun kiinteistöön muuttaa niin sanottu omistautuja. Hän maksaa säätiölle vastiketta sekä maksaa itse kiinteistön remontit.

Omistautuja ei kuitenkaan saa omistusoikeutta kiinteistöön.

IKIKAIKU voi olla vastaus paitsi maaseudun autioitumiseen myös siihen, miten alkaa omavaraiseksi (lähes) ilman rahaa.

P.S. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on käynnistänyt Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen. Keväästä 2023 alkaen sen verkkoalustalla osoitteessa talomaalta.fi voi tarjota/hakea tyhjillään olevia rakennuksia maaseudulla.