• Kultainto

Omakotitalon ja mökin säästövinkit osa 1 – Katon korjaus & katon kunnossapito

Päivitetty: syys 6

Kaupallinen yhteistyö katonkorjaus.fi - mainoslinkit merkitty *-merkillä

Katon korjaus ja katon kunnossapito säästävät talon omistajan rahoja.

Omakotitalon ja mökin säästövinkit osa 1 – Katon korjaus & katon kunnossapito


Montako omakotitaloa Suomessa on? Entä montako kesämökkiä Suomeen mahtuu? Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 1 163 000 omakotitaloa ja 512 000 kesämökkiä. On vain yksi paikkakunta, jolle ei ole mahtunut mökin mökkiä, ja se on Kauniainen.


Tavat säästää omakotitalon ja kesämökin kustannuksissa koskettavat tällä hetkellä monia suomalaisia. Omistusasuminen omakotitalossa on edelleen se suosituin asuinmuoto, joskin vuokra-asumisen vaivattomuus on parantanut vuokra-asumisen houkuttelevuutta. Korona sai aikaan varsinaisen mökkibuumin. Jo ennen koronaa oli havaittavissa, että nuoriakin kiinnostaa mökkeily, mutta nyt rantamökin viedään melkein käsistä. Korona sai suomalaiset arvostamaan kotimaataan, sen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ja Suomen luontoa, mutta mökkivillityksen takana on varmasti myös se, että korona osoitti etätöiden tekemisen olevan mahdollista. Mökin oston kannattavuutta pohtii ihan toisesta vinkkelistä, jos tietää voivansa tehdä töitä mökiltä käsin. Jos viettää kesämökillä koko kesän, on sen käyttöaste ihan toinen kuin silloin, jos siellä olisi vain osan kesälomastaan.


Kultainto julkaisee arjen säästövinkkejä, ja tällä kertaa parhaat säästövinkit liittyvät omakotitalon ja kesämökin katon kunnossapitoon.


Huollettu ja ajoissa korjattu katto suojaa rakenteita kosteudelta, mutta huonokuntoiseen kattoon ei ole luottamista.

Parhaat säästövinkit omakotitalon ja mökin katon kunnossapitoon

Kaikkia omakotitaloja ja kesämökkejä yhdistää se, että niissä on katto. Katto suojaa rakennusta säiltä ja kosteudelta – tai siis asian laidan tulisi olla niin. Jos katon kunto heikkenee ja katto vuotaa, voivat katon alla olevat rakenteet kastua. Kosteuden pääsy katon alle voi johtaa vakaviin kosteus-, laho- ja homevaurioihin, joiden korjaaminen voi käydä kalliiksi.


Paras säästövinkki tiilikatolle, huopakatolle tai peltikatolle on katon säännöllinen huoltaminen. Katto, mitä on huollettu säännöllisesti, kestää pitkään. Kattohuollot voivat saada palahuopakaton kestämään noin 20 vuotta, huopakaton noin 40, peltikaton (niin aaltopeltikaton kuin lukkosaumakatonkin) noin 50 ja tiilikaton noin 70 vuotta. Vielä pidempään, eli sata vuotta, voivat kestää sekä savitiilikatot että konesaumakatot.


Pitkäikäinen katto säästää omistajansa rahaa, sillä omakotitalon tai kesämökin kattoremontti voi maksaa mitä tahansa noin 5000 eurosta jopa 30 000 euroon. Kattoremontin hintaan vaikuttavat katon pinta-ala, kattorakenteiden kunto, rakennuksen saavutettavuus sekä tietenkin uuden katon materiaali (edullisimpia katteita ovat huopa- ja peltikatteet).


Huollot vähentävät myös tarvetta erilaisille kattokorjauksille, kuten kattovuotojen ja katon vesivahinkojen korjauksille. Huollettu katto kestää paremmin erilaisia mekaanisia ja kemiallisia rasituksia kuin katto, mitä ei ole huollettu vuosien varrella.


Katto pestään vain harvoin; puolivuosittainen puhdistus käy vaikka harjaamalla.

