• Kultainto

Sähköauto saastuttaa: Onko sähköauto ekologinen vai ei?

Päivitetty: neljä päivää sitten

mainoslinkit merkitty *-merkillä

Autoja.
Sähköauto saastuttaa, mutta siinä on hyviäkin puolia muihin autoihin nähden.

Huoli ympäristön tilasta on saanut yhä useammat kiinnittämään huomiota paitsi auton kustannuksiin, niin myös autolla ajamisen ympäristövaikutuksiin.


Ekologisimpia autoja ovat turboautot (turboahdettu moottori vähentää polttoaineen kulutusta), biokaasuautot, etanoliautot, täyssähköautot ja hybridiautot.


Jos ostaa tai pitkäaikaisvuokraa sähköauton vuonna 2022 tai 2023, voi siihen tietyin ehdoin saada hankintatukea.

Sähköautot ovat tästä huolimatta kalliita.


Lisäksi sähköautot voivat saastuttaa jopa enemmän kuin dieselautot.


Onko sähköauton hankkiminen loppujen lopuksi mikään ympäristöteko?

Sähköauton lataaminen.
Jos sähköauton lataa vihreällä sähköllä, voi sillä ajaa ilman päästöjä.

Sähköauton hyvät puolet – pakokaasuttomuus ja energiapihiys

Sähköauto on monessa mielessä ekologinen valinta.


Sähköauto ei tuota pakokaasuja, ja sen voi ladata Lidlin pihassa tai vaikka omalle katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Näistä iso plussa.

Sähköautojen energiankulutus on 10–15 kWh/100 km.


Se on huomattavasti pienempi kuin 5 l/100 km vievissä dieselautoissa: tällainen auto tarvitsee energiaa noin 50 kWh/100 km.


8 l/100 km kuluttava bensiiniauto tarvitsee energiaa jo noin 72 kWh/100 km.


Sähköauton energiakulut ovat keskimäärin alle 2 euroa/100 km.


Ne ovat siis useita kertoja vähemmän kuin dieselauton energian kustannukset (mitkä ovat noin 5,5 €/100 km + dieselvero).


Bensamoottorillisenkin auton energiakustannukset (noin 12 €/km edellä mainitulla kulutuksella) ovat kalliimmat kuin sähköauton energiakulut.


Energiankulutuksen vähyys on ehdottomasti hyvä asia. Kun säästää energiaa, säästää rahaa ja luontoa joka päivä.



Sähköauton huonot puolet – kallis sähköauto voi saastuttaa jopa enemmän kuin dieselauto

Sähköauton huono puoli numero 1 on näin pihin ihmisen mielestä tietenkin sen hankintahinta.


Jopa Suomen halvin sähköauto, pikkuinen Seat Mii electrick maksaa noin 15 400 euroa.

Yhtä huono juttu on se, että sähköauto voi saastuttaa ympäristöä jopa enemmän kuin nelipyöräisenä saastutusmasiinana pidetty dieselauto!


Asian laita on näin etenkin silloin, jos sähköauto ladataan uusiutumattomalla energialla.


Jos sähköauton lataa hiilivoiman sijaan tuuli- tai aurinkovoimalla (tai ydinvoimalla), voi autoa ajaa lähes ilman hiilidioksidipäästöjä.


Toki ekosähkönkin tuottamisessa on omat, välilliset päästönsä.


Esimerkiksi Korkia-sijoitusyrityksen blogissa kerrotaan, että vanhojen aurinkopaneelien hävittäminen aiheuttaa jo nyt jäte- ja ympäristöongelmia.


Paneeleissa on alumiinia, lasia, muovia, kuparia, kaapeleita, piitä ja vaihtosuuntaajia, joiden oikeaoppinen kierrättäminen tuottaa päänvaivaa.




Lisäksi on otettava huomioon sähköauton valmistamisen aiheuttamat päästöt.


