• Kulta-Into Hiipii

Tiesitkö nämä yhteiskunnan maksamat tuet?

Updated: Apr 4



Idea tähän artikkeliin syntyi nettikeskustelusta, missä eräs nuori henkilö suunnitteli, miten voisi viettää loppuelämänsä pelkkien tukien varassa joutumatta menemään koskaan töihin. Seuraavaksi luin tämän Iltasanomien jutun, missä kerrottiin espanjalaisen naistenlehden artikkelista. Artikkelissa kehotettiin hankkimaan lapsi suomalaismiehen kanssa, jotta saisi 10 000 euroa. Tosi asiassa vain Lestijärven kunta on näin antelias, ja tuo raha summa jaetaan kymmenellä vuodelle, jos pysyy paikkakunnalla. Isäkin saattaa haluta osuutensa vuotuistonnista.


Jäin kuitenkin miettimään, että en tiedä tarpeeksi Suomen lapsiperheille, työttömille, vähävaraisille, eläkeläisille ja opiskelijoille maksamista tuista. Päätin selvittää, mitä kaikkea Kelasta ja paikkakunnan sosiaalihuollosta voikaan saada. Minua yllätti, että esimerkiksi hedelmöityshoitoihin voi tietyin ehdon saada tukea, ja että lapsilisään saa yksinhuoltajakorotuksen myös yhteishuoltajuudesta sovittaessa.


Sekin oli uutta tietoa, ettei Kela enää anna toimeentulotukea omistusasunnon rahoitusvastikkeeseen, mutta osan rahoitusvastikkeesta voi sisällyttää asumismenoihin asumistukea haettaessa.


Eniten kuitenkin yllätti se, että yrittäjä saa saman eläkkeen kuin koko ikänsä työttömänä ollut, ellei maksa aivan järjettömän suuruisilta vaikuttavia YEL-maksuja. Yrittäjä saattaa maksaa eläkemaksuja jopa 54 000–135 000 euroa ilman, että sillä on vaikutusta eläkkeen määrään.


Ensisijainen paikka tukien hakemiseen on Kela

Ensisijainen paikka tukien hakemiseen on Kela


Yhteiskunnalta voi hakea monia erilaisia tukia ja verovähennyksiä. Lapsen syntymä, opiskelu, sairastuminen, työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen voivat laskea kuukausittaisia tuloja tai aiheuttaa kustannuksia, mitkä hankaloittavat taloudellista tilannetta. Ensisijainen paikka erilaisten tukien hakemiseen on Kela.

Oletko tietoinen kaikista näistä etuuksista ja avustuksista?


Kelalta saa rahaa siihen asti, että lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsiperheen tuet

Lapsen syntyminen tai adoptoiminen oikeuttavat monenlaisiin avustuksiin. Jos lapsettomuus johtuu jostain todetusta sairaudesta, Kela korvaa hedelmöityshoitoja. Kela saattaa korvata myös ulkomailta adoptoimisesta aiheutuvia kuluja.

Adoptiovanhemmat eivät saa äitiysrahaa, mutta sen sijaan he saavat pidemmän vanhempainrahakauden.


Äitiysraha kestää 105 arkipäivää. Erityisäitiysrahaa saa koko raskauden ajan, jos työssä joutuu alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja voi järjestää muita tehtäviä raskauden ajaksi. Lisäksi synnyttävät äidit saavat joko äitiyspakkauksen tai 170 euron verottoman äitiysavustuksen.


Isyysvapaa kestää 54 arkipäivää, joista isä voi olla kotona yht’aikaa äidin kanssa korkeintaan 18 arkipäivää.


Äitiysrahan jälkeen alkaa vanhempainvapaa, mikä kestää 158 arkipäivää. Kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää nämä päivät. Vanhempainpäivärahojen määrän voi arvioida tällä laskurilla.


Tämän jälkeen lapsi voidaan viedä hoitoon, jolloin Kelalta saa yksityisen hoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Jos vanhempi on osa-aikatyössä, hän voi saada joustavaa tai osittaista hoitorahaa. Kokonaan kotihoidossa olevasta lapsesta maksetaan kotihoidon tukea, eli kyseessä on niin sanottu hoitovapaa. Hoitovapaa voi kestää siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta.


Lapsesta maksetaan kuukausittain lapsilisää, kunnes tämä täyttää 17 vuotta.

