• Kultainto

Milloin on suomalaisten ylikulutuspäivä 2022?

Päivitetty: 2. huhtik.


Suomalaisten ylikulutuspäivä.
Suomalaisten ylikulutuspäivä on liian aikaisin.

Suomen ylikulutuspäivä 2022 on 31.3.2022.


Maailman ylikulutuspäivä 2022 julkaistaan maailman ympäristöpäivänä 5.6.2022.


Mitä Suomen ekovelkapäivä tarkoittaa?

Ylikulutuspäivä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti meidän kulutuksemme ylittää tuona päivänä maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja.


Ekovelkapäivänä (overshoot day) ylittyy myös kyky käsitellä fossiilisten polttoaineiden (kuten kivihiilen) käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.


Maakohtaista ylikulutuspäivää vietetään aina edellisen vuoden YK:n tilastotietojen mukaan, eli esimerkiksi Suomen vuoden 2022 ylikulutuspäivä perustuu vuoden 2021 tilastoihin.


Suomen ekovelkapäivä 2022 on 31. maaliskuuta. Tuona päivänä suomalaiset ovat siis kuluttaneet loppuun vuoden 2022 laskennalliset luonnonvarat.

Koronalla ei ole ollut suurtakaan vaikutusta Suomen ylikulutuspäivään 2020-2022. Pian selviää, oliko koronakriisillä vaikutusta Suomen ekovelkapäivään edes vuonna 2023.


Global Footprint Network julkaisee nämä ylikulutuspäivämäärät.


Kuten oheinen kuvakaappaus osoittaa, Qatar ja esimerkiksi USA kuluttivat laskennalliset luonnonvaransa vuonna 2022 loppuun paljon meitä suomalaisia aiemmin:


Ylikulutuspäivät 2022
Ylikulutuspäivät 2022

Viimeisten joukossa ylikulutuspäivänsä 2022 saavuttavat esimerkiksi Jamaika ja Indonesia. Niiden ylikulutuspäivät osuivat joulukuulle 2022.


Global Footprint Networkin sivustolla julkaisun täydellisen listan viimeisenä on Benin, jonka ekovelkapäivä on 26.12.2022. Tällä tavoin laskettuna maapalloa kuluttavat vähiten siis juuri beniniläiset.


Aivan kaikille valtioille ei saatu laskettua ylikulutuspäivää 2022 puuttuvien tietojen vuoksi.


Ympäristöystävällisenä ja hiilinegatiivisena maana tunnettu Bhutan ei näillä listoilla pärjää. Bhutan kuluttaa vuonna 2022 luonnonvaransa loppuun jo 22.4..2022.


Bhutan ei ole suinkaan niin puhdas ja onnellinen kuin se antaa ymmärtää. Bhutanin ihmisoikeusrikkomukset ja ympäristöongelmat tuppaavat vain jäämään pimentoon.


Seuraava kuvakaappaus Global Footprint Networkin sivuilta osoittaa, että Suomen ylikulutuspäivä 2021 oli 10.4.2021:

Ekovelkapäivät 2021 / Global Footprint Network
Ekovelkapäivät 2021 / Global Footprint Network

Suomen ylikulutuspäivä eli Suomen ekovelkapäivä vuonna 2020 oli 5.4.:



Suomalaisten ylikulutuspäivät 2004–2021

Tässä vielä listattuna suomalaisten ylikulutuspäivät vuosilta 2004–2021:

  • 10.4.2021

  • 5.4.2020

  • 5.4.2019

  • 11.4.2018

  • 8.4.2017

  • 15.4.2016

  • 10.4.2015

  • 6.4.2014

  • 11.4.2013

  • 27.3.2012

  • 29.3.2011

  • 30.3.2010

  • 25.3.2009

  • 8.4.2008

  • 3.4.2007

  • 6.4.2006

  • 11.4.2005

  • 20.4.2004



Maailman ylikulutuspäivä

Globaali ylikulutuspäivä julkaistaan aina 5.6., eli maailman ympäristöpäivänä.


Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut melkein joka vuosi.


Maailman ekovelkapäivä 2021 oli 29.7.2021.


Vuonna 1970 maailman luonnonvarat kulutettiin laskennallisesti loppuun vasta 29.12.1970, joten muutos globaalien ekovelkapäivien suhteen on ollut melkoinen viimeisten vuosikymmenten aikana.


Yli 80 % maapallon väestöstä asuu meidän laillamme maassa, missä kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat.


Muotiteollisuus on yksi eniten kuormittavista teollisuuden aloista, tuottaahan se 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä ja 10 % kaikista jätevesipäästöistä.


Maailman ylikulutuspäivät 1970–2021

Tässä lista maailman ylikulutuspäivistä vuosilta 1970–2019.


