• Kultainto

Suomen ekokylät ja omavaraiset yhteisöt

Päivitetty: neljä päivää sitten


Suomessakin on omavaraisuuteen tähtääviä ekologisia yhteisöjä.
Suomessakin on omavaraisuuteen tähtääviä ekologisia yhteisöjä.

Tässä artikkelissa on monta teemaa.


Ensin esittelen ekokylät Suomessa. Niissä pyritään omavaraisuuteen ja luontoa kunnioittavaan elämään.


Sitten kerron muista ekologisista yhteistöistä ja uudesta yhteisöllisyydestä.


Lopussa kerron vielä ”omavaraisuuden moniottelijan” Agafia Lykovin tarinan.


Hänen elämänsä ei ole ollut kovinkaan yhteisöllistä, mutta sitäkin ekologisempaa ja omavaraisempaa.


Ekokylissä pyritään kasvattamaan ruoka itse.
Ekokylissä pyritään kasvattamaan ruoka itse.


Suomen ekokylät ja ekoyhteisöt

Tässä lista Suomen ekokylistä ja ekoyhteisöistä vuonna 2021.


1. Keuruun ekokylä

Kaikilla asukkailla on oma vuokrattu asuntonsa Keuruun ekokylässä, mutta mm. ruoka nautitaan yhdessä.


Keuruun ekokylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannossa ja energiassa.


Kyseessä on yli 50 hehtaarin maatila, mikä on noin 35 ihmisen koti. Ekokylässä pidetään talkooviikot keväisin ja syksyisin.


Jos ihastut paikkaan talkoissa, voit hakea tutustumis- ja sen jälkeen koeasumisjaksolle


www.keuruunekokyla.fi


2. Bromarvin ekokylä

Bromarvin ekokylä sai alkunsa Marttayhdistyksen lahjoitusvaroista.


Kylän yksityisomistuksessa olevat talot ja lämmöntuotantoon sekä vedenpuhdistukseen tarvittavat rakennukset on rakennettu lähiseudulta saatavista materiaaleista ja kierrätysosista.




3. Kangasalan ekokylä

Kangasalan ekokylässä on yhteisesti hoidettu jäteveden käsittelyjärjestelmä.


Yksityisomisteisissa asuinrakennuksissa on kompostoivat käymälät, joista saatu virtsa käytetään lannoitteena.


Veden ja sähkön kulutus on todella pientä.


Lämpöenergia tulee oman lämpökeskuksen puuhakkeesta.


www.yhteiskyla.net


4. Katajamäen ekoyhteisö

Katajamäen ekoyhteisö Mänttä-Vilppulassa on noin seitsemän asukkaan vakituinen koti, minkä omavaraisuusaste on tällä hetkellä noin 50 %.


Koeajan jälkeen voit hakea vakituista vuokra-asuntoa tästä yhteisöstä.


5. Kempeleen ekokylä

Tämä kymmenen yksityisomisteisen omakotitalon kylä Kempeleessä oli alun perin irti valtakunnan sähköverkosta.


Lämpö ja sähkö tuotetaan edelleen pääosin häkäpönttötekniikkaan perustuvassa pienvoimalassa. Varavoimala toimii rypsiöljyllä.


6. Mustasaaren ekokylä

Vaasan lähellä sijaitsevan ekokylien yksityisomisteisten talojen seinien rakennusmateriaalina on käytetty mm. olkisavea (sitä käytetään myös eräässä pikkubudjetilla ja luonnonmateriaaleilla rakennettavassa liperiläistalossa).


Energiaomavaraisuutta tavoitellaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan kytketyillä aurinkopaneeleilla.


7. Ähtärin ekokylä

Ähtäriläisessä eko- tai luomukylä Gaijassa asutaan vuokralla ja harjoitetaan mm. viljelyä sekä karjanhoitoa.


https://gaija.fi/


8. Heinolan tila Mäntsälässä

Heinolan tilan omistaa Biodynaamisen viljelyn säätiö, ja sitä hallinnoi Heinolan maatilayhteisön osuuskunta.


Tarkoitus on kehittää ilman jatkajaa jääneestä tilasta maatilayhteisö, missä noudatetaa kestävän kehityksen periaatteita ja terveitä elämäntapoja.


Haaveissa on uudenlaisen maaseutuasumisen mallitila, tosin asuinrakennuksia on vasta yhdelle perheelle.