Puhdista ja tarkasta katto kaksi kertaa vuodessa

Se kattohuolto, mitä kaikki katot tarvitsevat kahdesti vuodessa, on katon puhdistus ja tarkastus. Puhdista tiilikatto harjaamalla. Myös peltikaton voi harjata, mutta roskat voi poistaa myös ilmapuhaltamalla. Ilmapuhallus on ehdottomasti parhain vaihtoehto, jos kyseessä on huopa- eli bitumikatto, sillä sen pinnoitetta on syytä varoa.


Roskien poisto katolta saa katon kuivumaan nopeasti talven ja vesisateiden jälkeen. Jos roskia ei poistettaisi omakotitalon tai mökin katolta, voisi se peittyä sammaleisiin tai ruosteeseen.

Myös rännit on huollettava joka kevät ja syksy.

Kevät- ja syyspuhdistukseen kuuluu totta kai myös vesikourujen puhdistus roskista, sillä muuten kouruissa olevat roskat saisivat kourut vuotamaan yli reunojen, milloin talon rakenteet voisivat kastua. Rännejä ei kannata puhdistaa niillä maasta käsin käytettävillä puhdistustyökaluilla, sillä jos työn tekee näkemättä itse kouruihin, voivat kourut jäädä roskaisiksi ja alttiiksi tukkeutumiselle, jäätymiselle ja ruostumiselle.


Roskien poiston yhteydessä tapahtuu kätevästi myös katon kuntotarkastus. Ovatko lumimassat vääntäneet kattoja tai vesikouruja? Onko kiinnityksiä irronnut tai irtoamassa, entä pitääkö piipun juuri vielä vettä? Kattotarkastus voi paljastaa tarpeen paikata kattoa, poistaa sammaleita tai esimerkiksi kiristää kattotikkaiden kiinnikkeet, ja nuo tarpeet on hyvä hoitaa pian alta pois. Nopea kattopaikkaus estää vaurioiden pahenemisen, jolloin katon korjauskustannukset olisivat ihan toista luokkaa.


Sekä omakotitalon että kesämökin kevät- ja syystöistä kannattaa pitää kiinni. Katon ja sadevesijärjestelmän lisäksi kannattaa tarkastaa salaojien kunto ja arvioida tarve maalata julkisivu tai kitata ikkunat. Tarkasta myös sokkelin kunto (ja avaa tuuletusluukut keväällä) ja tilaa tarvittaessa nuohooja – omakotitalon hormi on nuohottava vuosittain, kesämökin kerran kolmessa vuodessa. Syystöihin kuuluu lisäksi pihan haravointi ja pihakalusteiden kantaminen suojaan, kun taas keväällä kannattaa puhdistaa ja huoltaa ilmanvaihtojärjestelmä.



Peltikaton huoltotoimenpiteillä torjutaan ruostetta

Peltikaton huoltotoimenpiteet torjuvat ruostetta, mikä muuttaisi kattopellit ajan kanssa käyttökelvottomiksi. Jotta ruoste ei alkaisi värjätä, ohentaa ja rikkoa peltikattoa, kannattaa roskat poistaa joka kevät ja syksy sen pinnalta. Lisäksi katto on hyvä maalata ainakin pari kertaa. Hiljattain maalattu peltikatto näyttää hyvältä, ja hyväkuntoinen maalipinnoite suojaa kattoa kosteudelta sekä ruosteelta. Jotta peltikaton huoltomaalaus onnistuisi kerralla, tulee maalattavan katon olla puhdas, kaikkien reikien paikattuja ja kaikkien ruostevaurioiden kunnostettuja.


Peltikatto pestään ainakin katon huoltomaalauksen yhteydessä, mutta tarvittaessa voidaan se pestä muulloinkin. Liukaspintaiset peltikatot kyllä hylkivät hyvin likaa, joten kattopesut ovat suhteellisen harvinaisia peltikattohuoltoja. Liukkaalta pinnalta lumikin valuu usein itsekseen, joten helppohoitoinen peltikatto ei ehkä tarvitse lumenpudotuksiakaan.

