• Kultainto

Näitä asioita hiilijalanjäljestäsi et halunnut kuulla

Päivitetty: loka 10


Suomalaisten hiilijalanjälki on liian suuri, mutta onko sen pienentäminen liian vaikeaa?
Suomalaisten hiilijalanjälki on liian suuri, mutta onko sen pienentäminen liian vaikeaa?

Suomalaisten hiilijalanjälki on todella suuri. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa.


Näitä asioita hiilijalanjäljestäsi ja sen pienentämisestä et kuitenkaan halunnut kuulla.


Et halua luopua koirastasi, vaatteistasi tai googlettamisesta, mutta onko sinulla vaihtoehtoja?



Hiilijalanjäljen pienentäminen tarkoittaa usein rahansäästöä

Tehokkaimpia tapoja pienentää hiilijalanjälkeä ovat siirtyminen yksityisautoilusta julkiseen liikenteen sekä kasvisruokavalio – satokausikalenteri kertoo, mitä kasvista kulloinkin kannattaa suosia.


Myös sähköauto, energiankulutuksen pienentäminen, aurinkopaneelit ja pienet henkilökohtaiset valinnat (kuten kuukautiskuppi) auttavat pienentämään hiilijalanjälkeä.


Hiilijalanjälkeä vähentämällä voi saavuttaa myös rahansäästöä, ovathan lihatuotteet kasviksia kalliimpia.


Vaikka pohtisi kuinka, miten säästää auton kuluissa, tulee julkinen liikenne halvemmaksi.


Aina ei ole mahdollista luopua autosta, vaikka se säästäisi rahaa ja ympäristöä.


Asioita, joista pitää luopua kun säästää rahaa (ja luontoa) ovat myös turha shoppailu ja hukkaneliöt.


Seuraavaksi kerromme niistä vinkeistä rahan säästämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi, joita et haluaisi kuulla. Aiheena ovat:

  • Koiran hiilijalanjälki

  • Kirpputorien hiilijalanjälki

  • Googlettamisen hiilijalanjälki

Koirasta emme tietenkään kehota luopumaan, mutta uuden koiran ottamista kannattaa harkita myös ympäristönäkökulmien kannalta.


Entä kirpputoreista tai Googlesta luopuminen? Onko hinta ympäristön suojelemiselle ja ilmastonmuutoksen hidastamiselle jo liian kova?

Suomen kissat ja koirat aiheuttavat noin 600 000 tonnin vuotuiset ilmastopäästöt.
Suomen kissat ja koirat aiheuttavat noin 600 000 tonnin vuotuiset ilmastopäästöt.

Koiran hiilijalanjälki on yllättävän suuri

Äärimmäiset vinkit rahan säästämiseen mielletään usein dyykkaamiseen ja kaikista mukavuuksista (kuten lämpimästä vedestä) luopumiseen liittyviksi.


Äärimmäisiin vinkkeihin – niin rahan säästämisen kuin hiilijalanjäljen pienentämisenkin kannalta – lukeutuu myös perhekoon pienentäminen.


Vapaaehtoinen lapsettomuus ja lemmikittömyys eivät ole kaikille sopivia vinkkejä säästää rahaa tai luontoa.


Liikakansoitus on kuitenkin vakavasti otettava ongelma – samoin kissojen ja koirien aiheuttamat ilmastopäästöt.


Suomessa on noin 700 000 koiraa ja arviolta saman verran kissoja.


Moni miettii, miten säästää koiran kuluissa, mutta koirien ja kissojen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä vaietaan.


Suomen kissat ja koirat aiheuttavat noin 600 000 tonnin vuotuiset ilmastopäästöt.
Kissat ja koirat Suomessa tuottavat siis päästöjä enemmän kuin 100 000 autoa.

Koira ja kissa ovat lihansyöjiä.


Lihan tuottaminen muodostaa suurimman osan lemmikin hiilijalanjäljestä – vai pitäisikö sanoa hiilitassunjäljestä.


Tavallisen koiran päästöistä koiranruoka kattaa noin 50 %. Keskimääräisen koiran syömästä ruoasta syntyy vuodessa 260 kg hiilidioksidia.


