• Kultainto

Luontohyödyt saa jo vartin metsäretkellä

Päivitetty: syys 21


Lyhytkin piipahdus metsässä parantaa.
Lyhytkin piipahdus metsässä parantaa.

Lyhytkin piipahdus metsässä parantaa laskemalla sykettä ja verenpainetta, vähentämällä lihasjännitystä ja palauttamalla stressistä.


Metsässä ei tarvitse samoilla tuntitolkulla saadakseen luontohyötyjä. Jo 15 minuutin piipahdus riittää, mutta mitä pidempään metsässä ehtii olla, sitä selvempiä luontohyödyt ja (täysin ilmaiseksi saatavat) terveysvaikutukset ovat.


Metsäkävelyn aikana voi tehdä vaikka parin minuutin tietoisuusharjoituksia (lue lisää artikkelin lopusta).


Lääkäri voi määrätä metsäretkiä

Suomalainen on aina viihtynyt luonnossa ja osannut kerätä sieltä ravinnoksi kelpaavia kasveja sekä lääkeyrttejä. Myös mahlan kerääminen on tapa keino saada luontohyötyjä.


Vasta viime aikoina on osattu alkaa tutkia pelkän luonnossa oleskelun terveysvaikutuksia.


Japanissa terveysmetsät ovat jo tavallisia. Ne ovat isoja ja rauhallisia metsäalueita, joihin mennään kävelemään rauhallisesti. Terveysmetsässä voi myös istuskella, meditoida tai vaikka halailla puita.


Luonnonvarakeskus selvittää nyt Suomen metsien mahdollisuutta terveysmetsäkäytössä, ja Sipoon terveyskeskus on jo järjestänyt luontokävelyitä lievästi masentuneille ja kakkostyypin diabeetikoille.


Vieraantuminen luonnosta altistaa sairauksille

Metsäluonnossa liikkuminen rauhoittaa ja tyynnyttää, mutta voi myös parantaa vastustuskykyä.


Tutkimukset viittaavat siihen, että kaupungistuminen ja luontokosketuksen väheneminen on monien eri sairauksien taustalla. Modernissa kaupunkiympäristössä asuminen on saattanut köyhdyttää ihmisen mikrobistoa, ja altistaa siten allergioille, astmalle, tulehduksellisille suolistosairauksille, diabetekselle ja Alzheimerin taudille.


Vaikuttaa siltä, että monet tulehdukset ovat yleistyneet nopeasti tapahtuvan kaupungistumisen myötä.


Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa luonnossa liikkumisen lisäämistä ja sormien laittamista multaan, eli esimerkiksi tomaattien ja perunoiden kasvattamista omalla parvekkeella tai takapihalla.


Sekä WWF että Allergia- ja astmaliitto ovat ottaneet kantaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi nimenomaan kansanterveyden vuoksi.


Luontoaktiivisuuden lisääminen vahvistaisi immuunijärjestelmää ja sitä kautta parantaisi kansanterveyttä ehkäisten muun muassa allergioita.


Suomalaisen veri vetää luontoon.
Suomalaisen veri vetää luontoon.

Luonto vaikuttaa kokonaisvaltaisesti

Luonto on ihmisen alkuperäinen koti, mikä on vaikuttanut kehitykseemme ja geneettiseen perimäämme. Aivomme eivät ole muuttuneet suuresti viimeisten 10 000 vuoden aikana, vaan ne reagoivat ympäristöön pitkälti samalla tavalla kuin kivikaudella.


Luonnossa liikkuminen, luonnon äänien kuunteleminen, luonnon tuoksujen haisteleminen ja luonnon tapahtumien seuraaminen vaikuttavat meihin kokonaisvaltaisesti.


Tilaa, jossa koko tarkkaavaisuuteemme on suuntautunut luonnon elementteihin, kutsutaan lumoutumisen kokemukseksi.


Lumoutumista pidetään elvyttävänä ja voimaannuttavana tilana. Silloin ihminen on tahattoman tarkkaavainen, ilman tietoisen keskittymisen vaativia ponnisteluja.