Tiilikaton huollot vähentävät tiilien hajoamista

Tiilikaton paikkaus tarkoittaa usein rikkinäisten tiilien vaihtoa, ja moni tiilikattovuoto johtuu huonokuntoisista tiilistä. Tiilikattohuollot pitävät betoni- ja savitiilet paremmassa kunnossa. Roskien poisto joka kevät ja syksy on erinomainen tapa pitää katto kunnossa, ja säästää samalla rahaa.


Kun omakotitalon tai vapaa-ajan rakennuksen tiilikatto ikääntyy, heikkenee sen suojapinnoitteen kunto, ja katolle saattaa ilmaantua sammaleita. Sammalet työntävät juuriaan tiilien sisään ja tiilien väleihin. Sammalet myös sitovat kattoon kosteutta. Tämä kaikki altistaa tiilet pakkasrapautumiselle. Pakkasrapautuminen tarkoittaa tiilissä olevan kosteuden jäätymistä ja jäätymisen aiheuttamaa rapautumista, mikä näkyy ulospäin tiilien halkeamisena.


Sammaleita ei kannata poistaa harjaamalla tai pesemällä. Markkinoilla on erityisiä sammaleenpoistoaineita tätä tarkoitusta varten. Lisäksi kannattaa harkita keski-ikään ehtineen tiilikaton pinnoittamista uudelleen. On tapauskohtaista, onko edullisempaa maalauttaa tiilikatto vaiko vaihtaa kattotiilet uusiin.

Lumisina talvina voi olla tarpeen tilata lumenpudotus tiilikatolta, sillä tiilikatto on painava katto ilman valtavaa suojalumikuormaakin. Ylimääräinen paino voi vaurioittaa tiilikaton rakenteita.

Huopakaton eli bitumikaton huolloissa noudatettava varovaisuutta

Kattohuolloissa on aina noudatettava varovaisuutta, jotta ei esimerkiksi putoaisi katolta (siksi kattotöitä ei kannata tehdä ilman turvavaljaita ja muita työturvallisuustuotteita). Huopakattoa huoltaessa on oltava erityisen varovainen, koska huopakaton sirotepinnoite ei kestä millaista käsittelyä tahansa.

Muista ainakin

  • puhdistaa katto ilmapuhalluksella harjaamisen sijaan

  • olla pesemättä kattoa itse

  • poistaa sammalet sopivalla (ja biohajoavalla) sammalmyrkyllä

  • tilata mahdollinen lumenpudotus ammattilaisilta (tai jättää katolle tarpeeksi paljon lunta, jottei kola osu katteeseen)

  • olla liikkumatta katolla vuoden kuumimpana aikana (pehmennyt vuota voi antaa periksi)

Roskien poisto joka kevät ja syksy estää huopakattoa ja palahuopakattoa sammaloitumasta, mutta sataprosenttista suojaa kasvustoilta se ei anna. Sataprosenttista suojaa sammaleilta ei saa myöskään sammaleentuhokäsittelyllä, mutta parhaassa tapauksessa se pitää ikääntyneenkin katon sammaleettomana jopa useiden vuosien ajan – siis sillä edellytyksellä, ettei puiden lehtiä ja muita roskia edelleenkään jätetä lojumaan katolle.


Sammalet aiheuttavat kosmeettista haittaa, mutta ei siinä kaikki. Sammal on huopakaton surma, voihan sen alta löytyä iso reikä, ja sen aina syvemmälle tahtovat juuret voivat availla katon saumoja.


Keski-ikään ehtinyt bitumikatto tai bitumipaanukatto voi olla mahdollista pinnoittaa uudestaan. Pinnoitteen uusiminen saa katon pitämään vettä ja kestämään ilmansaasteita, sammaloitumista, UV-säteilyä ja muita rasituksia. Pinnasta tulee uudenveroinen, myös ulkonäöltään.