Erotilanteessa yksinhuoltaja voi hakea korotettua lapsilisää, vaikka erotilanteessa päädyttäisiin yhteishuoltajuuteen. Korotettua lapsilisää saa se vanhempi, kumman luona lapsi asuu enemmän – tai jos tilanne on 50/50, vanhemmat voivat vapaasti päättää asiasta. Jos ero tapahtuu esimerkiksi lasten ollessa 2- ja 4-vuotiaita, korotettua tukea voisi kertyä kaikkiaan noin 15 350 euroa.


Jos elatusvelvollinen vanhempi ei maksa elatustukea, elatusapu on elatustukea pienempi, elatusvelvollinen on asepalveluksessa tai elatusvelvollista vanhempaa ei ensinkään ole, Kela voi maksaa yksinhuoltajalle elatustukea. Elatustukea ei saa silloin, jos elatusvelvollinen on kuollut (tällöin lapsi saa lapseneläkettä) tai lapsella on omia palkkatuloja ainakin 784 euroa kuutena kuukautena vuodessa.


Erityistilanteita:


*Jos raskaus on jatkunut yli 22 raskausviikkoa, saa äiti äitiysrahaa, vaikka raskaus keskeytettäisiin. Isä voi puolestaan saada isyysrahaa 18 arkipäivältä.


*Vaikka vanhemmat antaisivat lapsen adoptoitavaksi, äiti voi pitää äitiysloman, mutta vanhempainraha menee adoptioperheelle.


*Jos toinen vanhempi kuolee tai molemmat menehtyvät, saa lapsi lapseneläkettä. Leskelle maksetaan leskeneläkettä vain, jos vanhemmat olivat naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Lapsi ja leski voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös erilaisten vakuutusten kautta, kuten liikenne- tai potilasvahinkovakuutuksesta.


Opiskelija voi saada muun muassa opintorahaa, opintolainaa ja asumislisää.

Opiskelun tuet

Jos opiskelee päätoimisesti, Kelalta saa opintotukea, mikä muodostuu kolmesta osasta:


1. Opintoraha. 18-vuotta täyttänyt, joka ei asu vanhempiensa luona, saa opintorahaa bruttona 250,28 euroa kuussa.


2. Opintolainan valtiontakaus. Laina on tietenkin maksettava valmistumisen jälkeen pois korkoineen, mutta lainan saa ilman muita vakuuksia tai takaajia tai järjestelypalkkiota. Jos valmistut määräajassa, Kela maksaa osan opintolainastasi (=opintolainahyvitys). Jos et saa töitä, voi hakea lainan takaisinmaksun aloittamisen lykkäystä. Jos taas tulosi eivät ylitä tulorajaa, voit hakea Kelalta korkoavustusta, jolloin Kela maksaa korot puolestasi.

3. Asumislisä / yleinen asumistuki. Yleinen asumislisä on verotonta tuloa. Sen määrän voi arvioida tällä laskurilla.


Lisäksi Kelalta voi saada ammattikoulun tai lukion oppimateriaalilisää 46,80 e/kk. Opiskelijalle myönnettäviä tukia ovat myös koulumatkatuki ja ateriatuki. Huomaa, että omat tai vanhempien tulot voivat vaikuttaa tukien saamiseen. Jos opiskelijalla on huollettavia lapsia, hän voi saada korotettuja tukia.


Työelämässä oleva aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastosta, lue lisää täältä. Työllisyysrahaston toiminta rahoitetaan sijoitustuotoilla sekä työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.


Ennen kuin työnhaussa nappaa, voi saada esimerkiksi työmarkkinatukea.

Työttömien tuet

Jos ei kuulu työttömyyskassaan tai kassan maksama ansiosidonnainen päivärahakausi on päättynyt, saa työtön Kelalta veronalaista peruspäivärahaa. Peruspäivärahaa voi saada enintään 400 päivää, jos täyttää työssäoloehdon.


Peruspäivärahakauden jälkeen voi saada veronalaista työmarkkinatukea. Sitä maksetaan myös ensi kertaa työelämän piiriin tulleille työttömille työnhakijoille sekä heille, joilla töissäoloehto ei täyty.