70-luku:

  • Joulukuu 29, 1970

  • Joulukuu 20, 1971

  • Joulukuu 10, 1972

  • Marraskuu 26, 1973

  • Marraskuu 27, 1974

  • Marraskuu 30, 1975

  • Marraskuu 16, 1976

  • Marraskuu 11, 1977

  • Marraskuu 7, 1978

  • Lokakuu 29, 1979

80-luku:

  • Marraskuu 4, 1980

  • Marraskuu 11, 1981

  • Marraskuu 15, 1982

  • Marraskuu 14, 1983

  • Marraskuu 6, 1984

  • Marraskuu 4, 1985

  • Lokakuu 30, 1986

  • Lokakuu 23, 1987

  • Lokakuu 15, 1988

  • Lokakuu 11, 1989

90-luku:

  • Lokakuu 11, 1990

  • Lokakuu 10, 1991

  • Lokakuu 12, 1992

  • Lokakuu 12, 1993

  • Lokakuu 10, 1994

  • Lokakuu 4, 1995

  • Lokakuu 2, 1996

  • Syyskuu 29, 1997

  • Syyskuu 29, 1998

  • Syyskuu 29, 1999

2000-luku:

  • Syyskuu 23, 2000

  • Syyskuu 22, 2001

  • Syyskuu 19, 2002

  • Syyskuu 9, 2003

  • Syyskuu 1, 2004

  • Elokuu 25, 2005

  • Elokuu 19, 2006

  • Elokuu 14, 2007

  • Elokuu 14, 2008

  • Elokuu 18, 2009

2010-luku:

  • Elokuu 7, 2010

  • Elokuu 4, 2011

  • Elokuu 4, 2012

  • Elokuu 3, 2013

  • Elokuu 4, 2014

  • Elokuu 5, 2015

  • Elokuu 5, 2016

  • Elokuu 1, 2017

  • Heinäkuu 29, 2018

  • Heinäkuu 29, 2019

2020-luku:

  • Elokuu 22, 2020

  • Heinäkuu 29, 2021


Suomalaisten ylikulutus edellyttäisi 3,8 maapalloa

Suomalaisten ylikulutuspäivä on viime vuosina vaihdellut huhtikuun 20. päivän ja maaliskuun 25. päivän välillä.


Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suomalaisten ylikulutuksen suurimmat syyt ovat:

  • energiantuotanto

  • liikenne

  • ruoantuotanto.


Tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeet, jos kaikki kuluttaisivat ja tuottaisivat päästöjä yhtä paljon kuin suomalaiset.


Suomalaisten ylikulutus näkyy muun muassa ruoan pois heittämisenä.


Suomalaiset kuluttavat kaksi kertaa enemmän kuin mikä on maailmanlaajuinen keskiarvo.

Suomalaiset kuluttavat luonnonvaransa symbolisesti loppuun jo maalis-huhtikuussa, kun globaalisti laskettuna kunkin vuoden luonnonvarat on käytetty loppuun ”vasta” heinäkuun lopun tienoilla.


Sekin on liikaa: jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat globaalin keskiarvon mukaan, tarvitsisimme 1,75 maapalloa.


Jatkuva ylikulutus uhkaa heikentää ekosysteemien kykyä tuottaa puhdasta vettä ja ruokaa.


Uskotaankin, että 30 vuoden kuluttua joka neljäs ihminen asuu vesipulasta kärsivässä maassa. Ongelmia on jo nyt.


Seuraavaksi lisää ylikulutuksen aiheuttamista ympärisöongelmista ja uhkaavista ekokatastrofeista.


Ylikulutuksen aiheuttamat ongelmat

Ylikulutus on siis johtanut aina vain pahenevaan vesipulaan monissa maailman maissa.

Noin 700 miljoonaa ihmistä on jo nyt vailla puhdasta juomavettä ylikulutuksen takia.


Meriveden nousu on muuttanut juomaveden entistä suolapitoisemmaksi monissa runsasväkisissä merenrantavaltioissa.


Tämä näkyy verenpainetautien ja raskauskomplikaatioiden lisääntymisenä.


Ylikulutus köyhdyttää maaperää vaikuttaen ruoantuotantokykyyn.


Kun ravinnon laatu heikkenee, näkyy se aliravitsemuksen ja erilaisten infektiotautien lisääntymisenä.


Esimerkiksi keltakuume on jo päässyt leviämään sellaisille alueille, missä sitä ei ennen ole ollut.


Merkkejä ylikulutuksesta ovat myös metsäluonnon köyhtyminen ja muun muassa erilaisten kalakantojen muuttuminen uhanalaisiksi.


Läheskään kaikki suomalaisten ylikuluttamisen vaikutukset eivät näy Suomessa, sillä olemme ulkoistaneet monet haitoista kehittyviin valtioihin.