Retki luontoon mahdollistaa arjesta, arjen kiireistä ja arjen huolista irtaantumisen. Monet ihmiset kokevat riittävyyttä metsäkävelyn aikana, ja tunne omasta riittävyydestä on melko harvinainen nykyisessä suorituskeskeisessä ympäristössä.


Luonto ei vaadi ihmiseltä mitään, ja tarjoaa mahdollisuuden vapautua hetkeksi niistä sosiaalisista odotuksista ja suorituspaineista, joita ihminen kokee muualla.


Luonnon väreihin, tuoksuihin ja ääniin uppoutuessaan ihminen voi kokea olevansa osa luontoa.


Luonnossa oleilun terveysvaikutukset

On huomattu, että luonnonläheisillä asuinalueilla sairastuvuus on alhaisempaa kuin täysin kaupungistuneessa ympäristössä, ja että luonnon läheisyys parantaa myös asukkaiden toimintakykyä.


Metsän on huomattu edistävän sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä (metsässä liikkuminenhan laski sydämen sykettä ja verenpainetta) ja vähentävän riskiä syöpään, kakkostyypin diabetekseen, ylipainoon ja masennukseen.


Luonto motivoi liikkumaan, mutta osa luonnon terveysvaikutuksista syntyy siitä, että luonnossa stressitaso laskee.


Metsäkävelyn aikana stressihormoni kortisolin ja adrenaliinin määrä vähenee, mutta mielihyvähormonien (kuten serotoniinin ja oksitosiinin) määrä lisääntyy.


Stressi on merkittävä terveysriski. Krooninen stressi altistaa monille sairauksille tai niiden pahentumiselle. Stressi lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja voi kiihdyttää elimistön biologista vanhenemista.


Stressaantunut voi kärsiä muistisairauksista, unihäiriöistä ja erilaisista tulehduksista, joita syntyy vastustuskyvyn alentuessa. Stressi vaikuttaa myös ruoansulatuksen ja suoliston toimintaan sekä ihon ja hiusten kuntoon.


Stressihormoni kortisolin on huomattu lisäävän erityisesti keskivartalolihavuutta.


Emotionaalisenkin hyvinvoinnin takia on hyvä liikkua mahdollisimman paljon luonnossa, sillä se kohentaa mielialaa, rentouttaa ja lisää myönteisiä tunteita.


Pelkkä luontonäkymän kasteleminen tasaa aivojen, sydämen ja lihasten toimintaa jo 40 sekunnissa.


Ei pidä unohtaa sitäkään, että luontoaltistus parantaa immuniteettia. Luonnon helmassa oleilu lisää elimistön valkosoluja ja niin sanottuja tappajasoluja, jotka molemmat torjuvat taudinaiheuttajia.


Erityisen merkittävänä immuunijärjestelmän terveen toiminnan säätelyssä pidetään metsäkävelyä.


Todettuja vaikutuksia luonnossa oleskelusta:

  • 5-10 min stressihormonit, syke, verenpaine ja hengitystiheys laskevat

  • 20 min mieliala kohenee

  • 50 min huomikyky elpyy, pohdiskelu helpottuu

  • 60 min tarkkaavaisuus lisääntyy

  • 2 h kehon puolustusmekanismit elpyvät

  • 5 h/kk positiviisuus lisääntyy


Jos viettää 3 vrk luonnossa:

  • kehon puolustusmekanismit vahvistuvat

  • elinvoimaisuus lisääntyy

  • masentuneisuus ja väsyneisyys vähenevät

  • verenpaine laskee

  • verensokeriarvot tasaantuvat

  • syöpää ehkäisevien proteiinien määrä kasvaa

  • stressihormin vähenevät

Metsä opettaa ja kehittää.
Metsä opettaa ja kehittää.

Metsässä liikkuminen kehittää

Metsässä liikkuminen kehittää tasapainoa ja koordinaatiota.


Mitä hankalampi maasto, sitä enemmän jalkaterien tasapainoanturit työskentelevät lähettääkseen kehon asentoa ylläpitäville lihaksille viestejä. Sekä nilkat, polvet, lantio että syvät vatsa- ja selkälihakset kehittyvät vaikeassa maastossa, ja jalkaterien lukuisat lihakset saavat harjoitusta.


