• Kultainto

Mistä voisimme vielä säästää - energiankulutuksen pienentäminen

Päivitetty: huhti 19


Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi noin vuosi sitten

kansainvälisellä yhteistyöllä laaditun raportin, minkä mukaan suomalaisten hiilijalanjälki on niin tajuttoman suuri (10 400 kgCO2e/v), että sen tulisi pienentyä 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä - ja tämä vain siksi, että voisimme yltää Pariisin ilmastosopimuksen päästörajoihin. Koko raportin voi lukea täältä.


Sitran sivuilta löytyvällä Elämäntapatestillä voi jokainen arvioida oman hiilijalanjälkensä suuruuden, ja halutessaan tutkia Sitran tarjoamia ideoita hiilijalanjäljen pienentämiseksi.


Sitran mukaan 75 % elämäntapojen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä koostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Päästöjen painopisteitä ovat liha- ja maitotuotteiden kulutus sekä fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus. Liikkuminen muodostaa peräti 27 % tavallisen suomalaisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Siksi tuloksellisimpia tapoja vähentää omaa hiilijalanjälkeä ovat Sitran raportin perusteella yksityisautoilun vähentäminen, vegaani- tai kasvisruokavalioon siirtyminen sekä sähköauton hankkiminen.


Siirtyminen uusiutuvalla energialla tapahtuvaan lämmitykseen pienentäisi hiilijalanjälkeä 7,6 %, ja vierashuoneen vuokraaminen matkailijoille (27 viikoksi eli noin puoleksi vuodeksi) 5,2 %. Miten ylimääräisen huoneen vuokraaminen pienentää hiilijalanjälkeä? Siten, että rakennuksen rakentamisesta ja ylläpidosta koituvat päästöt voidaan jakaa suuremmalla henkilömäärällä. Vierashuoneen vuokraamisesta syntyneet lisäansiot voi ohjata vaikka rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen (arvioitu vaikutus hiilijalanjälkeen -5,5 %).

Sitran keinolista hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Tässä artikkelissa analysoidaan Sitran antamia vinkkejä energiankulutuksen pienentämiseen kotona. Artikkelin lopussa mietitään tapoja pienentää energiankulutusta omakotitalossa erilaisten remonttien ja huoltojen avulla. Mukana on tietoa myös siitä, miten ottaa materiaalien hiilijalanjälki huomioon remonttia tehdessä tai uudisrakennusta rakentaessa.



Energiankulutuksen pienentäminen ja sähkölaskussa säästäminen

Energiatehokkuuden parantamiseen ja energian kulutuksen vähentämiseen liittyvät ekovinkit ovat myös tapoja säästää rahaa joka päivä. Tässä arjen säästövinkkejä käsittelevässä blogissa on ennenkin mainittu vinkkejä säästää energiaa ja pienentää sähkölaskua, mutta koottakoon tähän niitä vielä lisää.


Yksi tapa säästää sähkölaskussa on sähkösopimuksen kilpailuttaminen. Lue aihetta käsittelevä artikkelini Miten kilpailuttaa sähkösopimus?


Toinen tapa säästää rahaa ja energiaa on alkaa aktiivisesti vähentää energiankulutusta kotona, esimerkiksi lyhentämällä suihkussa vietettyä aikaa tai käyttämällä pöytätietokoneen sijaan kannettavaa tietokonetta. Vattenfallin sivuilta voit tarkastaa, miten paljon kodin sähkölaitteet keskimäärin vievät sähköä ja rahaa.



Arjen sähkön säästövinkit ja niiden vaikeusasteet

Arjen säästövinkki, minkä jokainen tietää mutta mitä harva noudattaa, on ottaa sähkölaitteet pois päältä silloin, kun niitä ei tarvita. Käsi sydämelle - kuinka usein puhelimen laturi jää seinään ottaessasi kännykän pois latauksesta? Niin kannattaisi tehdä, vaikka omassa taloudessa turhaan seinässä olevan laturin aiheuttamat kulut ovat mitättömät. Suomen mittakaavassa tilanne on toinen: on arvioitu, että jos Suomessa on 3 000 000 laturia pistorasiassa aivan turhan päiten, haaskaantuu niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin lämmittää 40 sähkölämmitteistä omakotitaloa.