Tulevaisuudessa tilalla voi olla green care -eli vihreän hoivan asumispalveluita senioreille.


https://heinolantila.wordpress.com/


9. Kivissalon yhteisökylä

Kivisalon yhteisökylää Kuopiossa on kaavailtu 150 asukkaan kyläksi asuintaloineen, elinkeinotiloineen ja yhteisrakennuksineen.


Kovin aktiivisesti uusia asukkaita ei kuitenkaan ole haalittu, joten tilalla elää ja työskentelee vain muutama vakituinen asukas.


https://kivis.fi/wp/


10. Kurjen tila ja ekokylä Vesilahdella

Ensimmäiset talot alkoivat nousta Kurjen tilan maille kesällä 2012.


Yksityisomisteisten talojen rakentaminen vuokratonteille jatkuu yhä.


Valmiissa kylässä asuu näillä näkymin 10 ekologisiin arvoihin sitoutunutta ruokakuntaa.


http://kurjentila.fi/


11. Linnanniittu Vihdissä

Vihdin Nummelaan kasvaa ekologisen rakentamisen ja yksityisomistamisten rakennusten kylä täynnä vanhaa, yhteisöllistä kylätoimintaa.


Kylässä käytetään ekologisia rakentamistapoja, uusiutuvia energialähteitä, vuokrattavia puutarhaviljelypalstoja ja yhteistä savusaunaa.


Kylässä on myös kesälampaita sekä kanoja.


http://www.linnanniittu.com/joomla30/


12. Livonsaaren yhteisökylä

Livonsaaren yhteisökylä Naantalissa on ollut ekorakentamisen, paikallistalouden ja yhteisöllisen päätöksenteon edelläkävijäyhteisö vuodesta 2005.


Vanhan maatilan 60 hehtaarille on rakennettu sekä vuokrataloja että yksityisomisteisia savi-, hirsi- sekä mm. olkitaloja, joissa ei ole vesivessoja.


Päriseviä ruohonleikkureitakaan ei saa käyttää.


Asukkaissa on niin roadkill-metsästäjiä, kaninkasvattajia kuin kuppareitakin.


13 500 euron sijoituksella saa puoli hehtaaria, jolle talonsa rakentaa. Mm. sauna, pesula ja verstaat ovat yhteiskäytössä.


https://yhteisokyla.net/


13. Luvattulan ekokortteli

Luvattulan ekokortteli Sysmässä koostuu kolmesta kotitaloudesta, jotka jakavat puutarhan, saunan ja pesumahdollisuudet.


http://luvattula.fi/wp/luvattula/


14. Metsän syli

Metsän syli Sysmässä on maatila, jolla harjoitetaan luomuviljelyä. joogaa ja majoitustoimintaa.


Samalla se on mahdollisimman laajaan omavaraisuuteen tähtäävä pieni yhteisö.

https://www.sysma.fi/metsan-syli


15. Solbacka

Solbacka on ekokyläprojekti Inkoossa.


16. Väinölän teosofinen yhteisö

Väinölän talo on Vilppulassa sijaitseva ihmisyyden tunnustajien työkeskus ja koti, joka on toiminut vuodesta 1985.


Yhteisössä on noin 30 henkeä, ja läheisissä Toukolan ja Sampolan yhteisöissä on asukkaita noin 10 henkeä.


Väinölän yhteisö toimii ns. yhteistaloudessa, eli yhdessä tienatut rahat menevät yhteiseen kassaan, josta maksetaan laskut ja ostetaan ruoat. Ylijäämä on kaikkien käytettävissä oman harkinnan mukaan.


Yhteisössä ei ole sääntöjä, tasajakovaatimuksia tai työtuntikirjanpitoa.


http://www.ihmisyydentunnustajat.fi/vainola/


17. Onnellisten kylä Juvalle

TV:stä tutun Kirsi Salon unelma Kolumtabian vuorille perustettavasta ekoyhteisöstä muokkaantui vuosien varrella omavaraisuuteen pyrkiväksi maaseutuyhteisöksi, jonne muuttaisi ensimmäiset viisi perhettä jo vuonna 2021.


Keväällä 2021 Juvan kunta tuli mukaan kuvioihin, jotta yhteisölle saataisiin sopiva maapaikka.