Huopakattoa ei kannata pinnoittaa, jos ei voida olla varmoja siitä, että pinnoitus pidentää katon käyttöikää tarpeeksi paljon. Jos katon alla on kosteutta, voi olla parempi purkaa ja uusia katto. Jos kattorakenteet ovat terveet, voi katon pinnoittaminen olla oikein mainio idea – huopakaton pinnoittamisen hinta per neliömetri liikkuu suurin piirtein 11–23 euron välillä. 100-neliöisen huopakaton pinnoittaminen voisi siis maksaa 1100–2300 euroa, kun taas katon uusimiselle voisi tulla hintaa kymmenkertainen määrä.


Kattokorjaus saa katon pitämään taas vettä.

Kattokorjaus palauttaa katon tiiviyden ja siirtää kattoremonttia

Vaikka kattokorjauksilla voidaan siirtää kattoremonttia, se ei tarkoita sitä, etteikö kattoremontti olisi jossain vaiheessa pakko tehdä. Ajan ja erilaisten mekaanisten ja kemiallisten rasitusten haurastama katto kannattaa uusia, ennen kuin sen kunto heikkenee niin, ettei se enää pidä vettä. Kattorakenteiden kosteusvauriot nostavat kattoremontin hintaa, joten katto kannattaa pyrkiä uusimaan jo ennen, kuin sisäkatto tummuu ja siitä alkaa tippua vettä lattialle.


Yksi tapa tehdä kattoremontti on osittainen kattoremontti. Jos peltikaton ja tiilikaton alapuoliset rakenteet aluskatetta myöten ovat hyvässä kunnossa, voi urakoitsija vaihtaa pelkät kattotiilet tai pellit. Huopakattoremontissa voi säästää rahaa asennuttamalla uuden huopakaton (tai peltikaton) vanhan huopakaton päälle. Kattoja rakennetaan päällekkäin kuitenkin vain erityistapauksissa. Vanhan katon rakenteiden on nimittäin oltava sellaisessa kunnossa, että ne kestävät myös uuden katon 20–50-vuotisen käyttöiän ajan.


Jos vesikatto ei ole vielä niin vanha tai huoltamattomuuden heikentämä, että siitä pitäisi päästä eroon, voidaan sitä korjata ja paikata. Taidokkaasti tehty *tiilikaton korjaus, peltikaton korjaus tai huopakaton korjaus palauttaa katon tiiviyden ja siirtää kattosaneerausta tuonnemmas tulevaisuuteen. Vaikka kattovuoto olisi kastellut katon alla olevia rakenteita, voidaan ne uusia tai kuivattaa, eli kattovuotokaan ei tarkoita samaa asiaa kuin kattoremontti. Paras tapa säästää rahaa on tarkastaa tasakatto, harjakatto tai vaikka aumakatto usein, jotta pienetkin vauriot saataisiin pian kunnostettua, eikä vesi pääsisi väärään paikkaan.


Tiilikaton korjaus tarkoittaa usein tiilien vaihtamista.

Tiilikaton korjaukset ovat tiilien vaihtoa ja aluskatteen tiivistystä

Tiilikaton tavallisimmat korjaukset tarkoittavat rikkinäisten kattotiilien vaihtoa ja aluskatteen tiivistystä. Kattotiili voi mennä rikki talvella, kun sen sisässä oleva kosteus jäätyy. Jos tiili vaihdetaan pian, ei kosteus ehdi päästä tekemisiin kattorakenteiden kanssa. Tästä pitää huolen vesikatteen alla oleva aluskate – vedenpitävä kerros, mikä ohjaa mahdolliset vuotovedet pois omakotitalon tai mökin katon alta.


Tiilikaton aluskate tulee tarvittaessa korjata, sillä aluskate auttaa säästämään rahaa mahdollisten kattovuotojen korjauksissa. Aluskate ehkäisee omalta osaltaan myös kosteudeksi tiivistyvän (eli ”kondensoituvan”) lämmön aiheuttamia kosteusvaurioita katon alla.


Kun tiilikatto on aika purkaa ja vaihtaa, saadaan vanhoista kattotiilistä monikäyttöistä murskaa, joten purkujätteet eivät päädy kaatopaikan tukkeeksi.