Laturien, tulosteiden ja muiden laitteiden kytkeminen pois valmiustilasta säästää 1000 henkilön kokonaishiilijalanjäljen, jos miljoona suomalaista tekee niin.


Säästövinkki: turhat sähkölaitteet pois seinästä

Vaikeusaste 1-5: 2 - tämä työvaihe on niin helppo unohtaa. Vinkki: harkitse keinukytkimellisiä jatkojohtoja ja kauko-ohjattavia pistorasioita.


Ilmalämpöpumppu säästää energiaa ja rahaa.

Sitran mukaan kodin energiatehokkuutta parantavista ratkaisuista ilmalämpöpumppu on se kaikista kustannustehokkain, eli parhain tapa säästää rahaa joka päivä. Varsinkin sähkölämmitteisessä rakennuksessa saavutettu rahan säästö voi olla satoja euroja vuodessa. Lämmittämisen lisäksi ilmalämpöpumppu sopii myös huoneen viilentämiseen. Lisäksi kannattaa hankkia ikkunoihin sälekaihtimet tai muut aurinkosuojat, mitkä vähentävät lämmitys- ja viilennystarpeita.


Ilmalämpöpumpun avulla hiilijalanjälkeä voi pienentää noin 4 prosenttia vuodessa. Jos miljoona suomalaista tekisi näin, voitaisiin vuodessa säästää noin 39 000 henkilön kokonaishiilijalanjälki.


Säästövinkki: hanki ilmalämpöpumppu

Vaikeusaste 1-5: 4. Ilmalämpöpumppu maksaa asennuksineen edullisimmillaankin 1 594 € (Gigantti). Jos rahaa säästyisi vuodessa 250 euroa, menisi yli 6 vuotta, ennen kuin ilmalämpöpumppu olisi maksanut itsensä takaisin.


Energiatehokkaat kodinkoneet ovat hyvä valinta.

Hanki energiatehokkaita kodinkoneita. Uudet, energiatehokkaat kodinkoneet auttavat säästämään sähkölaskussa. Sitran mukaan miljoonan kotitalouden siirtyminen vanhoista sähkösyöpöistä uusiin, energiapiheihin jääkaappeihin ja pesukoneisiin säästäisi 3 000 ihmisen kokonaishiilijalanjäljen vuodessa. Uusi laite voi viedä jopa 50 % vähemmän energiaa.


Jos vielä toimivat kodinkoneet korvataan uusilla laitteilla, heikkenee hyötysuhde niin, että hiilijalanjälki pienenee puolet vähemmän.


Säästövinkki: Vaihda kodinkoneet energiatehokkaisiin

Vaikeusaste 1-5: 4. Kodinkoneet kannattaa vaihtaa vasta niiden hajottua, ja laadukkaat pesukoneet voivat kestää 25 v. Energiatehokkaimmat kodinkoneet ovat myös hintavampia, mikä vähentää niiden houkuttelevuutta. On vaikea laskea, missä vaiheessa hintaerotus on maksanut itsensä takaisin syntyneillä säästöillä.



Muista myös se, että lika heikentää kylmälaitteen tehoa ja voi aiheuttaa hajuhaittoja. Jääkaapin takana oleva pöly voi lisätä sähkönkulutusta jopa 30 prosenttia, ja aiheuttaa tulipalovaaran. Pakastin ja jääkaappi tulisi sulattaa ainakin kerran vuodessa, ja ne tulisi sijoittaa kauas hellasta ja lämpöpatterista.


Jos miljoona suomalaista pitää kylmälaitteensa puhtaana, säästyy Sitran arvioiden mukaan 1000 henkilön vuotuinen kokonaishiilijalanjälki.


Säästövinkki: putsaa kylmälaitteet ja sijoittele ne oikein

Vaikeusaste 1-5: 2. Kylmälaitteiden sulattaminen ja niiden taustan imuroiminen ei ole iso vaiva, eikä sitä tarvitse tehdä usein. Pienessä keittiössä voi olla vaikeuksia sijoittelun kanssa.


Hukkaneliöt haaskaavat energiaa. Bangkokissa hukkaneliöt ovat harvinaisempia.

Hukkaneliöiden vähentäminen tarkoittaa samaa kuin muuttaminen pienempään asuntoon. Suomalaisen asunnon keskikoko on noin 80 neliötä, tosin pienten asuntojen ja "miniomakotitalojen" rakentaminen on kasvava trendi.