Suojaosuus tarkoittaa sitä rahamäärää, minkä voi tienata ilman, että sillä on vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Jos etuus maksetaan 4 viikon välein, työttömän suojaosuus on 279 euroa; jos taas kuukauden välein, on suojaosuus 300 euroa. Isommat summat sovitellaan, eli ne vähentävät työttömyysetuuden määrää. Jokainen ”ylimääräinen” euro vähentää työttömyysetuuden määrää 50 senttiä.


Kelalta saa verontonta kulukorvausta työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Määrä on pääsääntöisesti 9 euroa päivässä, mutta se tuplataan, jos palvelu järjestetetään työssäkäyntialueesi ulkopuolella. Jos olet sopinut työllistymistä edistävästä palvelusta etukäteen, voit saada Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysetuuden siltä ajalta korotettuna.


Eläkeläinen voi saada muun muassa hoitotukea vamman tai pitkäaikaisen sairauden perusteella.

Eläkeläisten tuet

Kela maksaa veronalaista kansaneläkettä, jos työeläkelaitokselta saatu työeläke tai yrittäjän eläke jää pieneksi. Kansaneläke voi olla joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Kansaneläkkeen täysi bruttomäärä on yksin asuvalle 584 euroa kuukaudessa ja avio- tai avoliitossa olevalle 518 euroa kuukaudessa, mutta bruttotyöeläke vaikuttaa siihen heti, jos se on yli 51 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos sinkun bruttotyöeläke on 1 207 euroa kuukaudessa (avioliitossa olevalla raja on 1 075 euroa kuukaudessa).


Ennen varsinaisen eläkkeen alkamista pitkäaikaistyöttömälle voidaan maksaa eläketukea.


Lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työelämässä, sillä jos lykkää vanhuuseläkkeelle siirtymistä, korotetaan eläkettä 0,4– 0,6 % jokaiselta kuukaudelta, eikä sillä ole yläikärajaa. Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on pysyvästi pienempi, se nimittäin vähenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkettä varhentaa. Jos haluaa varhennetun vanhuuseläkkeen heti, kun täyttää 63 vuotta, kansaneläke on pysyvästi 9,6 % pienempi kuin se olisi 65 vuoden iässä aloitettuna.


Pientä yrittäjän eläkettä, työ- tai kansaneläkettä saavalle voidaan maksaa veronalaista takuueläkettä. Takuueläkkeen avulla varmistetaan se, että kaikki eläkkeellä olevat saisivat ainakin vähimmäiseläkkeen eli 784,52 e/kk. Takuueläkettä saa, jos oma eläke on bruttona korkeintaan 777,84 e/kk. Esimerkiksi leskeneläke pienentää takuueläkkeen määrää. Myös varhennettu vanhuuseläke pienentää vähimmäiseläkkeen ja tulorajan määrää. Sen sijaan pääomatulot eivät vaikuta takuueläkkeen määrään, ja takuueläkkeellä oleva voi ansaita 784,52 e/kk ilman takuueläkkeen pienenemistä.



Yhä useampi yrittäjä valitsee maksaa mahdollisimman pientä yrittäjän eläkevakuutusmaksua eli YEL-maksua, sillä YEL-maksuja vastaan ei saa käytännössä mitään. Tehdään pari karkeaa laskutoimitusta omilla tiedoillani.


Maksoipa YEL-maksuja vuodessa 1800 tai 4500 euroa, sitä vastaan saa saman eläkkeen kuin hän, joka ei ole koskaan ollut päivääkään töissä. Noin 1800 euroa vuodessa (alimman mahdollisen YEL-työtulon mukaan laskettu YEL-maksu) 30 vuoden ajan tekee 54 000 euroa. Noin 4500 euroa vuodessa vastaa 19 000 euron YEL-työtuloa. Kun sitä maksaa 30 vuotta, köyhtyy 135 000 euroa. Mitään vaikutusta työeläkkeeseen ei vielä ole, vaan joka tapauksessa on oikeutettu saamaan eläkettä vähimmäiseläkkeen eli Kelan takuueläkkeen verran.