Moni ei tiedä, että sähköauton valmistamiseen kuluu noin 33 % enemmän energiaa kuin vaikkapa dieselauton valmistamiseen.


Sähköautoa voi hyvällä omallatunnolla kutsua dieselautoa ympäristöystävällisempi vasta, kun sähköautolla on ajettu 50 000–70 000 km.

Tässä vaiheessa sähköauto on nimittäin kirinyt kiinni dieselauton ekologisuudessa.

Eniten energiaa kuluu sähköauton akun valmistukseen.


Kun pohtii sähköauton ekologisuutta, kannattaa huomio kiinnittää varsinkin akun kokoon, akkukemiaan ja akun valmistusmaahan.


Monet sähköautojen akut valmistetaan Etelä-Koreassa, missä käytettävästä sähköstä yli 90 % on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla.


Sähköauto.
Sähköauto on ekologinen vasta, kun sillä on ajettu vähintään 50 000 km.

Lisäksi akkujen tekeminen vaatii huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta.


Sähköautoon tarvitaan noin 12 kg kobolttia, mistä valtaosa tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Tähän liittyy myös eettisiä ongelmia, sillä kaivosolosuhteet ovat vaaralliset, ja niissä työskentelee lapsia.


Sähköautojen akkuihin tarvitaan myös litiumia, minkä paljon vettä vaativa tuotanto kuivattaa jo ennestään kuivua alueita Etelä-Amerikassa.



Sähköautojen akkuihin tulee myös grafiittia. Kaksi kolmasosaa grafiitista tulee Kiinasta, missä kaivuutoiminta on BBC:n mukaan esimerkiksi saastuttanut juomavesiä.

Sähkö- ja hybridiautojen akuille ei ole Suomessa toimivaa kierrätysjärjestelmää, muusta maailmasta nyt puhumattakaan.


Litiumista kerätään talteen alle prosentti, ja neodyymimagneettien mukana kaatopaikoille päätyy vieläkin kallisarvoisempia metalleja.

Vanha auto kannattaa ajaa loppuun.
Vanha auto kannattaa ajaa loppuun.

Aja ensin vanha auto loppuun

Rahansäästövinkit pitävät melkein aina sisällään kehotuksen käyttää ensin vanha paita/kahvinkeitin/porakone loppuun, ja ostaa vasta sitten uusi.


Aivan sama juttu autojen kanssa.


Kun haluat säästää rahaa ja luontoa, aja ensin vanha auto loppuun (vaikka se olisi dieselauto), ja osta vasta sitten uusi huolella valittu auto.


Suomalaiset ovat osanneet noudattaa tätä neuvoa ilman minun interventiotanikin.


Suomalaiset ajavat koko ajan vanhemmilla autoilla.


Vuonna 2019 suomalaisen auton keski-ikä oli Moottori-lehden mukaan 12,2 vuotta.


Auto menee romuttamolle keskimäärin vasta 21-vuotiaana.


Vanhimmat autot ovat Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa – sikäläisten autojen keski-ikä on 14,2 vuotta.


Meidänkin VW Bora on jo noin 21,5 vuotta ja mittarissa on reilu 300 000 km, mutta mitään pahaa sanottavaa ei löydy.


Siinä vaiheessa, kun korjaustarpeet tihenevät ja korjauskustannukset kasvavat, on pakko harkita auton vaihtoa.


Uusi auto voisi olla esimerkiksi hybridi, millä pärjää latausverkoston ulkopuolellakin.


Vanhalla autolla ajamisen ekologisuutta voi parantaa muun muassa: opettelemalla taloudellisen, polttoainetta säästävän ajotavan,

  • huollattamalla auton säännöllisesti

  • uusimalla renkaat ajoissa

  • muistamalla esilämmityksen talvella

  • poistamalla kyydistä turhat kuormat

  • välttämällä ilmastoinnin käyttämistä

  • ja suosimalla asfalttiteitä.

Näillä vinkeillä voi myös säästää auton kuluissa pitkän pennin.