Pahoin vaurioitunut peltikatto on paras uusia peltikattokorjauksen sijaan.

Peltikaton korjaukset ruoste- ja myrskyvaurioiden kunnostamisia

Monet aaltopeltikaton, suomalaisten suosikkikaton eli tiilikuvioisen peltikaton (nokkela tapa säästää rahaa yhdistämällä tiilikaton ulkonäkö peltikaton kevyyteen ja kustannustehokkuuteen) ja esimerkiksi lukkosaumakaton korjaustarpeet liittyvät ruosteeseen ja myrskyvaurioihin.


Jos katolle ilmaantuu ruostetta, kannattaa teettää ruosteenpoisto, ehkä kattomaalaukseen yhdistettynä. Jotkin ruosteen tekemät reiät voidaan paikata ja tiivistää, mutta ruosteisimmat ja reikäisimmät kattopellit kannattaa uusia. Vanhat kattopellit päätyvät uusiokäyttöön – kierrätysmetallin käyttäminen säästää energiaa 60–95 % verrattuna metallin jalostamiseen rautamalmista.


Myrsky voi irrottaa kattopeltejä, peltilistoja ja kattovarusteita, kuten kattoturvatuotteita. On hyvin harvinaista, että tuuli irrottaisi koko katon tai kaataisi talon päälle puun. Muista hakea pienistäkin myrskyvaurioista vakuutuskorvauksia. Myrskyvaurioita voi estää kiristämällä kattovarusteiden kiinnikkeet aina tarvittaessa, vaihtamalla peltikattonaulat kateruuveiksi (ne eivät ala törröttää kosteuselämisen takia, vaan pitävät kattopellit tiiviisti paikoillaan) ja hankkiutumalla lahoista puista eroon.


Huopakaton korjaus on haastavaa toteuttaa tarpeeksi tiiviisti.

Huopakaton korjaukset voivat johtua sammaleista, mutta myös auringosta

Moni asia voi rikkoa omakotitalon tai kesämökin huopakaton. Sammalet voivat avata sen saumat ja aurinko kuivattaa vuodat niin, että ne halkeilevat pienemmistäkin rasituksista. Varaudu myös siihen, että tuuli voi repiä vuotia, tai lumi saada jonkin jiirin vuotamaan.


Saumat ja jiirit voi usein korjata sopivalla tiivistysaineella. Tiivistysaineella voitaneen paikata myös bitumikatossa oleva reikä. Reiän päälle voidaan myös liimata paikkapala. Joskus on tarkoituksenmukaista tehdä kattoon reikiä: jos katolla on kermien väliin päässeestä kosteudesta johtuvia pullistumia, kannattaa ne puhkaista, ja viilto tietenkin tasoittaa asianmukaisesti. Huonokuntoisimmat vuodat kannattaa vaihtaa kokonaan.


20 vuotta on pitkä aika palahuopakatolle. Tiivissaumakaton tai kolmiorimahuopakaton voi hyvällä tuurilla saada kestämään jopa 40 vuotta, mutta paikkaustarpeiden tihentyminen on selvä merkki siitä, että huopakattoremontti kolkuttelee jo ovelle. Vanhoista huopavuodista ja -paanuista saadaan nykyään raaka-ainetta asfaltin valmistamiseen.


Asbestikatto on aika uusia joka vian tähden.

Mineriittikattoa ei saa korjata

Mineriittikattoa tai varttikattoa ei saa enää korjata. Kaikki rakenteet, joissa on asbestia, pitää purkaa. Pienikin vaurio asbestia sisältävässä katossa johtaa siis katon vaihtoon, mutta halutessasi voit pidentää omakotitalon tai kesämökin mineriittikaton käyttöikää tilaamalla mineriittikaton pesun ja pinnoituksen.


Piipunjuurivuoto on varsin tavallinen.