Jos muuttaa 10 neliötä pienempään asuntoon, voi pienentää rakennus- ja ylläpitokustannuksia sekä niistä syntyvää hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälki saattaa pienentyä jopa 6 % per vuosi.


Säästövinkki: muuta pienempään asuntoon

Vaikeusaste 1-5: 5. Muuttaminen on raskasta ja aiheuttaa runsaasti kuluja. Vuokra-asunnosta toiseen muuttaminen on helpompaa ja usein halvempaa kuin oman asunnon myynti ja uuden asunnon ostaminen. Rahallinen säästö laskettava tapauskohtaisesti.


Sähkön kulutuksen seuraaminen kannattaa - tutki sähkölaskua ennen sen heittämistä roskiin.

Omaa sähkönkulusta voi seurata sähkölaskujen tai sähköyhtiön verkkopalvelun e-seurantapalvelun avulla. Verkkopalvelun asiakassivuilta näkee kulutuspiikit ja saa vinkkejä sähkön kulutuksen pienentämiseen.


Jos miljoona suomalaista onnistuu kulutustaan seuraamalla ja muokkaamalla pienentämään omaa sähkönkulutustaan edes 0,5 % vuodessa, säästyy yhteensä 5000 henkilön kokonaishiilijalanjälki. Jos kulutus pienenee esimerkiksi 6500 kWh:sta 0,5 prosentilla (eli 32,5 kWh:lla), on syntynyt säästö 4,2 euroa vuodessa (kWh-hinnan ollessa 0,13 €). Mikäli omaa kulutusta pystyy pienentämään 10 prosentilla, on säästö jo 650 kWh eli 84,50 €.


Säästövinkki: ota sähkönkulutuksen seuraaminen tavaksi

Vaikeusaste: 3. Kuka oikeasti muistaa näin tehdä? Sähkölasku lentää usein roskiin heti kun se on maksettu, eikä sähköyhtiön verkkopalvelussa tule vierailtua kovinkaan usein. Tuskin kukaan haaskaa sähköä tarkoituksellisesti.

Puusauna vie vähemmän sähköä.

Vähennä saunomista ja säännöstele kuumaa vettä sekä lattialämmitystä. Tavallisen perheen sähkösauna kuluttaa vuodessa noin 1000 kilowattituntia, eli yli 10 % vuoden sähkönkulutuksesta. Jos viikossa saunotaan yksi kerta aiempaa vähemmän, voi hiilijalanjälki pienentyä noin 1 % vuodessa. Jos miljoona suomalaista vähentää sähkökiukaan lämmittämistä, säästyy vuodessa 9 000 ihmisen kokonaishiilijalanjälki.

Jos lattialämmitys ei ole kylpyhuoneen ainoa lämmitysjärjestelmä, kannattaa se kytkeä päälle vain tarvittaessa, ja muutamaa astetta aiempaa matalammalle. Oven sulkeminen estää lämpöä karkaamasta. Kylpyhuoneesi lämpötilan laskeminen kahdella asteella pientää kylpyhuoneen käyttämää lämmitysenergiaa 10 %, ja hiilijalanjälkeä laskeva vaikutus on noin 0,5 % vuodessa. Jos miljoona suomalaista rukkaa kylpyhuoneen termostaattia, säästyy 3 000 henkilön kokonaishiilijalanjälki.

Lisäksi kannattaa muistaa, että keskimääräinen ihminen käy 5,5 kertaa suihkussa joka viikko, ja juoksuttaa lämmintä vettä noin 5 minuuttia. Veden lämmittäminen vie 0,44 kWh per minuutti, ja jokaista kilowattituntia kohden syntyy noin 100 grammaa CO2-päästöjä. Nämä laskelmat ovat peräisin Nordean Sustainable Finance -tiimiltä.

Säästövinkki: vähennä saunan, veden ja kylpyhuoneen lämmittämistä

Vaikeusaste 1-5: 3. Suomalaiset rakastavat saunomista ja vihaavat kylmiä suihkuja. Motivaattorina mainittakoon, että ainakin viimeisen minuutin aikana kannattaisi laskea hanasta kylmää vettä, sillä se tekee hyvää iholle ja hiuksille.


Sähkönsäästövinkki: Viileässä makuuhuoneessa nukkuu paremmin.

Huonelämpötilan alentaminen säästää rahaa, parantaa unen laatua ja vireystilaa sekä puhdistaa sisäilmaa. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että yksi aste huoneenlämpötilassa vastaa viittä prosenttia lämmityskustannuksissa.


Jos lasket kodin lämpötilaa kahdella asteella (esimerkiksi 21 asteesta 19 asteeseen), voit pienentää hiilijalanjälkeäsi reilun prosentin vuodessa. Jos miljoona suomalaista laskee kodin lämpötilaa, puhutaan noin 12 000 henkilön kokonaishiilijalanjäljen säästymisestä.


Säästövinkki: laske huonelämpötilaa

Vaikeusaste 1-5: 2. Lämmityksen alentaminen on helppo tehdä, mutta viileyteen tottuminen voi viedä aikansa.




Rakennuksen muuttaminen energiatehokkaammaksi


Jos oman kodin energiankulutus tuntuu suurelta, voit kysyä ilmaisia neuvoja maakunnalliselta energianeuvojalta. Energianeuvontaa tarjoavat Energiaviraston rahoittamat alueelliset energianeuvojat, ja sinua lähimmän energianeuvojan löydät täältä: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa



Rakennusta voi remontoida energiatehokkaammaksi.

1. Siirtyminen uusiutuvalla energialla tapahtuvaan lämmitykseen

Sitran mukaan siirtyminen uusiutuvalla energialla tapahtuvaan lämmitykseen pienentää hiilijalanjälkeä noin 7,6 %. Esimerkiksi maalämpöpumpun avulla voidaan saada aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä.


Pientalon lämmitysmuoto valitaan muun muassa kohteen koon, energiantarpeen ja lämmitysjärjestelmän helppokäyttöisyyden perusteella. Esimerkiksi maalämpöpumppu ei sovi kaikkiin kohteisiin.



Puulämmitys teettää työtä, ja se aiheuttaa ilmansaasteita - varsinkin huonosti toteutettuna: hyvä puunpolttotapa tarkoittaa kuivien puiden polttamista korkeintaan parin tunnin ajan hyvällä vedolla. Hiukkaspäästöjä vähennetään myös laitteiston säännöllisellä huollolla Tällä hetkellä puupolttoaineilla lämmittäminen aiheuttaa 40 % kaikista Suomen pienhiukkaspäästöistä, ja 55 % kaikista mustan hiilen päästöistä. Puun pienpoltto aiheuttaa yli 80 % syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä, 25 % hiilimonoksidipäästöistä ja 30 % orgaanisten hiilivetyjen päästöistä. Pienhiukkaset ja syöpävaaralliset yhdisteet voivat aiheuttaa sydän- ja hengityssairauksia samaan tapaan kuin tupakansavu ja pakokaasu. Noin 250 suomalaista kuolee pientalojen lämmittämisestä aiheutuneiden pienhiukkasten synnyttämiin sairauksiin joka vuosi.


Puulämmitys on kuitenkin ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, sillä puun poltto ei aiheuta hiilidioksidi- tai rikkipäästöjä. Puu on myös uusiutuva luonnonvara. Jos puut saa omasta metsästä, on varaava puulämmitys varsin kustannustehokasta. Varaavan takan voi saada asennuksineen jo parilla tonnilla.



Sähkölämmityksen ekologisuutta voi parantaa siirtymällä uusiutuvaan energiaan, esimerkiksi tuulivoimaan. Sähkölämmityksen aiheuttama hiilijalanjälki riippuu siitä, miten sähkö tuotetaan: jos se tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, voi todellinen hiilijalanjälki nousta todella suureksi. Yksi kilowattitunti sähköä aiheuttaa 200–900 gramman (keskimäärin 270 g/kWh, mutta talven varavoimalat voivat nostaa päästöt 400 g/kWh asti) hiilidioksidipäästöt, ellei kyse ole vihreästä sähköstä tai ydinvoimalla tuotetusta sähköstä, joiden päästöt ovat laskennallisesti 0. Vertailun vuoksi: öljylämmitys tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 270 grammaa per kilowattituntia.


Sähkölämmitys tulee usein kalliuksi, onhan sähkön kokonaishinta 0,13 €/kWh tai enemmän. Suora sähkölämmityksen investointikustannukset alkavat 3 000 eurosta, ja energiatehokkaan ilmalämpöpumpun lisääminen lisää kustannuksia ainakin noin 1 600 eurolla.


Ekologinen maalämpöjärjestelmä sopii isojen omakotitalojen (yli 150 neliötä) lämmittämiseen ja viilentämiseen, ellei sen rakentamiselle ole muita esteitä. Maalämpöpumppujärjestelmän hankkiminen maksaa 12 000–25 000 euroa, mutta sen avulla voi säästää 70–80 prosenttia suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

Maalämmössä valtaosa (yli 2/3) lämmitysenergiasta on maaperään varastoitunutta uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Maalämmön hiilidioksidipäästöt syntyvät lähinnämaalämpöpumpun käyttämästä sähköstä, minkä hiiljalanjälki vaihtelee sen mukaan, onko se vihreää sähköä vai ei.



Poistoilmalämpöpumppu, mikä kerää lämmitysenergiaa talosta poistuvasta ilmasta, on melko uusi tulokas. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmään siirtyminen maksaa ainakin 8 000 euroa, mutta energiakustannuksiin voi tulla noin 30–40 % säästö suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Toinen ekologinen ja melko uusi lämmitysjärjestelmä on ilma-vesilämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumppu saa lämmitysenergiansa ympäröivästä ilmasta, ja se säästää energiaa suoraan sähkölämmitykseen verrattuna noin 40–60 %. Ilma-vesilämpöpumpun investointikustannus on ainakin 10 000 euroa.


Poistoilmavesilämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpmpun hiilidioksidipäästöt riippuvat siitä, millaisesta sähköstä kompressori ja apulaitteet saavat energiansa. Ilma-vesilämpöpumpulla voi tuottaa ilmaista lämpöä yli 50 % kokonais-lämmönkulutuksesta, mutta ilma-vesilämpöpumppu ei toimi kovilla pakkasilla; silloin taloa lämmitetään sähköllä.



2. Energiatehokkuutta parantavat remontit

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen erilaisilla remonteilla voi pienentää vuotuista hiilijalanjälkeä noin 5,5 % (Sitran raportti).


Erilaisia tapoja parantaa omakotitalon tai kesämökin energiatehokkuutta ovat muun muassa lämmitysjärjestelmän uusiminen, katon ja seinien lisälämmöneristäminen (jopa 15–20 %), ikkunaremontti ja kylpyhuoneen vedenkulutusta sekä valaistusta optimoiva kylpyhuoneremontti.


Ikkunaremontti voi tuoda jopa 500 euron säästön sähkölaskuun, voihan hatarista ikkunoista karata melkoisesti lämpöä. 2-lasisten, hyvin vanhojen ikkunoiden vaihtaminen uusiin, 3-lasisiin ikkunoihin parantaa merkittävästi energiatehokkuutta. 80-luvun ikkunoiden uusiminen tuo säästöä arviolta enää parisataa euroa vuodessa, kun taas 90-luvun vielä hyväkuntoisten ikkunoiden uusiminen on usein miltei turhaa. Jos päätyy teettämään ikkunaremontin, tulee rakennuksen ilmanvaihtoon kiinnittää erityistä huomiota, jotta rakennuksen sisäilman kosteus ei kasvaisi liikaa.


Koska lämmin ilma nousee ylöspäin, voi yläpohjan eristäminen tuoda niin suuret säästöt lämmityskustannuksiin, että remontti maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Suurimmat säästöt energiankulutuksessa saavutetaan usein 1980-luvun alussa ja sitä ennen rakennetuissa taloissa. Lisälämmöneristystä toteuttaessa tulee osata huolehtia siitä, että välikatto tuulettuu kunnolla myös jatkossa - muuten yläpohjaan voi syntyä kosteusongelmia.


Ikkuna- ja oviremontit, yläpohjan lisälämmöneristykset ja jopa kylpyhuoneremontitkin ovat sellaisia, mitä kaupitellaan puhelimitse ja ovelta ovelle. Innokkaan remonttimyyjän tarjous ei välttämättä ole se edullisin, joten kannattaa muistaa urakan kilpailuttaminen, jos olet samaa mieltä remontin tarpeellisuudesta.



