• Kultainto

Mihin suomalaisten rahat kuluvat?

Päivitetty: päivä sitten


Raha ei kasva puussa, vaikka setelit paperia ovatkin.
Raha ei kasva puussa, vaikka setelit paperia ovatkin.

Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Tässä artikkelissa on tilasto- ja tutkimustietoa asiasta.


Kerron alla siitä, mihin raha kuluu ja miten rahat riittävät kuvitteellisen Eija Esimerkin avulla.


Lopuksi kerron lisää tästä uudesta blogista, jonka aiheena tulevat olemaan rahan säästäminen sekä kestävä kuluttaminen.


Kulta-Into tulee tarjoamaan joka elämäntilanteeseen sopivat säästövinkit niin keskivertopalkkaa nauttivalle Eija Esimerkille kuin häntä vauraimmille tai vähävaraisimmillekin suomalaisille.

Suomalaisten pennoset kuluvat asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen.
Suomalaisten pennoset kuluvat asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen.

Suomalaisten keskimääräiset asumiskulut

Tilastokeskuksen mukaan asumiskustannukset ja energia edustavat noin kolmannesta kaikista kuluista.


Helsingissä vuokrat ovat korkeammat kuin muualla maassa. Siellä yksiöstä saa maksaa noin 26 euroa neliö, ja kaksiosta noin kaksikymppiä.


60 neliöisen kaksio vuokran voi siis olettaa olevan 1200 euroa kuussa!


Suomalaisten yleisin kuukausipalkka on 2500 euroa kuussa, josta nettopalkan voi olettaa olevan 2000 euroa (20 prosentin veroprosentilla).


Yksin kaksiossa asuvalta Eija Esimerkiltä jää siis verojen ja vuokran jälkeen käteen vain 800 euroa.


Autoilu tai julkinen liikenne vie 10 % tuloista.
Autoilu tai julkinen liikenne vie 10 % tuloista.

Suomalaisten keskimääräiset liikkumiskulut

Liikkuminen, joko omalla autolla tai julkisilla, vie suomalaisten tuloista noin 10 prosenttia.


Auton pitoon voi mennä lähes tonni kuussa, kun ottaa huomioon autolainan lyhennykset, verot, vakuutukset, huollot, parkkipaikkamaksut ja polttoaineen. Auton kustannuksissa säästäminen vaatiikin tarkkaa kilpailuttamista sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Eija säästää liikkumalla bussilla. Bussilipun hinta Helsingissä on 54,70 euroa kuussa.


Kun 800 eurosta käytetään 54,70 euroa bussilippuun, jää jäljelle 745,30 euroa.


Suomalaisten lemmikien keskimääräiset kustannukset

Yli kolmasosalla suomalaisista on lemmikkejä, useimmin koiria ja kissoja.


Lemmikkien pito ei ole ilmaista. Ensinnäkin on lemmikin hankintahinta. Rotukoira voi maksaa jopa 2500 euroa, ja sukutaulukissa puolet tästä.


Edes vahinkopentuja ei nykyään saa ilmaiseksi. Sekarotuinen koira maksaa 500–700 euroa, ja kissojen rakkauslapsista pyydetään 200 euroa tai enemmän.


Aikuiset lemmikkieläimet ovat halvempia, jos ne ostaa yksityiseltä, mutta rescue-yhdistyksen tai löytöeläintalon eläimet maksavat ainakin 150 euroa – hinnalla saa tosin yleensä valmiiksi rokotetun ja leikatun lemmikin.


Hankintahinta ei ole ainoa kulu. Koira voi olla melkoinen rahareikä, joten yksi jos toinen miettii, miten säästää koiran kuluissa.


Koira tai kissa ei pysy terveenä, ellei se saa laadukasta ravintoa. Ruokaan ja kissanhiekkaan uppoaa lemmikin koosta ja erityispiirteistä riippuen kymmeniä euroja kuussa, ja lisäksi on otettava huomioon kaulapantojen, kuljetuskoppien ja kynsisaksien kaltaiset satunnaishankinnat.


Eläinlääkärikulut ovat kalliita. Hyvällä tuurilla selviää pelkillä rokotuksilla, mutta jos lemmikki sairastuu, voi eläinlääkärilasku olla jopa tuhansia euroja.


Lopettaminenkaan ei ole huokeaa. Kultaisennoutajan kokoisen koiran nukuttaminen ja tuhkaaminen maksaa ainakin parisataa euroa.