Esimerkiksi öljyn ja kivihiilen tuotannon luonnolle aiheuttamat tuhot (kuten aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen) näkyvät selvemmin muissa maissa kuin Suomessa.


Noin 40 % suomalaisten elintarvikkeiden tuottamiseen tarvitusta maa-alasta on Suomen ulkopuolella.


Ruoan tuottaminen yli kestävän määrän on johtanut ryöstöviljelyyn, metsäkatoon, eroosioon ja monien eri eläinlajien muuttumiseen uhanalaisiksi.


Hyvä esimerkki on palmuöljy, mitä on monissa leivonnaisissa, kekseissä ja uppopaistetuissa ruoissa.


Tämän artikkelin kuvat kertovat omaa kieltään siitä, mitä palmuöljyviljelmät tekevät Borneon sademetsille. Kuvat on otettu puolisoni ollessa vapaaehtoistöissä Borneossa vuonna 2019.

Ylikulutus johtaa muun muassa Kaakkois-Aasian sademetsien häviämiseen.
Ylikulutus johtaa muun muassa Kaakkois-Aasian sademetsien häviämiseen.

Ilmastonmuutos etenee koronasta huolimatta

Vaikka koronavirus on yksi suurimmista huolistamme tällä hetkellä, ei ilmastonmuutos ole kadonnut mihinkään.


Päästöjen väliaikainen pieneneminen koronan takia ei riitä peruuttamaan ilmastonmuutosta, mikä johtuu ylikulutuksen aiheuttamista jättimäisistä hiilidioksidipäästöistä.


Kiinan ja muiden teollisuusmaiden pelätään vain lisäävän tuotantokapasiteettiaan pandemian jälkeen, jotta ne voisivat kompensoida koronakriisin aikaisia tappioita.


Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa säätuhoja ja äärimmäisiä sääilmiöitä:

  • Aasian viime vuosikymmenten pahimmissa myrskyissä ja tulvissa on kuollut yli 200 000 ihmistä

  • Suomen vuoden 2010 helleaalto johti 500 ihmisen kuolemaan, kun taas Venäjällä kuoli peräti 50 000 ihmistä

  • Keski-Euroopassa elokuun 2003 helleaalto tappoi 75 000 ihmistä

  • Äärimmäiset sääilmiöt eli kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet useiden Afrikan maiden talouksia ja lisänneet pakolaisuutta

  • Kuivuus on niin Somalian kuin Libyankin kriisien takana, ja se on vaikuttanut myös esimerkiksi Syyrian poliittiseen tilanteeseen.


Tulevaisuudessa poliittisia kriisejä, sisällissotia ja pakolaisuutta sekä esimerkiksi tuholaisongelmia tullee esiintymään entistä enemmän, ellei ilmastonmuutosta saada aisoihin.


Todennäköisesti kalleimmat säätuhot ovat tapahtuneet Yhdysvalloissa.


Yksi hurrikaani voi saada aikaan jopa 150 miljardin dollarin vahingot.


Vähemmän kehittyneille maille hurrikaanit ovat erityisen tuhoisia.


Esimerkiksi Dominica menetti vuonna 2017 250 % bruttokansantuotteestaan, ja vuoden 2015 hurrikaani vei siitä yhdessä päivässä 90 %.


Ilmastonmuutosta ja ylikulutusta vastaan voi taistella yksilötasollakin.
Ilmastonmuutosta ja ylikulutusta vastaan voi taistella yksilötasollakin.

Kiertotalous takaisin osaksi arkea

Kiertotalous oli vuosisatoja tai oikeastaan vuosituhansia aivan tavallista arkea.


Työkalut ja tarve-esineet korjattiin yhä uudestaan ja uudestaan.


Talosta toiseen kulki niin padankorjaajia eli patureita, kahvipannujen korjaajia eli tinureita kuin muitakin kotitaloustavaroiden korjaajia.


Vaatteita paikattiin niin kauan, että uudelle paikalle ei enää ollut sijaa: siinä vaiheessa paidasta tehtiin rätti tai matonkuteita.


Eläinten ja ihmisten ulosteiden ravinteet pääsivät takaisin kiertokulkuun, kun ne levitettiin pelloille.


Asiantuntijat suosittelevat nyt paluuta kiertotalouden periaatteiden äärelle.


Kiertotaloudesta uskotaan löytyvän vastauksen niin suomalaisten ylikulutukseen, kansainväliseen luonnonvarojen ylikuluttamiseen kuin ylikulutuksesta johtuvaan ilmastonmuutokseenkin.


Kiertotalous tarkoittaa muutakin kuin jätteiden lajittelua ja kierrättämistä sekä jätteettömään elämään tähtäämistä.


Kiertotaloudella tarkoitetaan kokonaan myös kokonaan uutta ajattelumallia, millä tähdätään tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja luonnonvarojen liikakäyttöä vähentävien ratkaisujen edistämiseen.


