• Kultainto

Miten tehdä perunkirjoitus halvalla?

Päivitetty: syys 6


Omaisten on huolehdittava hautajaisten lisäksi myös perunkirjoituksesta.

Miten tehdä perunkirjoitus halvalla?

Perunkirjoitus on lain mukaan järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta riippumatta siitä, minkä ikäinen hän oli tai missä hän oli syntynyt. Vaikka vainaja olisi varaton tai perijöitä olisi tasan yksi, tulee perunkirjoitus järjestää. Kun perukirja on tehty ja vainajan mahdolliset velat on maksettu (kuolinpesän asioiden hoitoon tarvitaan perukirjaa), on aika järjestää perinnönjako. Vasta tässä vaiheessa vainajalta jäänyt omaisuus voidaan jakaa.


Jos teettää perunkirjoituksen ja perinnönjaon asianajajalla, saattaa siihen kulua monia satoja euroja. Mikäli selvitettävää on enemmän, on laskukin suurempi. Asianajajien tuntiveloitukset vaihtelevat 200–360 euron (+alv) välillä. Perikunnan jäsenet voivat säästää rahaa huomattavia määriä tekemällä perunkirjoituksen itse.


Perunkirjoituksen tekemistä itse ei kannata pelätä. Lue käytännössä testatut vinkit perunkirjoituksen tekemiseen itse!


Mitä kaikkien pitäisi tietää perunkirjoituksesta?

Perunkirjoituksessa täytetään perukirja, missä listataan kuolinpesän osakkaat (eli he, ketkä perivät vainajan) sekä kaikki vainajalta jääneet varat ja velat. Riittää, että omaisuus arvioidaan parhaan arvion mukaan. Arvion esittävät tai ainakin vahvistavat perunkirjoitukseen kutsutut uskotut miehet (2 kpl, eivät saa kuulua perinnönsaajiin).


Mitä kalliimmaksi omaisuus arvioidaan, sitä korkeammat perintöverot. Kannattaa kuitenkin esittää totuudenmukainen arvio vainajan omaisuuden arvosta – väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa voi johtaa 6 kuukauden tai jopa 2 vuoden vankilatuomioon. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että perintövero on huokeampi kuin luovutusvoittovero. Jos kiinteistö tai esimerkiksi auto on tarkoitus myydä, kostautuisi liian alakanttiin perukirjaan asetettu arvo korkeana myynti- eli luovutusvoittoverona. Luovutusvoittovero on 30 % 30 000 euroon asti, ja sen jälkeen 34 %.


Kiinteistön tulevan myyntihinnan osaa arvioida parhaiten alueen kiinteistövälittäjä. Myös silloin kannattaa maksaa pari sataa euroa asunnon hinta-arviosta, jos Verohallinto arvioi kiinteistön arvon suuremmaksi kuin sen uskotaan olevan, ja täten nostaa perintöverojen määrää.


Kuolinpesän selvittäminen vaatii melkoisen paperisodan.

Kenen vastuulla on järjestää perunkirjoitus?

Perunkirjoituksen järjestäminen on sen kuolinpesän osakkaan vastuulla, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta. Käytännössä vastuu lankeaa usein vainajan leskelle tai lapselle. Jos lapsia on monta, voivat lapset valita keskuudestaan sen, joka perunkirjoituksen hoitaa. Hänelle maksetaan yleensä työstä palkkio, ja se voidaan vähentää kuolinpesän verotuksessa.


Perunkirjoituksen voi järjestää itse, tai siihen voi palkata ammattilaisen. Perunkirjoituksen järjestäminen ja perukirjan laatiminen ei vaadi mitään erillistä pätevyyttä tai koulutusta. Perukirjan voi laatia vaikka ruutupaperille, mutta esimerkiksi osoitteesta https://perukirjanetissa.fi/ voi ladata valmiit asiakirjapohjat ja saada apua jokaiseen perunkirjoituksen vaiheeseen vain 24 euron hintaan.


Perukirjanetissa.fi-palvelua on käyttänyt jo monta tuhatta ummikkoa. Sieltä löytyvät selkokieliset ohjeet, kaikki tarvittavat asia- ja valtakirjapohjat sekä luotettava chat-neuvontapalvelu. Tuon 24 euron hinnan voi maksaa pesän varoista. Jos ette ole tyytyväisiä, saatte rahanne takaisin. Suosittelen palvelua lämpimästi, vaikka en sitä tässä olekaan mainostamassa.


Perunkirjoituksen tekeminen on suhteellisen helppoa, eikä sitä kannata pelätä. Tosin urakkaan on suhtauduttava suurella huolellisuudella, mutta kun muistaa tämän, onnistuu perunkirjoitus, perukirja ja perinnönjako ilman ulkopuolistakin asiantuntijaa.

Asianajajalle on kuitenkin käyttöä, jos pesän osakkaat riitautuvat tai mahdollinen testamentti on epäselvä. Tällaisissakin tapauksissa kannattaa säästää hoitamalla ainakin helpoimmat työvaiheet itse – niitä ovat esimerkiksi pesän osakasluettelon laatiminen ja näiden virkatodistusten hankkiminen.


Virkatodistuksen eli elää-todistuksen saa omasta seurakunnastaan tai maistraatista noin 15 eurolla. Vainajasta tilataan vainajan sukuselvitys, minkä on oltava katkeamaton 15-vuotiaasta alkaen. Jos vainaja on asunut vaikkapa kymmenen seurakunnan alueella, tarvitaan yhteensä 10 vainajan virkatodistusta, mitkä maksavat noin 15 euroa kappale. Myös kuolinpesän omaisuuden voi listata itse, vaikka pesä olisikin riitaantunut sen arvosta ja jakamisesta.


Kannattaa huomata, että jos asiantuntijan neuvontaa tarvitsee vain johonkin tiettyyn pulmakysymykseen, voi lakineuvontaa saada ilmaiseksi. Kirjoitin erilaisista mahdollisuuksista saada ilmaista lakineuvontaa yksityisasioissa tässä blogikirjoituksessa.


On totta, että kuolinpesän asioiden selvittäminen perukirjaa varten vaatii melkoisen paperisodan. Onneksi asioista on tehty mahdollisimman helppoa. Joillain pankeilla on "tilaa kaikki perunkirjoitukseen tarvittavat paperit tästä" -toiminto, ja esimerkiksi Traficomin sivuilla on helppotajuisia ohjeita kuolinpesän kulkuneuvojen myymistä varten. Myös Verohallinnon sivuilla on paljon ohjeita kuolinpesän asioiden hoitamiseen eri tilanteissa.


Jos vainaja olikin velkainen, eivät velat periydy. Mikäli kuolinpesän varallisuus ei riitä velkojen maksuun, pitää velkojille ilmoittaa kuolinpesän varattomuudesta. Velkojat voivat niin halutessaan hakea velkaiselle kuolinpesälle pesänselvittäjän, mutta omaisten ei kannata pesänselvittäjää tilata. Mikäli kuolinpesässä ei ole rahaa pesänselvittäjän palkkioon, lankeaa lasku pesänselvittäjän tilaajalle eli esimerkiksi leskelle.


Vastoin yleistä käsitystä, leski ei peri mitään ilman testamenttia.

Mitä perunkirjoituksessa tehdään?

Perunkirjoitukseen menee noin tunti, jos perukirja on esitäytetty muun muassa osakkeiden nimien ja henkilötunnuksien sekä vainajan omaisuuden ja velkojen luetteloinnin osalta. Myös lesken varat ja velat merkitään perukirjaan. Perukirjoituksen voi järjestää ihan missä vain ja ihan missä tahansa. Paikalla pitää olla vähintään kaksi uskottua miestä ja pesän ilmoittaja. Osakkaiden ei ole pakko tulla perunkirjoitukseen, mutta osallistuminen on kuitenkin suotavaa.


Viimeistään perunkirjoituksessa selviää moni perintöön liittyvä asia. Aina välillä osakkaat kuulevat jotain todella uutta ja yllättävää, kuten esimerkiksi pääsevät tutustumaan salattuun veljeensä. Perunkirjoituksessa saattaa kuulla vanhempien aiemmista, salatuista avioliitoista tai sisaren saamista ennakkoperinnöistä ja isoista lahjoista.


Samalla selviä, oliko vainajalla testamentti, ja oliko leskellä ja vainajalla avioehtosopimus. Leski ei peri mitään, ellei niin ole säädetty testamentissa. Ilman avioehtosopimusta leski saa puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta, kun taas avioehdon myötä leski saa pitää vain oman omaisuutensa.


Perunkirjoituksessa selviää myös vainajan varojen ja omaisuuden yhteenlaskettu arvo sekä esimerkiksi se, jos joku luopuu perinnöstä.


Perukirjaan merkitään perunkirjoitustilaisuudessa myös hautajaiskulut, mitkä voidaan maksaa kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa.


Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Kun perukirja on täytetty, kannattaa siitä ottaa useampi kopio, ja lähettää niistä yksi saman tien Verohallinnolle. Mikäli uutta varallisuutta tai velkaa löytyy perunkirjoituksen jälkeen, tulee osakkaiden järjestää täydennysperunkirjoitus ja täyttää uusi perukirja. Muuttumattomien tietojen osalta viitataan alkuperäiseen perukirjaan, eli täydennysperukirjaan merkitään vain uudet tiedot.


Saatuaan perukirjan, alkaa Verohallinto laskeskella osakkaille lankeavaa perintöveroa. Tällä laskurilla pääsee arvioimaan perintöveron määrää. Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta perintöveroa.


Perinnönjako voidaan toimittaa vaikka heti perunkirjoituksen ja perukirjan laatimisen jälkeen, kunhan kaikki kuolinpesän velat on ensin maksettu. Perinnönjako ei kuitenkaan ole pakollinen oikeustoimi. Perintö voidaan jättää jakamatta, tai se voidaan jakaa vain osittain. Perinnönjaolla ei ole kiire. Asia voidaan hoitaa vaikka vasta vuosikymmenien päästä. Yleensä kuitenkin osakkaat tahtovat jakaa omaisuuden mahdollisimman nopeasti, lankeavathan perintöverot maksuun noin vuoden sisään.


Perinnönjaossa osakkaat voivat vapaasti sopia, kuka saa minkäkin esineen, kulkuneuvon tai esimerkiksi tilin varat. Tästä syntyy usein riitaa, joten tarvittaessa kannattaa kääntyä asianajajan puoleen. Perinnönjakokirja toimitetaan lopuksi Verohallintoon. Tämän jälkeen kuolinpesän asianhoitajan – hän on valittu perunkirjoituksen yhteydessä ja hän voi olla myös pesään kuulumaton henkilö – ei enää tarvitse täyttää kuolinpesän veroilmoituksia.


Jos pesään jää mitään jakamatonta, on kyseessä aina osittainen perinnönjako, eikä pesä lakkaa olemasta. Myös silloin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta, jos kaikki muu jaetaan, mutta leski käyttää oikeuttaan jäädä asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa kotiin. Vainajan osuus on jatkossa perikunnan hallussa, ja kiinteistö kannattaa lainhuudattaa uudestaan. Tämä helpottaa sitä hetkeä, kun kiinteistön myynti muuttuu ajankohtaiseksi. 10-25 vuoden päästä tuskin kukaan löytää enää alkuperäisiä asiakirjoja! Kaikki juoksevat kulut kiinteistöstä lankeavat lesken vastuulle, ellei toisin sovita. Kiinteistöveronmaksu tosin lähetetään jatkossa sekä leskelle että kuolinpesän asioiden hoitajalle.

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now