Iltasanomat arvioi lemmikin ylläpitoon kuluvan suomalaisilla yli 130 euroa kuussa.


Itselläni lemmikit lohkaisevat kuukausibudjetistani 140–150 euroa.


Tämä on vapaasta tahdosta tehty valinta, ja maksan sen mielelläni. Tällä summalla elätän neljää hiirenloukkua, yhtä talonvahtia ja viittä kanaa, mitkä osallistuvat aktiivisesti ruoantuotantoon.


Eijalla ei kuitenkaan ole eläimiä, sillä vuokranantaja ei sitä salli.


Suomalaisten vapaa-aikaan kuluttamat summat

Vapaa-aikaan, hemmotteluun, ravintolaruokailuun, elämyksiin ja matkusteluun käytettävä raha on kasvussa.


Suomalainen kuluttaa Ylen mukaan yli 1400 euroa kesäloman viettoon.


Lomalla vietetään aikaa mökillä, omassa pihapiirissä tai kaukomailla. Lentäminen oli vielä 1990-luvulla vain rikkaiden harrastus, mutta halpalentoyhtiöiden myötä voi lentää halvalla.


Qatar Airways lentää Helsingistä (Dohan kautta) mitä eksoottisimpiin kohteisiin vain muutamalla satasella. Paikan päällä voi saada majoituksen vain muutamalla eurolla yö, jos on valmis tinkimään mukavuuksista.


Äkkilähdöt ovat luku sinänsä. On täysin mahdollista saada kuukauden hotellimajoitus Espanjassa ja edestakaiset lennot 250 eurolla (nimimerkillä lähtö ensi torstaina).


Lennot tai yöpyminen eivät useinkaan ole se, mihin rahaa lomalla eniten uppoaa. Suosituimmilla turistialueilla ravintoloiden ja taksien hinnat voivat olla moninkertaiset muuhun maahan nähden.


Pramea elämäntyyli vaatii rahaa.
Pramea elämäntyyli vaatii rahaa.

MTV3 kertoo, että kosmetiikkaan käytettävä summa on parissakymmenessä vuodessa kasvanut 90 eurosta vuodessa noin 170 euroon.


Uhkapeleihin, eli Lottoon, peliautomaatteihin ja kasinoille, kuluu 500 euroa vuodessa per nenä, ja koska kaikki eivät pelaa euroakaan, tarkoittaa se sitä, että jotkut pelaavat – ja paljon.


Suomalaisten uhkapeliriippuvuus onkin vakava ongelma. Peliongelmia on yli 120 000 suomalaisella. Rahapeliongelmat ovat huomattavasti yleisempiä työttömillä ja työkyvyttömillä, joille uhkapelaaminen on mahdollisesti vieläkin tuhoisampaa taloudellisesti.


Kuluttajansuojaviranomainen onkin tarttunut Veikkauksen toimintaan. Jää nähtäväksi, millaisiin rajoituksiin Veikkauksen tulee taipua.


Veikkauksen peleihin uppoaa suomalaisilta 1,8 miljardia vuodessa, mutta puolet rahapelaamisen kokonaistuotosta tulee vain viideltä prosentilta pelaajista.


Nämä ihmiset pelaavat vähintään 5000 euroa vuodessa. Tästä uutisoi muun muassa Yle.


Jouluun suomalainen käyttää reilut 500 euroa, ja urheiluharrastuksiin suurin piirtein saman verran.


Nyt on tammikuu, ja monella on upouusi kuntosalikortti. Kuntosalikortti unohtunee viimeistään maaliskuussa, vaikka koko vuosi olisi tullut maksettua kerralla.


Tammikuun tipattoman jälkeen viinan juominen kiihtyy ja huipentuu kesälomasesonkina.


Alkoholiin ja tupakkiin menee vuodessa noin 800 euroa per naama, eli moni pössyttelee ja kaljoittelee niidenkin edestä, jotka eivät näihin nautintoaineisiin koske.


Tupakasta eroon hankkiutuminen on mitä parhain eko-, säästö- ja terveysvinkki.


Eija ei polta eikä ryyppää, mutta häneltä kuluu shampooseen ja ripsiväriin 14 euroa kuussa (170 euroa kosmetiikkaan vuodessa = 14,17 euroa kuussa). Joululahjat hän ostaa luottokortilla, jota sitten maksaa pienissä erissä pois koko alkuvuoden. Kesälomalla matkaillaan vain, jos rahaa on jäänyt säästöön.