Onnellisten kylä -nimisen hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa: https://www.onnellistenkyla.com/


18. Tärkkilä: Kestävän kulttuuriperinnön keskus Jämsänkoskella

Talkoot, leirit, piirit ja kurssit kuuluvat Tärkkilän tapahtumiin Jämsänkoskella.


Tärkkilä on samalla Ikikaiku-säätiön ensimmäinen kiinteistö.


Tärkkilän tila on perustettu vuonna 1803, ja tavoitteena on saada alue entisöityä mahdollisimman pitkälle:


"Haaviston kylän elämä on vuosisatojen ajan perustunut omavaraisuuteen. Tärkkilän kestävän kulttuuriperinnön keskuksen ja Runokylän tavoitteena on jatkaa tätä kunniakasta perinnettä. Otamme mielelläämme vastaan toimivia tai korjauskelpoisia työkaluja ja koneita. Haaveena on, että jonakin päivänä Tärkkilässä taas mylly pyöri, pärehöylä suihkaa ja pajasta kuuluu alasimen kalke."

Jos aiot vierailla Tärkkilässä, lue säännöt ja toimintaohjeet muun muassa vessareissujen ja pyykinpesun suhteen jo etukäteen.


Kotisivut: https://www.tarkkila.fi/fi/




Lue lisää Suomen ekokylistä:


Omavaraistaloudessa kasvimaa lannoitetaan kompostin tuotteilla.
Omavaraistaloudessa kasvimaa lannoitetaan kompostin tuotteilla.

Omavaraisuus kiinnostaa myös introverttejä

Mikään suomalainen ekokylä ei tällä hetkellä ole täysin omavarainen, mutta siihen pyritään kovasti.


Tämä näkyy muun muassa oman likavesijärjestelmän rakentamisella ja oman sähkön tuottamisella aurinkopaneelein tai tuuliturbiinein.


Tyypillistä ekoyhteisöille on se, että kaikki osallistuvat yhteisön toimintaan tarjoamalla omia taitojaan yhteiseen käyttöön.


Yksityisomaisuus on toki sallittu, mutta esimerkiksi keittiö, peseytymistilat ja harraste- tai kulkuvälineet voivat olla yhteiskäytössä.


Ekoyhteisöt eivät ole suljettuja yhteisöjä, vaan ne vastaanottavat vieraita ja vapaaehtoisia, sekä järjestävät erilaisia koulutuksia muun muassa permakulttuurista tai villiyrttien keräämisestä.


Omavaraisuus kiinnostaa ympäri maailman.


Unelma omavaraisuudesta ei ole ekstroverttien yksinoikeus. Omavaraisuus kiinnostaa myös introverttejä, jotka asuvat mieluummin omassa mökissään kuin kymmenpäisen yhteisön keskellä.


Netflixin mielenkiintoinen dokumenttisarja America Unplugged kertoo henkilöistä, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan lähes täydellisen omavaraisuusasteen.


He tuottavat itse ruokansa, energiansa ja työkalunsa. Kaikki mitä tuotetaan, käytetään hyväksi – kananmunien kuoret ja ihmisen jätökset mukaan lukien.


Mukavuuksista ei välttämättä tarvitse luopua, jos on tarpeeksi nerokas.


Kännyköihin, kodinkoneisiin ja lattialämmitykseen tarvittava energia saadaan esimerkiksi rakentamalla oma vesivoimalaitos - tai hyödyntämällä maakaasua tai aurinkoenergiaa.


Kaiken tämän pyörittäminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, siksi tavallinen työssäkäyvä ihminen ei tuohon pysty yksinään.


Ekoyhteisössä vastuu voitaisiin jakaa käytettävissä olevien resurssien mukaisesti useamman ihmisen kesken.




Valtimon omavaraopisto

Valtimolle on rakennettu Suomen ensimmäinen omavaraopisto, jossa opiskelu alkoi kesällä 2020.


Ennen kuin tilat valmistuivat, opiskelijat asuivat telttamajoituksessa ja omalta osaltaan osallistuivat opiston rakentamiseen.


Opistossa opetetaan luonnon rajallisten resurssien kanssa sovussa olevia toimintatapoja, joita voi soveltaa omassa asumisessaan ja elämisessään (tai ekokyläprojektissa).


Kun omavaraopiston toiminta pääsee täyteen vauht