• Kultainto

Rakennus energiatehokkaammaksi ja ekologisemmaksi

Päivitetty: kolme päivää sitten


Rakennuksen voi muuttaa energiatehokkaammaksi.
Rakennuksen voi muuttaa energiatehokkaammaksi.

Tässä artikkelissa mietin tapoja siihen, miten omakotitaloa voi muokata energiatehokkaammaksi erilaisten remonttien ja huoltojen avulla.


Mukana on tietoa myös siitä, miten ottaa materiaalien hiilijalanjälki huomioon remonttia tehdessä tai uudisrakennusta rakentaessa.


1. Lämmitys uusiutuvalla energialla

Sitran mukaan siirtyminen uusiutuvalla energialla tapahtuvaan lämmitykseen pienentää CO2-jalanjälkeä keskiarvoisesti noin 7,6 %.


Esimerkiksi maalämpöpumpun avulla voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä.


Pientalon lämmitysmuoto valitaan muun muassa kohteen koon, energiantarpeen ja lämmitysjärjestelmän helppokäyttöisyyden perusteella. Esimerkiksi maalämpöpumppu ei sovi kaikkiin kohteisiin.


Seuraavaksi esittelen eri lämmitysmuodot, joiden avulla onnistuu sekä luonnon että sähkön säästäminen.




Puulämmitys

Puulämmitys on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, sillä puun poltto ei aiheuta hiilidioksidi- tai rikkipäästöjä.


Puu on myös uusiutuva luonnonvara.


Jos puut saa omasta metsästä, on puulämmitys varaavalla takalla varsin kustannustehokasta, omavaraista ja energiatehokasta.


Varaavan takan voi saada asennuksineen jo parilla tonnilla.


Puulämmitys teettää kuitenkin paljon työtä.


Puulämmitys voi myös aiheuttaa ilmansaasteita - varsinkin huonosti toteutettuna.


Hyvä ja vähäpäästöinen puunpolttotapa tarkoittaa kuivien puiden polttamista korkeintaan parin tunnin ajan hyvällä vedolla.


Hiukkaspäästöjä vähennetään myös laitteiston säännöllisellä huollolla.


Onko oikea puunpolttotapa hukassa?


Ehkä, sillä tällä hetkellä puupolttoaineilla lämmittäminen aiheuttaa:

  • 40 % kaikista Suomen pienhiukkaspäästöistä

  • 55 % kaikista mustan hiilen päästöistä.


Puun pienpoltto aiheuttaa myös:

  • yli 80 % syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä

  • 25 % hiilimonoksidipäästöistä

  • 30 % orgaanisten hiilivetyjen päästöistä

  • Noin 250 suomalaisen vuosittaisen kuoleman pientalojen lämmittämisestä aiheutuneiden pienhiukkasten synnyttämiin sairauksiin


Pienhiukkaset ja syöpävaaralliset yhdisteet voivat aiheuttaa sydän- ja hengityssairauksia samaan tapaan kuin tupakansavu ja pakokaasu.




Sähkölämmitys

Sähkölämmityksen ekologisuutta voi parantaa siirtymällä uusiutuvaan energiaan, kuten aurinkoenergiaan.


Sähkölämmityksen aiheuttama hiilijalanjälki nimittäin riippuu siitä, miten sähkö tuotetaan.


Yksi kilowattitunti sähköä aiheuttaa laskennallisesti 0–900 gramman hiilidioksidipäästöt.


Jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, voi todellinen CO2-jalanjälki nousta todella suureksi.


Sähkölämmitys tulee usein kalliiksi, onhan sähkön kokonaishinta 0,13 €/kWh tai enemmän.


Ilmalämpöpumpun (hinta asennettuna noin 1200 €) avulla lämmityskulut voisi jopa puolittaa.


Suoran sähkölämmityksen investointikustannukset alkavat 3 000 eurosta.

Maalämpö

Ekologinen maalämpöjärjestelmä sopii isojen omakotitalojen (yli 150 neliötä) lämmittämiseen ja viilentämiseen.