Vuokran ja bussilipun jälkeen jääneestä 745,30 eurosta menee siis 14 euroa kosmetiikkaan ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Nettosumma on tässä vaiheessa 731,30 euroa.


Suomalaisten keskimääräiset ruokakulut

Kaikkien on pakko syödä.


Ruokaan kuluu pariskunnalta ehkä 500 euroa kuussa, sinkulta noin 300 euroa.


Pariskunta kuluttaa kuukaudessa vähemmän naamaa kohden, koska he voivat ostaa kilohinnaltaan isompia jättipakkauksia.


Ruokakuluissa säästäminen tarkoittaa Lidliä, tarkkaa suunnittelemista ja vaivannäköä. Eijalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvattaa itse perunoitaan tai käydä poimimassa sieniä pakastimeen, joten häneltä kuluu rahaa ruokaan 300 euroa kuussa.


300 euron ruokakulut tarkoittavat sitä, että Eija Esimerkille käteen jäävä summa on pienentynyt 431,30 euroon kuukaudessa.


Miten paljon suomalaisella jää käteen menojen jälkeen?

Eija Esimerkiltä ei verojen, vuokran ja ruoan jälkeen jää käteen kuin 431,30 euroa – jos hänellä ei ole lemmikkejä.


Tästä summasta Eija maksaa vielä sähkön, kotivakuutuksen ja puhelinlaskun sekä nettiyhteyden.


Sähkösopimuksen kilpailuttaminen on jäänyt Eijalta tekemättä, joten sähköön kuluu 20 euroa kuussa.


Kotivakuutus laajoine vastuuosineen on niin ikään 20 euroa kuussa.


Puhelinliittymä vertailu osoitti, että halvin liittymä Eijalle on Moin 9 euron simmi, joten sillä mennään.


Taloyhtiö tarjoaa netin, mutta tarvittaessa puhelimen netin voisi jakaa läppärillekin.


431,30 euroa - 20 euroa/sähkö - 20 euroa/vakutuus - 9 euroa/puhelin

= 382,30 euroa -> Eijalle jää 2500 euron palkasta käteen vain 382 euroa kuussa.


Jos Eijan pyykinpesukone hajoaa samassa kuussa, kun hän aikoo uusia uimahallikorttinsa, hänen on ostettava pesukone luotolla tai osamaksulla.


Jos Eijalla ei sattuisi olemaan luottokorttia, hänen on otettava pikavippi, jos meinaa välttyä pyykkäämästä käsin.


382 euroa kuussa on suhteellisen pieni raha kiinteiden menojen jälkeen.


Kaikki isommat laskut uhkaavat kaataa talouden, tai ajaa velkakierteeseen.


Oman asunnon käsirahan (10 000 €) säästäminen veisi arviolta 8,5 vuotta, jos Eija pystyisi säästämään keskimäärin 100 euroa kuussa (jolloin käteen jäävä, ns. normaaliin elämiseen tarkoitettu rahasumma olisi 282 €/kk).



Ilta-Sanomat julkaisi lokakuussa 2018 hienon koosteen Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä. Sen mukaan suomalaiselta kuluisi kuussa:

  • asumiseen 957 euroa

  • ruokaan 365 euroa

  • alkoholiin ja röökiin 66 euroa

  • vaatetukseen 91 euroa

  • sisustukseen ja kodinkoneisiin 133 euroa

  • terveyteen, esimerkiksi lääkkeisiin 105 euroa

  • liikkumiseen 484 euroa

  • tietoliikenteeseen 73 euroa

  • kulttuuriin ja vapaa-aikaan 287 euroa

  • koulutukseen 5 euroa

  • hotelleihin ja ulkona syömiseen 147 euroa

  • muihin tavaroihin ja palveluihin, esimerkiksi lemmikkeihin 417 euroa


Yhteensä summa on 3129 euroa, eli jos Eija Esimerkki kuluttaisi tällä tavalla, olisi hänen budjettinsa joka kuukausi 629 euroa miinuksella.


Vuodessa hän tekisi tappiota 7548 euroa. Tällä menolla ulosottoviranomainen olisi varsin pian Eijan helsinkiläiskaksion ovella.



Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Säästövinkeistä on hyötyä kuukausituloista riippumatta.
Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Säästövinkeistä on hyötyä kuukausituloista riippumatta.

Miten vaikuttaa siihen, mihin raha kuluu?

Eija Esimerkki on työssäkäyvä ihminen, joka saa monen mielestä ihan hyvää kuukausipalkkaa.


Jos tämän tekstin perusteella totesimme, ettei hänelle kiinteiden kulujen jälkeen jäävä raha (382 euroa) ole suuren suuri ja Eija on siksi velkakierteen reunalla, kuinka pärjää vähemmän tienaava?


Eijan tuntipalkka toimistossa on yli 16 euroa.


Eijan sisko Ella työskentelee siivoojana 9 euron tuntipalkalla, ja saa kuussa vain 1350 euroa.


Eijan serkku Emma on työtön, ja saa alennettua peruspäivärahaa 30,89e/päivä, eli 617,8e kuussa. Koska peruspäivärahasta menee 20 % veroa, saa Emma rahaa alle 500 euroa kuussa käteen.


Emman voi olettaa olevan oikeutettu sosiaalitukiin, mutta missään tapauksessa hän ei pääse rikastumaan noilla tuloilla. Emman ja Ellan on vielä tärkeämpää kiinnittää huomiota kuluttamiseensa, jotta heistä ei tulisi ulosoton asiakkaita.


Kenelläpä ei joskus rahahuolia olisi, siitä kertoo jo kotitalouksien velkaantumisaste, mikä on jatkuvassa kasvussa.


Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta selvitä veloistaan, sillä yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa.


Veloilta ja rahahuolilta eivät säästy hyvätuloisetkaan, joina pidetään yli 7000 kuussa tienaavia miehiä ja noin 6000 euroa tienaavia naisia.


Asuntovelan tai korkeiden vuokrien lisäksi rahaa uppoaa ruokaan, sähkölaskuun, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon. Läheskään kaikilla ei ole selvää käsitystä siitä, mihin rahat kuluvat; vain se on varmaa, että kuun lopussa tili on lähellä nollaa ja luottokorttikin on tapissa.


Kynnys ottaa laina onkin laskenut. Lomamatkan, uuden auton tai tietokoneen voi ostaa osamaksulla, mikä helpottaa yli varojen elämistä kaikissa tuloluokissa.


Rahasta puhuminen on silti tabu. Rahasta puhuminen tuottaa vaikeuksia suurelle osalle suomalaisia, mikä pahentaa ongelmaa entisestään.


Palkkasalaisuutta varjellaan, tuotteiden ostohintaa ei paljasteta, ja velkoja häpeillään.


Kaikki tämä lisää epävarmuutta ja epätietoisuutta rahaan liittyen.


Jos ei tiedä kuukausittaisia menojaan ja tulojaan, miten voi pysyä budjetissa, ja käyttää rahaa sopivassa suhteessa tuloihinsa?


Blogini tarkoitus on tutkia suomalaista kulutuskäyttäytymistä ja esitellä tapoja, joiden avulla voi selvitä paremmin taloudellisesti.


Kulta-Into tulee osoittamaan myös sen, että parhaat säästövinkit ovat usein myös ekovinkkejä.


Minut tunnetaan pihinä visukinttuna, tarjoushaukkana ja tarkkana kuluttajana.


Kaikkiin vinkkeihini ei tarvitse suhtautua vakavasti, mutta toivottavasti ne kuitenkin herättävät uusia ajatuksia ja auttavat tiellä kohti parempaa taloudenhallintaa.


Kyllä, aion kieltää ostamasta muovipussia kaupasta, koska viisi muovipussia viikossa tekee 52 euroa vuodessa.


Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2018 noin 1 976 000 muovipussia päivässä. Koska muovipussin hinta on useimmiten 0,20€, tarkoittaa tämä, että suomalaiset käyttävät kasseihin noin 395 200 euroa päivässä.

Aion kuitenkin käsitellä myös dyykkaamista, ehkäisymenetelmien hintoja, kilpailuttamista, kohtuullistamista ja kulutustottumusten muokkaamista.


Blogini säästövinkeistä on hyötyä kuukausitulojen määrästä riippumatta, sillä kuten sanotaan: ei ne pienet tulot, vaan ne suuret menot... Lisäksi annan vinkkejä siihen, miten saada lisää rahaa.