Tavoitteena on esimerkiksi käyttää uudelleen jo käytettyjä luonnonvaroja ja vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä.


Maailman ylikulutus näkyy muun muassa Borneossa.
Maailman ylikulutus näkyy muun muassa Borneossa.

Kulutuksen vähentäminen on jokaisen vastuulla

Ylikulutus ei vähene yksinomaan poliittisilla päätöksillä, kuten kiertotaloutta edistävien innovaatioiden tukemisella hallitusten toimesta.


Jokainen yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan omilla valinnoillaan. Isot virrat syntyvät pienistä puroista, joten kaikista vähäpätöisimmiltäkin tuntuvilla valinnoilla on vaikutusta.


Otetaan esimerkiksi sähkön säästövinkit ja turhaan seinässä oleva puhelimen laturi.


Laturi ei vie paljoa sähköä yhdeltä ihmiseltä.


Jos 3 miljoonaa suomalaista pitää laturia aina seinässä, kuluu hukkaan niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin lämmittää 40 sähkölämmitteistä omakotitaloa!

Monet arjen säästövinkit ovat samalla vinkkejä, joilla voidaan:

  • säästää luonnonvaroja

  • vähentää jätteiden syntymistä

  • hillitä ilmastomuutosta

  • ja pidentää tuotteiden elinkaaria.


Tässä muutama WWF:n vinkki, millä saat parempaan tasapainoon sekä taloutesi että hiilijalanjälkesi.


1. Syö kasvispainotteisesti

Varsinkin eläinperäisillä tuotteilla on suuret ympäristö- ja ilmastovaikutukset.


Kannattaa suosia kotimaisia kasviksia, kuten sieniä, härkäpapua, juureksia ja lehtivihreitä. Syömällä sesongin mukaan pääsee nauttimaan kauden parhaasta annista ja vieläpä mahdollisimman edullisesti.


Jos pavut eivät maistu, ovat seuraavaksi parhaita vaihtoehtoja kotimainen järvikala ja kotimaisella viljalla ruokittu broilerinliha.


Kannattaa kuitenkin antaa vielä ainakin yksi mahdollisuus kasvisruokavaliolle tai ainakin kasvispainotteiselle ruokavaliolle.


Kokeile Vegaanihaastetta kuukauden ajan, niin saat ilmaiseksi maukkaita kasvisruokareseptejä ja halutessasi myös oman tuutorin eli tukihenkilön.


Ruokahävikin vähentäminen on sekin tärkeää.


Tätä voidaan tavoitella suunnittelemalla viikon ruokalista jo etukäteen, hyödyntämällä pakastinta ja opettelemalla hyödyntämään "jämäruokaa" (kuten juustonkannikoita).


2. Suosi joukkoliikennettä ja vähennä lentämistä

Maata pitkin matkustaminen on paitsi ekologista, myös trendikästä.


Lähimatkailu on ekologisinta, jos liikkuu paikasta toiseen polkupyörällä tai julkisilla.


3. Säästä sähköä ja valitse uusiutuvaa energiaa

Vaihda fossiilisiin energialähteisiin perustuva sähkösopimus tuuli- ja aurinkovoimaan.


Säästä energiaa aina kun voit, eli esimerkiksi:

  • alentamalla sisälämpötilaa

  • sammuttamalla valot tyhjästä huoneesta

  • lyhentämällä suihkussaoloaikaa

  • ja valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita.



4. Muuta pienempään asuntoon

Pieni ja energiatehokas asunto säästää rahaa ja energiaa.


5. Vähennä kuluttamista ja suosi käytettyä

Voisiko tuotteen jättää ostamatta, vuokrata tai lainata?


Entä voisiko vanhan tuotteen vielä korjata tai tuunata?


Valitse kirpputorit pikamuodin sijaan.


6. Vaikuta ja kannusta

Mitä useampi vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia ympäristön hyväksi, sen parempi.


Ideoita vaikuttamiseen:

  • valitse huolella vaaliehdokkaasi

  • kirjoita poliitikoille

  • laadi mielipidekirjoitus lehteen

  • bloggaa, vloggaa ja keskustele somessa

  • osallistu ympäristötapahtumiin

  • toimi ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisena (esimerkiksi talkoot)


Voit kannustaa muita aivan tavallisessa arkielämässäsi:

  • näyttämällä esimerkkiä

  • houkuttelemalla mukaan ilmastotalkoisiin

  • ja vaikka tsemppaamalla ilmastosissejä somessa.


Voit vaikuttaa myös suosimalla vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja vaatimalla yrityksiltä vastuullisuutta – esimerkiksi ehdottamalla kierrätettyjen postituspakkausten käyttöön ottoa.


On aina parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään.