• Kulta-Into Hiipii

Suomalaisten ylikulutuspäivä 2020 yhtä aikaisin kuin viime vuonna


Suomalaisten ylikulutuspäivä 2020 on yhtä aikaisin kuin viime vuonnakin.

Vaikka koronavirus on saanut koko Suomen mullin mallin vähentäen esimerkiksi auto- ja lentoliikennettä, vietettiin Suomen ylikulutuspäivää 2020 jo noin kuukausi sitten, eli 5.4.2020. Se tarkoittaa sitä, että meidän kulutuksemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden (kuten kivihiilen) käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä jo huhtikuun alussa.


Maakohtaista ylikulutuspäivää vietetään aina viime vuoden YK:n tilastotietojen mukaan, eli vuoden 2020 ylikulutuspäivä perustuu vuoden 2019 tilastoihin. Global Footprint Network, joka julkaisee ylikulutuspäivämäärät, kertoo sivuillaan saaneensa runsaasti kyselyjä koronaviruksen vaikutuksista laskennalliseen ylikulutuspäivään. Sen mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista analysoida muuttuneita lukuja. Oletettavasti vuonna 2021 Suomen ja koko maailman ylikulutuspäivät ovat paljon myöhemmin kuin tavallisesti, onhan koronapandemia vähentänyt kulutusta kaikkialla maapallolla. Muotiteollisuus on yksi eniten kuormittavista teollisuuden aloista, tuottaahan se 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä ja 10 % kaikista jätevesipäästöistä. Nyt monet vaatetehtaatkin ovat kiinni, tai toimivat normaalia pienemmällä kapasiteetilla.


Tällä tavoin laskettuna maapalloa kuluttavat vähiten indonesialaiset (ylikulutuspäivä 18. joulukuuta), nigeriläiset ja myanmarilaiset (25.12.2020) sekä kirgisialaiset (26.12.2020). Ympäristöystävällisenä ja hiilinegatiivisena maana tunnettu Bhutan ei tällä listalla pärjää. Bhutan on kuluttanut luonnonvaransa loppuun jo 12.5.2020, eli paljon aikaisemmin kuin sen saastuttamisesta ja luonnonvarojen tuhlaamisesta parjaama Kiina (13.6.2020). Bhutan ei ole suinkaan niin puhdas ja onnellinen kuin se antaa ymmärtää - lue blogiartikkelini Bhutanin matkastani ja sen alkoholi- sekä jäteongelmista.

Tämän vuoden ensimmäisiä ylikuluttajia olivat qatarilaiset – he käyttivät tämän vuoden luonnonvaraosuutensa loppuun jo 11. helmikuuta. 5. huhtikuuta vietettiin paitsi suomalaisten, myös belgialaisten ja saudiarabialaisten ylikulutuspäivää.


Globaali ylikulutuspäivä on aikaistunut joka vuosi. Viime vuonna sitä vietettiin jo 29.7.2019. Vuonna 1970 maailman luonnonvarat kulutettiin laskennallisesti loppuun vasta 29.12.1970, joten muutos on ollut melkoinen. Suomalaisten ylikulutuspäivä on vaihdellut huhtikuun 20. päivän ja maaliskuun 25. päivän välillä. Viime vuonna suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin samana vuonna kuin tänä vuonna, eli 5.4. Yli 80 % maapallon väestöstä asuu meidän laillamme maassa, missä kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat.


Suomalaisten ylikulutuspäivät 2004–2020

5.4.2020

5.4.2019

11.4.2018 8.4.2017 15.4.2016 10.4.2015 6.4.2014 11.4.2013 27.3.2012 29.3.2011 30.3.2010 25.3.2009 8.4.2008 3.4.2007 6.4.2006 11.4.2005 20.4.2004

Artikkelin lopussa on lista maailman ylikulutuspäivistä 1970–2019. Globaali ylikulutuspäivä 2020 tullaan julkaisemaan 5.6.2020 eli maailman ympäristöpäivänä.


Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa

WWF:n sivuilta voit lukea lisää suomalaisten ylikulutuksesta. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suomalaisten ylikulutuksen suurimmat syyt ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon energiaa, ajaisivat yhtä paljon autoilla ja heittäisivät ruokaa pois yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeet.


Suomalaiset kuluttavat kaksi kertaa enemmän, kuin mikä on maailmanlaajuinen keskiarvo. Näin ollen suomalaiset kuluttavat luonnonvaransa symbolisesti loppuun jo huhtikuussa, kun globaalisti laskettuna kunkin vuoden luonnonvarat on käytetty loppuun ”vasta” heinäkuun lopun tienoilla. Sekin on liikaa: jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat globaalin keskiarvon mukaan, tarvitsisimme 1,75 maapalloa.


Jatkuva ylikulutus uhkaa heikentää ekosysteemien kykyä tuottaa puhdasta vettä ja ruokaa. Uskotaankin, että 30 vuoden kuluttua joka neljäs ihminen asuu vesipulasta kärsivässä maassa. Ongelmia on jo nyt. Noin 700 miljoonaa ihmistä on vailla puhdasta juomavettä. Meriveden nousu on muuttanut juomaveden entistä suolapitoisemmaksi monissa runsasväkisissä merenrantavaltioissa, ja se näkyy verenpainetautien ja raskauskomplikaatioiden lisääntymisenä.


Kun ravinnon laatu heikkenee, näkyy se aliravitsemuksen ja erilaisten infektiotautien lisääntymisenä. Esimerkiksi keltakuume on jo päässyt leviämään sellaisille alueille, missä sitä ei ennen ole ollut. Jo tällä hetkellä miljardi ihmistä näkee ajoittaista nälkää. Merkkejä ylikulutuksesta ovat myös metsäluonnon köyhtyminen ja muun muassa erilaisten kalakantojen muuttuminen uhanalaisiksi.


Läheskään kaikki suomalaisten ylikuluttamisen vaikutukset eivät näy Suomessa, sillä olemme ulkoistaneet monet haitoista kehittyviin valtioihin. Esimerkiksi öljyn ja kivihiilen tuotannon luonnolle aiheuttamat tuhot (kuten aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen) näkyvät selvemmin muissa maissa kuin Suomessa. Noin 40 % suomalaisten elintarvikkeiden tuottamiseen tarvitusta maa-alasta on Suomen ulkopuolella, ja ruoan tuottaminen on johtanut ryöstöviljelyyn, metsäkatoon, eroosioon ja monien eri eläinlajien muuttumiseen uhanalaisiksi. Hyvä esimerkki on palmuöljy, mitä on monissa leivonnaisissa, kekseissä ja uppopaistetuissa ruoissa. Tämän artikkelin kuvat ja esimerkiksi orankien ahdinko kertovat, mitä palmuöljyviljelmät tekevät Borneon sademetsille.

Saippuoissa ja muun muassa kekseissä käytetty palmuöljy johtaa Kaakkois-Aasian sademetsien häviämiseen.


Ilmastonmuutos etenee koronasta huolimatta

Vaikka koronavirus on yksi suurimmista huolistamme tällä hetkellä, ei ilmastonmuutos ole kadonnut mihinkään. Päästöjen väliaikainen pieneneminen ei riitä peruuttamaan ilmastonmuutosta, mikä johtuu ylikulutuksen aiheuttamista jättimäisistä hiilidioksidipäästöistä. Kiinan ja muiden teollisuusmaiden pelätään vain lisäävän tuotantokapasiteettiaan pandemian jälkeen, jotta ne voisivat kompensoida koronakriisin aikaisia tappioita.


Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa säätuhoja. Aasian viime vuosikymmenten pahimmissa myrskyissä ja tulvissa on kuollut yli 200 000 ihmistä, ja helleaallot ovat surmanneet suomlaisiakin. Suomen vuoden 2010 helleaalto johti 500 ihmisen kuolemaan, kun taas Venäjällä kuoli peräti 50 000 ihmistä. Keski-Euroopassa elokuun 2003 helleaalto tappoi 75 000 ihmistä, lähinnä vanhuksia ja perussairaita.


Äärimmäiset sääilmiöt eli kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet useiden Afrikan maiden talouksia ja lisänneet pakolaisuutta. Kuivuus on niin Somalian kuin Libyankin kriisien takana, ja se on vaikuttanut myös esimerkiksi Syyrian poliittiseen tilanteeseen. Tulevaisuudessa poliittisia kriisejä, sisällissotia ja pakolaisuutta sekä esimerkiksi tuholaisongelmia tullee esiintymään entistä enemmän, ellei ilmastonmuutosta saada aisoihin.


Kalleimmat säätuhot ovat tapahtuneet Yhdysvalloissa. Hurrikaani voi saada aikaan jopa 150 miljardin dollarin vahingot. Vähemmän kehittyneille maille hurrikaanit ovat erityisen tuhoisia: Dominica menetti vuonna 2017 250 % bruttokansantuotteestaan, ja vuoden 2015 hurrikaani vei siitä yhdessä päivässä 90 %.


Ilmastonmuutosta ja ylikulutusta vastaan voi taistella yksilötasollakin.

Kiertotalous takaisin osaksi arkea

Kiertotalous oli vuosisatoja tai oikeastaan vuosituhansia aivan tavallista arkea. Työkalut ja tarve-esineet korjattiin yhä uudestaan ja uudestaan. Talosta toiseen kulki niin padankorjaajia eli patureita, kahvipannujen korjaajia eli tinureita kuin muitakin kotitaloustavaroiden korjaajia. Vaatteita paikattiin niin kauan, että uudelle paikalle ei enää ollut sijaa: siinä vaiheessa paidasta tehtiin rätti tai matonkuteita. Eläinten ja ihmisten ulosteiden ravinteet pääsivät takaisin kiertokulkuun, kun ne levitettiin pelloille.


Asiantuntijat suosittelevat nyt paluuta kiertotalouden periaatteiden äärelle. Kiertotaloudesta uskotaan löytyvän vastauksen niin ylikulutukseen kuin sen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Kiertotalous tarkoittaa muutakin kuin jätteiden lajittelua ja kierrättämistä sekä jätteettömyyteen tähtäämistä. (Lue artikkelini lajittelusta, kierrätyksestä ja jätteettömyydestä täältä.) Kiertotaloudella tarkoitetaan kokonaan myös kokonaan uutta ajattelumallia, millä tähdätään tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja luonnonvarojen liikakäyttöä vähentävien ratkaisujen edistämiseen. Tavoitteena on esimerkiksi käyttää uudelleen jo käytettyjä luonnonvaroja ja vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä.


Kulutuksen vähentäminen on jokaisen vastuulla

Ylikulutus ei vähene yksinomaan poliittisilla päätöksillä, kuten kiertotaloutta edistävien innovaatioiden tukemisella. Jokainen yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan omilla valinnoillaan. Isot virrat syntyvät pienistä puroista, joten kaikista vähäpätöisimmiltäkin tuntuvilla valinnoilla on vaikutusta. Otetaan esimerkiksi turhaan seinässä oleva puhelimen laturi. Se ei vie paljoa sähköä yhdeltä ihmiseltä, mutta jos 3 miljoonaa suomalaista pitää laturia aina seinässä, kuluu hukkaan niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin lämmittää 40 sähkölämmitteistä omakotitaloa! (Lue lisää yksinkertaisista vinkeistä energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.)


Monet arjen säästövinkit ovat samalla vinkkejä, joilla voidaan säästää luonnonvaroja, vähentää jätteiden syntymistä, hillitä ilmastomuutosta ja pidentää tuotteiden elinkaaria. Tässä muutama WWF:n vinkki, millä saat parempaan tasapainoon sekä taloutesi että hiilijalanjälkesi.



1. Syö kasvispainotteisesti

Varsinkin eläinperäisillä tuotteilla on suuret ympäristö- ja ilmastovaikutukset.

Vinkkejä kasvispainotteiseen ruokavalioon voit etsiä vaikkapa satokausikalenteria koskevasta artikkelistani. Ruokahävikistä ja sen vähentämisestä voit lukea artikkelistani: Viisi tapaa vähentää ruokahävikkiä ja säästää


2. Suosi joukkoliikennettä ja vähennä lentämistä

Maata pitkin matkustaminen on paitsi ekologista, myös trendikästä – lue lisää Matkamessuista 2020.


3. Säästä sähköä ja valitse uusiutuvaa energiaa

Vaihda sähkösopimus tuuli- ja aurinkovoimaan. Säästä energiaa aina kun voit, eli esimerkiksi alentamalla sisälämpötilaa, sammuttamalla valot tyhjästä huoneesta, lyhentämällä suihkussaoloaikaa ja valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita. Lisävinkit sähkön säästämiseen täältä.

4. Muuta pienempään asuntoon

Pieni ja energiatehokas asunto säästää rahaa ja energiaa.


5. Vähennä kuluttamista ja suosi käytettyä

Voisiko tuotteen jättää ostamatta, vuokrata tai lainata? Entä voisiko vanhan tuotteen vielä korjata tai tuunata?


6. Vaikuta ja kannusta

Mitä useampi vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia ympäristön hyväksi, sen parempi – valitse siis huolella vaaliehdokkaasi, kirjoita poliitikoille tai laadi mielipidekirjoitus, osallistu ympäristötapahtumiin tai toimi ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisena. Voit kannustaa muita aivan tavallisessa arkielämässäsi näyttämällä esimerkkiä, houkuttelemalla mukaan ilmastotalkoisiin ja vaikka tsemppaamalla ilmastosissejä somessa.


Voit vaikuttaa myös suosimalla vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja vaatimalla yrityksiltä vastuullisuutta – esimerkiksi ehdottamalla kierrätettyjen pakkausten käyttöön ottoa. Jo moni yritys käyttää pahvilaatikot uudelleen, tai lähettää tuotteet panttia vastaan palautettavissa pakkauksissa.




Maailman ylikulutuspäivät 1970–2019 & artikkelissa käytetyt lähteet


Joulukuu 29, 1970 Joulukuu 20, 1971 Joulukuu 10, 1972 Marraskuu 26, 1973 Marraskuu 27, 1974 Marraskuu 30, 1975 Marraskuu 16, 1976 Marraskuu 11, 1977 Marraskuu 7, 1978 Lokakuu 29, 1979

Marraskuu 4, 1980 Marraskuu 11, 1981 Marraskuu 15, 1982 Marraskuu 14, 1983 Marraskuu 6, 1984 Marraskuu 4, 1985 Lokakuu 30, 1986

Lokakuu 23, 1987 Lokakuu 15, 1988 Lokakuu 11, 1989

Lokakuu 11, 1990 Lokakuu 10, 1991 Lokakuu 12, 1992 Lokakuu 12, 1993 Lokakuu 10, 1994 Lokakuu 4, 1995 Lokakuu 2, 1996 Syyskuu 29, 1997

Syyskuu 29, 1998 Syyskuu 29, 1999

Syyskuu 23, 2000 Syyskuu 22, 2001 Syyskuu 19, 2002 Syyskuu 9, 2003

Syyskuu 1, 2004 Elokuu 25, 2005 Elokuu 19, 2006 Elokuu 14, 2007

Elokuu 14, 2008 Elokuu 18, 2009

Elokuu 7, 2010 Elokuu 4, 2011 Elokuu 4, 2012 Elokuu 3, 2013 Elokuu 4, 2014 Elokuu 5, 2015 Elokuu 5, 2016 Elokuu 1, 2017 Heinäkuu 29, 2018 Heinäkuu 29, 2019

Lähteet:

https://www.overshootday.org/newsroom/country-overshoot-days/


https://www.overshootday.org/


https://wwf.fi/uutiset/2019/07/nailla-teoilla-voit-vahentaa-ylikulutustasi/

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b453b4a5-b7f5-4056-9414-66c09d161b50