Maalämpöpumppujärjestelmän hankkiminen maksaa 12 000–25 000 euroa, mutta sen avulla voi säästää 70–80 prosenttia suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.


Maalämmössä valtaosa (yli 2/3) lämmitysenergiasta on maaperään varastoitunutta uusiutuvaa aurinkoenergiaa.


Maalämmön hiilidioksidipäästöt syntyvät lähinnämaalämpöpumpun käyttämästä sähköstä.


Jos käytät vihreää sähköä, on jälki pieni tai jopa olematon.


Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu, mikä kerää lämmitysenergiaa talosta poistuvasta ilmasta, on melko uusi tulokas.


Poistoilmalämpöpumppujärjestelmään siirtyminen maksaa ainakin 8 000 euroa.


Se maksaa itsensä kuitenkin pian takaisin.


Energiakustannuksiin voi nimittäin tulla noin 30–40 % säästöt suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.


Ilma-vesilämpöpumppu

Toinen ekologinen ja melko uusi lämmitysjärjestelmä on ilma-vesilämpöpumppu.


Ilma-vesilämpöpumppu saa lämmitysenergiansa ympäröivästä ilmasta.


Se säästää energiaa suoraan sähkölämmitykseen verrattuna noin 40–60 %.


Ilma-vesilämpöpumpun investointikustannus on ainakin 10 000 euroa.


Poistoilmavesilämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpmpun hiilidioksidipäästöt riippuvat siitä, millaisesta sähköstä kompressori ja apulaitteet saavat energiansa.


Ilma-vesilämpöpumpulla voi tuottaa ilmaista lämpöä yli 50 % rakennuksen kokonais-lämmönkulutuksesta.


Ilma-vesilämpöpumppu ei kuitenkaan toimi kovilla pakkasilla; silloin taloa lämmitetään esimerkiksi sähköllä.


Osa remonteista tekee rakennuksesta energiatehokkaamman.
Osa remonteista tekee rakennuksesta energiatehokkaamman.

2. Energiatehokkuutta parantavat remontit

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen erilaisilla remonteilla voi pienentää vuotuista hiilijalanjälkeä noin 5,5 % (lähde: Sitran raportti).


Erilaisia tapoja parantaa omakotitalon tai kesämökin energiatehokkuutta ovat esimerkiksi:

  • Lämmitysjärjestelmän uusiminen

  • Katon ja seinien lisälämmöneristäminen (pienentää hukkalämpöä jopa 15–20 %) Ikkunaremontti

  • Kylpyhuoneen vedenkulutusta sekä valaistusta optimoiva kylpyhuoneremontti


Kodin remontit nostavat asunnon arvoa, mutta ne voivat tehdä siitä myös kustannus- ja energiatehokkaamman!


Ikkunaremontti

Ikkunaremontti voi tuoda jopa 500 euron säästön vuotuiseen sähkölaskuun, voihan hatarista ikkunoista karata melkoisesti lämpöä.


Vanhojen 2-lasisten ikkunoiden vaihtaminen uusiin, 3-lasisiin ikkunoihin parantaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta.


80-luvun ikkunoiden uusiminen tuo säästöä arviolta enää parisataa euroa vuodessa.


90-luvun vielä hyväkuntoisten ikkunoiden uusiminen on usein miltei turhaa.


Jos päätyy teettämään ikkunaremontin, tulee rakennuksen ilmanvaihtoon kiinnittää erityistä huomiota, jotta rakennuksen sisäilman kosteus ei kasvaisi liikaa.


Yläpohjan lisälämmöneristys

Koska lämmin ilma nousee ylöspäin, voi yläpohjan lisäeristäminen tuoda niin suuret säästöt lämmityskustannuksiin, että remontti maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.


Suurimmat säästöt energiankulutuksessa saavutetaan useimmiten 1980-luvun alussa ja sitä ennen rakennetuissa taloissa.