Päästöjä syntyy myös lemmikkien tarvikkeista, eläinlääkärikäynneistä ja esimerkiksi koiran kanssa harrastamisesta.



Ekologinen ja eettinen koiranruoka

Miten voi pienentää koiran tai kissan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä? Millaista on ekologinen ja eettinen koiranruoka (vai onko sitä)?


Jos olet huolissasi lemmikksi ruoan eettisyydestä ja ekologisuudesta, suosi suomalaista riistaa, järvikalaa, kanaa ja kananmunia.


Silakka kuormittaa ympäristöä jopa 95 % prosenttia vähemmän kuin nauta. Kotimainen kananliha aiheuttaa noin 86 % naudanlihantuotantoa pienemmän hiilijalanjäljen.



Teurastamolta voi hakea ihmisille kelpaamattomia ruhonosia, kuten luita, kieltä ja sisäelimiä koiralle annettaviksi.


Ulkomailta raahatut, prosessoidut koiranruokapurkit kannattaa unohtaa jo ilmastosyistä.


Ulkomainen riisi kannattaa korvata suomalaisella kauralla.


Myös hyönteisruoka on ekologista. Ulkomailla on jo jonkin aikaa tuotettu sirkkaproteiiniin perustuvia koiranruokia, mutta sirkkaproteiini on todella kallista.


Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11000777


Jos keskivertokoira söisi pelkkää sirkkaruokaa, voisi koiran ruokinta maksaa vuorokaudessa jopa 80 €.


Apu ja MTV Uutiset kertoivat juuri suomalaisesta startup-yrityksestä Alvar Petistä, mikä kehittää yhdessä VTT:n kanssa koiranruokaa kärpäsen toukista.


Tällainen kärpäsen toukkia sisältävä koiranruoka tai kissanruoka voisi olla hyvinkin eettinen ja ekologinen. Edullisuudesta ei vielä tiedä.


Kärpäsen toukat ovat ravintoarvoiltaan huippuluokka, ja niiden tuotannon ympäristökuormitus on esimerkiksi naudanlihan tuottamiseen verrattuna mitätön.


Entä miten toukat ruokitaan, ennen kuin ne voidaan teurastaa koiranruoaksi?


Muun muassa hävikkiruoka sopisi toukkien ruokkimiseen. Niille voitaisiin antaa mm. lantaa ja keittiöjätettä, joten niiden ruokkiminen vähentäisi biojätteen määrää.


Kirpputorit voivat rohkaista ostamaan liikaa tavaraa.
Kirpputorit voivat rohkaista ostamaan liikaa tavaraa.

Kirpputorit rohkaisevat kuluttamaan

Kirpputorille voi viedä kaiken, mitä ei itse tarvitse.


Samalla kirpputorit tarjoavat mahdollisuuden ostaa hyvää tavaraa halvalla.


Kirpputoreissa on kuitenkin myös varjopuolensa.


Kirppikset rohkaisevat kuluttamaan. Koska kukin tuote on ainoa laatuaan, pitää ostopäätös tehdä heti, joten yön yli nukkuminen jää väliin. Väliin voi jäädä myös sovittaminen.


Ostokynnys on matala, koska epäsopivan tuotteenhan voi aina myydä eteenpäin – vai voiko?


Toisen roska on usein toisenkin roska. Paskoja kirppislöytöjä ei halua kukaan.


Kirpputoreilla kiertäminen ei siis ole varma tapa säästää rahaa. Edullisuus ja pakottaminen nopeaan päätöksentekoon voivat houkutella kuluttamaan rutkasti rahaa.


Tavaran kuljettamisesta, säilyttämisestä, huoltamisesta ja hävittämisestä koituu sekä välillisiä että välittömiä ilmastopäästöjä.


Lisäksi kirppikset voivat rohkaista kuluttamaan rahaa alennusmyynneissä, koska hukkaostoksen "voi aina myydä eteenpäin".


Kirpputorien ongelmista kirjoittaa esimerkiksi Laura Honkasalo Nuukaillen kirjassaan.


Shoppaileminen on edelleen suosittua. Persoonaa on tänä päivänä vaikeaa rakentaa ilman jatkuvaa kuluttamista. Kuluttaminen pakottaa tekemään töitä enemmän kuin olisi tarpeen, pohtii esimerkiksi Juhani Seppänen kirjassaan Hullu työtä tekee.


Pikamuoti vaatii jatkuvaa kuluttamista, koska muoti vaihtuu koko ajan – ja koska huonolaatuiset vaatteet eivät kestä käyttämistä.


Esimerkiksi yksien farkkujen valmistaminen vie vettä yli 10 000 litraa.


Lisäksi vaateteollisuus vaatii runsaasti energiaa ja työvoimaa. Työvoima on usein alipalkattua, toisinaan jopa alaikäistä.


Vaateteollisuuden päästöt ovat samaa tasoa laiva- ja lentoliikenteen kanssa. Suurin syy on pikamuoti. Jos vaatteita käytettäisiin pidempään, voisivat hiilidioksidipäästöt vähentyä jopa 44 %.



Pikamuoti on halpaa.


Vastuullisesti tuotetut, laadukkaat ja kestävät vaatteet voivat maksaa monta kertaa enemmän, joten ostoskoriin päätyy kaikkialla maailmassa niitä pikamuotivaatteita.


Paras vaihtoehto shoppailuun lienee laadukkaiden ja kestävien vaatteiden ostaminen käytettynä – tai vaatteiden vuokraaminen.


Kirpputorilta kannattaa etsiä puuvilla- ja pellavavaatteita, joissa ei ole elastaania (yksi prosenttikin elastaania estää vaatteen kierrättämisen).


Muista myös arvioida vaatteen kunto, leikkaus, koko ja istuvuus ennen ostopäätöstä.


Näin et tule kuljettaneeksi edes takaisin hutiostokseksi osoittautuneita vaatteita. Säästät rahaakin, kun ostat hyvää tavaraa ja vain todelliseen tarpeeseen.


Jokainen Google-haku tuottaa ilmastopäästöjä.
Jokainen Google-haku tuottaa ilmastopäästöjä.

Googlettaminen vie energiaa

Useimmat meistä maksavat netin käytöstä – joko käytön mukaan tai kiinteän kuukausimaksun verran.


Kiinteällä kuukausimaksulla voi käyttää dataa niin paljon kuin jaksaa, eli yksittäinen Google-haku ei vaikuta suuntaan tai toiseen.


Harvempi tulee ajatelleeksi sitä, että googlettaminen vie energiaa ja aiheuttaa ilmastopäästöjä.


Jokainen verkkohaku aiheuttaa noin 0,2 g hiilidioksidipäästöjä. Vuotuiset 1,2 miljardia Google-hakua tarkoittavat 240 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.


Tietokoneista ja hakukoneista on kuitenkin käytännössä mahdotonta luopua.


Yksi ratkaisu on Ecosia-hakukone.


Ecosia istuttaa puita metsäkadosta kärsiville alueille (kuten Indonesiaan) sitoakseen tuottamaansa hiilidioksidia ilmasta.


Ecosian tavoite on olla hiilineutraali hakukone.


Aina kun teet verkkohaun Ecosialla, kompensoidaan sen hiilijalanjälkeä istuttamalla puita.

Ecosia istuttaa puita muun muassa Indonesiaan, minkä orangit tarvitsevat elintilaa.
Ecosia istuttaa puita muun muassa Indonesiaan, minkä orangit tarvitsevat elintilaa.

Yksi tekemäsi klikkaus tuottaa Ecosialle 0,05 snt mainostuloja, joista 80 % se käyttää puiden istuttamiseen.


0,25 snt riittää yhteen taimeen, joten 50 klikkauksella saadaan yksi puu lisää esimerkiksi Borneoon.


Sinun ei tarvitse maksaa Ecosian käyttämisestä. Riittää, että teet ainakin osan verkkohauistasi Ecosialla.


Puita on istutettu tämän saksalaisyrityksen toimesta jo kymmeniä miljoonia.


Toinen tapa vähentää tietokoneen aiheuttamia ilmastopäästöjä on valita ympäristöystävällinen energia ja sammuttaa laitteet silloin, kun niitä ei tarvita.