Läpivientien korjaukset ja pari tapaa välttää ne

Mikä tahansa katto voi vuotaa läpiviennin kohdalta, eli esimerkiksi piipun juuresta, antennin juuresta tai kattoikkunan, kattoluukun, viemärintuuletusputken, ilmanvaihtohormin tai vaikka harjatuulettimen kohdalta. Läpiviennin tiiviyden voi varmistaa jättämällä läpivientien asennuksen ammattilaiselle, mutta myös tarkastamalla läpivientien ja niiden mahdollisten suojapellitysten kunnon ainakin pari kertaa vuodessa.



Lumi- ja myrskyvaurioiden korjaukset

Myrsky voi rikkoa omakotitalon tai kesämökin kattoa, esimerkiksi repimällä huopavuotia ja irrottamalla osan kattoturvatuotteista. Kuten edellä todetaan, kannattaa myrskyvaurioista hakea vakuutuskorvauksia. Lumen aiheuttamia vaurioita ja rakenteiden ikääntymisestä johtuvia korjaustarpeita kotivakuutus tuskin korvaa.

Lumivaurioita ovat erilaiset kattolumen painosta johtuneet kattovuodot, kuten jiirivuodot tai kattovuodot läpivientien kohdalta. Jos lumimassat pääsevät putoamaan katolta vapaasti, voi niiden mukana pudota erilaisia hormeja ja muita kattovarusteita. Lumen putoaminen katolta voi johtaa myös ohikulkijoiden loukkaantumiseen, joten kannattaa seurata katolla olevan lumen määrää, koostumusta ja jakautumista siltä varalta, että olisi syytä vähentää katon lumikuormaa.


Kattolumityöt ovat vaarallisia, joten kannattaa miettiä kaksi kertaa, onko lumenpudotuksen tekeminen itse oikea paikka säästää. Lumenpudotinta ei kannata käyttää, joten maasta käsin käytettävä kattolumikola on yksi hutiostoksistani. Lumenpudotin voi käydä liian lähellä katetta ja aiheuttaa naarmuja, pieniä vuotoja tai esimerkiksi tiilien irtoamisen.


Lumiesteilläkin voi estää lumen liikkeistä aiheutuvia vaurioita, mutta katto pitää käydä tarkastamassa heti talven jälkeen, oli lumiesteitä katolla tai ei – ja oli lumet pudotettu tai ei.

Aluskatteen korjaus aluskatteen uusimisen sijaan?

Aluskate voitaneen korjata. Jos omakotitalon tai kesämökin aluskate on vaurioitunut, tilaa kattotyö ensisijaisesti sellaiselta kattofirmalta, joka lupaa voivansa korjata aluskatteen, sikäli kuin se muutoin on mahdollista. Aluskatteen korjaus esimerkiksi läpiviennin kohdalta säästää rahaa verrattuna koko aluskatteen uusimiseen. Tärkeintä kuitenkin on, että aluskate pitää vettä, ja voi siten ehkäistä katon vesivahingon, vaikka katto tilapäisesti vuotaisi.


Aurinkopaneelit ja lisäeristeet - kohti ekologisempaa asumista.

Katon lisälämmöneristys – rahansäästöä tuova ekoteko

Katon lisälämmöneristys voidaan tehdä omana palvelunaan tai kattokorjauksen tai kattoremontin yhteydessä. Katon lisäeristys tarkoittaa sitä, että katon alle tuodaan lisää villoja. Villat estävät lämmön karkaamisen, eli energian haaskaamisen.

Lue myös energiansäästämisestä ja energiaremonteista kertova blogiartikkelini ja tutustu kokemuksiini aurinkopaneeleista ja niillä saavutettavasta säästöstä

Se, ettei asunnosta karkaa lämpöä entiseen malliin, on hyvä tapa säästää rahaa joka päivä talvella. Meidänkin omakotitaloomme tehtiin lisälämmöneristys vuonna 2019 – talo on rakennettu 1930-luvulla, joten eristeitä oli aika niukasti. Ennemmin energia oli edullista, eikä esimerkiksi kasvihuoneilmiöstä oltu kuultukaan. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että ennen 1980-lukua rakennetut talot hyötyvät eniten katon lisälämmöneristyksestä. Uusilla eristeillä on mahdollistaa saavuttaa niin suuret säästöt, että urakka maksaa itsensä takaisin jo parissa vuodessa, karkaahan noin 20 % lämmöstä juuri katon kautta.