Lisälämmöneristystä toteuttaessa tulee osata huolehtia siitä, että välikatto tuulettuu kunnolla myös jatkossa. Muuten yläpohjaan voi syntyä kosteusongelmia.


Muista hintavertailu

Ikkuna- ja oviremontit, yläpohjan lisälämmöneristykset ja jopa kylpyhuoneremontitkin ovat sellaisia, mitä kaupitellaan puhelimitse sekä ovelta ovelle.


Innokkaan remonttimyyjän tarjous ei välttämättä ole se edullisin, joten kannattaa muistaa urakan kilpailuttaminen (jos olet samaa mieltä remontin tarpeellisuudesta).


Puu on ekologinen rakennusmateriaali.
Puu on ekologinen rakennusmateriaali.

3. Lisää ekologisuutta suosimalla luonnonmateriaaleja

Puun käyttäminen rakennusmateriaalina aiheuttaa negatiivisen hiilijalanjäljen, sillä puu varastoi hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan.


Hiilivarastona toimiva, uusiutuva puu on vieläpä biohajoavaa.


Puu siis vähentää ilmastokuormitusta kaikissa elinkaarensa vaiheissa.




Luonnonmateriaalien suosiminen rakentamisessa ja sisustamisessa on ekoteko, sillä ne voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertokulkuun.


Esimerkiksi rakennusjätemuovi on (edelleen) vaikeasti kierrätettävissä.


Fortumin julkaisema lista rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä on erittäin mielenkiintoinen:


Eri rakennusmateriaalien hiilijalanjälki.
Eri rakennusmateriaalien hiilijalanjälki.

Betoni on muuten maailman eniten käytetyin rakennusmateriaali, valmistetaanhan sitä noin 13 miljardia kuutiometriä vuodessa.


Betoni on siis veden jälkeen käytetyin aine maapallolla.


Valitettavasti betonin valmistaminen aiheuttaa noin 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä.


Rakennusta ja sen ilmanvaihtojärjestelmää on huollettava säännöllisesti.
Rakennusta ja sen ilmanvaihtojärjestelmää on huollettava säännöllisesti.

4. Säännöllinen huoltaminen

Päästöjen vähentämisen kannalta on oleellista myös huoltaa kaikkia rakenteita asianmukaisella tavalla.


Esimerkiksi: betonitiilikaton käyttöikä voi tipahtaa puoleen noin 70 vuodesta, jos sitä ei harjata ja puhdisteta sammaleista.


Avuksi omakotitalon ja kesämökin huoltoihin sopii vaikka ilmaiseksi ladattava ja tulostettava, Ympäristöministeriön laatima Pientalon huoltokirja.


Siihen voi merkitä, mitä remontteja ja huoltoja on tehty, ja kenen toimesta.


Pientalon huoltokirjasta voi myös tarkastaa, koska on seuraavan huollon tai remontin arvioitu toteuttamisajankohta.


Pientalon huoltokirja parantaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta, jos joskus päätät laittaa sen myyntiin.


Esimerkiksi keväällä on aika:

  • puhdistaa ilmanvaihtoventtiilit

  • vaihtaa korvausilmaventtiilien suodattimet

  • vaihtaa ilmanvaihdon suodattimet ja laittaa ilmanvaihtokoneet kesätilaan

  • tarkistaa rasvasuodatin (rasvaisen hormin puhdistaminen voi tulla todella kalliiksi)

  • tarkistaa jäähdytyslaitteet.


Hyvin huollettu ilmanvaihtojärjestelmä auttaa omalta osaltaan pitämään sisäilman raikkaana, puhtaana ja terveellisenä.


Kun ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa, ei lämmitysenergiaa karkaa liikaa.


Lämmitysenergian karkaamista estetään toki myös tuulettamalla vain lyhyitä aikoja (mutta sitäkin tehokkaammin) sekä esimerkiksi tarkastamalla ovien ja ikkunoiden tiivisteet.


Marttojen sivuilta saat hyviä vinkkejä ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapitoon, kodin energiatehokkuuden parantamiseen ja muihin kotitaloustöihin.