3. Luonnonmateriaalien suosiminen pienentää hiilijalanjälkeä

Energiayhtiö Fortumin mukaan puun käyttäminen rakennusmateriaalina aiheuttaa negatiivisen hiilijalanjäljen, sillä puu varastoi hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan. Hiilivarastona toimiva, uusiutuva puu on vieläpä biohajoavaa, joten se vähentää ilmastokuormitusta kaikissa elinkaarensa vaiheissa.


Luonnonmateriaalien suosiminen rakentamisessa ja sisustamisessa on ekoteko, sillä ne voidaan palauttaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Esimerkiksi rakennusjätemuovi on edelleen vaikeasti kierrätettävissä. Betoni on maailman eniten käytetyin rakennusmateriaali, valmistetaanhan sitä noin 13 miljardia kuutiometriä vuodessa. Betoni on siis veden jälkeen käytetyin aine maapallolla. Valitettavasti betonin valmistaminen aiheuttaa noin 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä.



Fortumin julkaisema lista rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä:

  • puu -1,53 CO2 kg/kg

  • puukuitu, puhallettava -0,62 CO2 kg/kg

  • puukuitulevy -1,18 CO2 kg/kg

  • vaneri -1,00 CO2 kg/kg

  • kalkkihiekkatiili (ulkoseinä) 0,18 CO2 kg/kg

  • valmisbetoni k80 +0,20 CO2 kg/kg

  • betoniraudoite +0,44 CO2 kg/kg

  • poltettu savitiili +0,22 CO2 kg/kg

  • kivivilla +0,99 CO2 kg/kg

  • lasivilla +0,80 CO2 kg/kg

  • teräsputki +1,10 CO2 kg/kg

  • alumiiniprofiili +3,64 CO2 kg/kg

  • kuparituotteet +5,47 CO2 kg/kg

  • polyuretaani (muovi) +4,23 CO2 kg/kg


Huom! CO2kg/kg= Hiilijalanjälki eli hiilidioksidipäästöt kilogrammoina, jotka syntyvät materiaalin valmistamisesta ja kuljetuksesta tuotettua materiaalikiloa kohden.

Lähde: SYKE (Suomen ympäristökeskus)

Lue koko juttu täältä: https://yhdessa.fortum.fi/ekologinen-remontti-nain-remontoit-ymparistoystavallisesti



4. Säännöllinen huoltaminen hiilidioksidipäästöjen pienentäjänä

Hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta on oleellista myös huoltaa kaikkia rakenteita asianmukaisella tavalla. Esimerkiksi betonitiilikaton käyttöikä voi tipahtaa puoleen noin 70 vuodesta, jos sitä ei harjata ja puhdisteta sammaleista.


Avuksi omakotitalon ja kesämökin huoltoihin sopii vaikka ilmaiseksi ladattava ja tulostettava, Ympäristöministeriön laatima Pientalon huoltokirja. Siihen voi merkitä, mitä remontteja ja huoltoja on tehty, ja kenen toimesta. Pientalon huoltokirjasta voi myös tarkastaa, koska on seuraavan huollon tai remontin arvioitu toteuttamisajankohta. Pientalon huoltokirja parantaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta, jos joskus päätät laittaa sen myyntiin.


Nyt on kevät, eli esimerkiksi katon keväthuollon aika. Keväällä on aika myös

-puhdistaa ilmanvaihtoventtiilit

-vaihtaa korvausilmaventtiilien suodattimet

-vaihtaa ilmanvaihdon suodattimet ja laittaa ilmanvaihtokoneet kesätilaan

-tarkistaa rasvasuodatin (rasvaisen hormin puhdistaminen voi tulla todella kalliiksi)

-tarkistaa jäähdytyslaitteet.


Hyvin huollettu ilmanvaihtojärjestelmä auttaa omalta osaltaan pitämään sisäilman raikkaana, puhtaana ja terveellisenä. Kun ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa, ei lämmitysenergiaa karkaa liikaa. Lämmitysenergian karkaamista estetään toki myös tuulettamalla vain lyhyitä aikoja (mutta sitäkin tehokkaammin) sekä esimerkiksi tarkastamalla ovien ja ikkunoiden tiivisteet.


Marttojen sivuilta saat lisää vinkkejä ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapitoon, kodin energiatehokkuuden parantamiseen ja muun muassa kevätsiivoukseen sekä muihin kodin kevättöihin.