Katon lisälämmöneristystä ei kannattane tehdä itse, jotta ei samalla häiritse yläpohjan tuuletusta. Yläpohjan tuulettuminen on kattorakenteille suorastaan elintärkeä asia, sillä jos sitä vähääkin lämpöä ja kosteutta ei saada tuuletettua pois katon alta, voi se aiheuttaa kosteusvaurioita yläpohjarakenteisiin.


Uudet eristeet vähentävät myös katolla olevan lumen sulamista, mikä voi näkyä katon reunoille syntyvänä jäänä. Jos jää estää lumen sulamisveden poistumisen, voi katto vuotaa talvella. Lisäksi katolla olevan jään putoaminen on vaarallinen ilmiö.


Säästövinkki kaikille remontin teettäjille: kotitalousvähennys.

Säästövinkki – muista tarkastaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen

Aina kun tilaa joitain omakotitalon tai kesämökin remontteja/huoltoja, kannattaa muistaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on kilpailuttaminen ja toinen on kotitalousvähennysmahdollisuuden tarkastaminen. Urakoiden kilpailuttamisesta kirjoitan myöhemmin, kerrottakoon nyt hieman lisää kotitalousvähennyksestä. Asiaa sivuttiin jo aiemmassa artikkelissa Esitäytetyn veroilmoituksen korjaaminen - parhaat vinkit verovähennyksiin.

Helpoin tapa hakea kotitalousvähennystä onkin täydentää esitäytettyä veroilmoitusta verkossa niillä tiedoilla, mitkä löytyvät saamastasi laskusta. Laskusta löytyy niin yrityksen nimi, y-tunnus, urakan ajankohta kuin töiden osuus loppulaskusta – kaikki kotitalousvähennyksen hakemisessa tarvittuja tietoja.


Kotitaloudet voivat hakea kotitalousvähennystä oman asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöitä sekä kotitaloustöistä, mutta vain, jos remontti- tai esimerkiksi siivousfirma kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Varman tiedon siitä, kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin vai ei, saa tutkimalla firman tiedot Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkopalvelussa, osoitteessa https://www.ytj.fi/.


Kotitalousvähennyksen määrä vuonna 2020 on 40 % töiden osuudesta, heti 100 euron omavastuuosuuden jälkeen. Jos taas palkkaat työntekijän, voit vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut.


Kotitalousvähennystä saa enintään 2 250 euroa. Pariskunnalle kotitalousvähennystä voidaan myöntää enintään 4 500 euroa.


Huomaathan, että voit hakea kotitalousvähennystä myös isovanhempiesi tai appivanhempiesi kotona tehdyistä remonteista ja esimerkiksi siivouspalveluista, jos olet maksanut ne itse. Sen sijaan sijoitusasunnon remontit tai uudisrakentaminen tai täydennysrakentaminen eivät oikeuta kotitalousvähennykseen.


Muun muassa näistä töistä voi hakea kotitalousvähennystä:

  • ammattijärjestäjän työ

  • pihan haravointi, kukkien kastelu

  • piha- ja kattolumityöt

  • halonhakkuu

  • tietokoneen asennus- ja käyttöopastustyö

  • tuholaisten torjunta

  • terassin ja sen valokatoksen asentaminen (tai purkaminen)

  • kattomaalaus, kattoremontti, kattovuodon korjaus

  • aurinkopaneelien asentaminen katolle

Mutta esimerkiksi näistä töistä ei saa kotitalousvähennystä:

  • kylmän ullakon käyttöönoton edellyttämät eristystyöt ja katon korotus

  • kuntotarkastukset ja mittaukset

  • nuohous

  • sakokaivon tyhjennys

  • asbestikartoitus

Lähde: vero.fi


This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now