Saat monet vaivat kuntoon kotikonstein, jos vain liikut luonnossa.


Kun liikut metsässä:

  • kestävyys lisääntyy

  • sydämen ja hengitys- sekä verenkiertoelimistön terveys kohenee

  • tasapaino ja koordinaatio parantuvat

  • syvät lihakset vahvistuvat

  • jalkojen ja pakaroiden lihakset saavat harjoitusta

  • mieli virkistyy

Meitä ei ole luotu istumaan 8 tuntia päivässä.


Liika istuminen altistaa:

  • ylipainolle (jo kahden tunnin istuminen hidastaa rasvan kulutusta energiaksi)

  • sydän- ja verisuonitaudeille

  • tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille

  • syövälle

  • kakkostyypin diabetekselle

Istuessa lihakset ovat passiivisia, jolloin niiden tarve vastaanottaa glukoosia verestä on vähäinen. Tällöin verensokeri nousee, ja haiman pitää tuottaa lisää insuliinia verensokerin tasapainottamiseksi.


Seisominen on parempi vaihtoehto kuin istuminen, mutta seisominenkaan ei ole vaaratonta.


Jos seisoo työpäivän aikana yli 4 tuntia, alaselkävaivat voivat lisääntyä. Parasta olisikin vaihdella asentoa, taukojumpata, jaloitella - ja liikkua vapaa-aikanaan luonnossa.


Luonto motivoi liikkumaan, ja samalla se:

Metsässä voi harjoittaa mielentaitoja.
Metsässä voi harjoittaa mielentaitoja.

Metsässä voit harjoittaa mielen taitoja

Metsässä on rauhallista ja turvallista harjoittaa mielentaitoja, joita tarvitaan omien tunteiden tunnistamiseen, mielen liikkeiden havainnointiin, tiedon vastaanottamiseen, muistamiseen, itsehyväksyntään ja muun muassa päätöksien tekemiseen.


Mielentaitoharjoitukset etenevät omien aistimusten tunnistamisesta tunteiden, ajatusten ja niiden innoittamina syntyneiden tekojen tutkiskeluun.


Mitä paremmin tunnistamme omat ajatuksemme ja tunteemme, sitä paremmin voimme vaikuttaa siihen, mihin huomiomme kohdistamme ja miten annamme tunteidemme kasvaa.


Jokaisella meistä on piinaavia ajatuksia, mitkä saattavat jopa estää meitä elämästä omannäköistä elämää.


Mielentaitoharjoitusten avulla voi oppia pääsemään eroon näistä "päähänpinttymistä", jolloin ikävä ajatus menettää tehonsa.


Mielentaitoja kannattaa harjoitella jo silloin, kun elämässä on kaikki hyvin, jotta voisi selvitä tiukoistakin paikoista toiveikkuudella.


Näihin ajatuksiin perustuu Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli-menetelmä.


Kirjasta Metsämieli - Mielen ja kehon maastokirja voi opetella erilaisia harjoituksia, joista lyhimmät kestävät vain minuutin. Niiden aikana pysähdytään analysoimaan ja tarkkailemaan jotain tiettyä asiaa, kuten vaikkapa männyn kuoren muotoja tai metsässä kasvavan kukan terälehtiä.


Voit tehdä saman metsäretken aikana useampia harjoituksia (kuten "haastemäen" (10 min), "huolihetken" (10 min) tai "energiatason täyskäden" (3 min)).


Harjoituksissa sovelletaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa, positiivista psykologiaa ja tietoisuustaitoja, ja niitä voi tehdä puutarhassa, puistossa, ulkoilualueella tai missä tahansa luontoympäristössä.


Tarkoitus on ylläpitää psyykkisiä, henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, parantaa itsetuntemusta ja rikastaa elämää.


Satunnainenkin harjoittelu lisää kehon ja mielen kuulumisten tunnistamista, mutta säännöllisellä harjoittelulla on kauaskantoisimmat vaikutukset.