Koska takuueläkkeeseen eivät vaikuta pääomatulot ja takuueläkkeellä voi halutessaan tienata ansiotuloja 784,52 e/kk, yhä useampi valitsee mahdollisimman pienet YEL-vakuutusmaksut ja sijoittaa säästyneet rahat esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. YEL-maksut alkavat vaikuttaa yrittäjän saamaan eläkkeeseen vasta, kun maksaa niitä yli 19 000 euron työtulon mukaan, eli yli 4500 euroa vuodessa. Jos valitsee maksaa vaikkapa 30 000 euron työtulon edestä, ovat YEL-maksut 7200 euroa vuodessa (216 000 e/30 v). Eläkettä saa silti vain 1250 e/kk. Jos tahtoo ainakin 1500 euron eläkkeen, joutuu maksamaan 8600 euroa vuodessa (258 000 euroa 30 vuodessa). 2500 euron eläke vaatisi 14 500 euroa vuodessa (435 000 euroa 30 vuodessa).


YEL-maksujen perusteella vaikuttaa toki myös sairaus- ja vanhempainpäivärahansa määrään, ja jos lisäksi kuuluu (maksulliseen) yrittäjän työttömyyskassaan, vaikuttaa YEL-maksujen perusteena oleva YEL-tulo työttömyysetuuden määrään. Tästä huolimatta, tuntuu erikoiselta joutua maksamaan vähintään 54 000–jopa 135 000 euroa tyhjästä, kun on joka tapauksessa oikeutettu samaan takuueläkkeeseen kuin työttömät tai pienipalkkaiset. Järkevillä sijoituksilla yrittäjä voisi luoda itse itselleen turvaa eläkkeen, sairastumisen, työttömyyden ja vanhemmuuden varalle. Esimerkiksi 4500 euroa vuodessa sijoitettuna maltillisella 5 % tuotto-odotuksella varustettuun rahastoon poikisi 30 vuodessa yhteensä 314 000 euron potin, mistä korkoa olisi 178 900 euroa.



Kelalta voi hakea myös eläkkeensaajan asumistukea, eläkettä saavan hoitotukea (vamman tai pitkäaikaisen sairauden perusteella; sitä on tarjolla kolmessa eri portaassa avun tarpeen mukaan), mahdollista lapsikorotusta ja rintamalisää. Lisäksi voi saada lääkekorvauksia, sairaanhoidon korvauksia ja matkakorvauksia julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon.


Pitkäaikaissairas voi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Sairastuneen ja pitkäaikaissairaan tuet

Yleinen sairausvakuutus korvaa sairaudesta aiheutuvia kuluja. Kela korvaa osan yksityislääkärien palkkioista ja yksityisten hoitopaikkojen (myös hammaslääkärien) kuluista. Lisäksi Kelalta saa korvausta omavastuun ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä. Oikeus sairaanhoitoon toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä osoitetaan Kelalta ilmaiseksi saatavalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.


Veronalaista sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään noin vuoden ajan. Jos sairaus pitkittyy, voi saada kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Mahdollista osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kelan sijaan työeläkelaitokselta. Mikäli sairauspäivärahakausi päättyy ennen työkyvyttömyyseläkkeen saamista, voi siirtymäajalla saada työttömyysturvaetuutta.


Kuntoutustukea (esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian tukea) voi saada, vaikka olisi yhä työ- tai opiskeluelämässä. Esimerkiksi nuorten ammatillisena kuntoutuksensa järjestettäviä palveluita voi hakea myös ilman todettua sairautta, jos on 16–29-vuotias ja kokee toimintakykynsä olennaisesti heikentyneen.


Työkyvyttömyyseläkkeellä voi opiskella, olla töissä tai perustaa yrityksen. Työtulot eivät kuitenkaan saa olla yli 784,52 e/kk (vuonna 2019).


Tiesitkö, että masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Masennus vie vuosittain noin 3 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä, ja heistä naisia on yli kaksi kolmasosaa. Kolme viidestä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä naisesta on yli 45-vuotiaita.


Vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat saada Kelalta lisäksi vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea.


Vammaistukea myönnetään enää alle 16-vuotiaille keliaakikoille gluteenittoman ruokavalion aiheuttamiin kustannuksiin. Aikuisille keliaakikoille voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnan sosiaalihuollosta, ja sairauden aiheuttamat kustannukset saattavat oikeuttaa verovähennyksiin.


Monelle parille syy mennä naimisiin on leskeneläke.

Tuet puolison kuoleman jälkeen

Leskeneläkettä saa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen perusteella. Tätä ei kuitenkaan saa kuka tahansa.


Jos yhteisiä lapsia ei ole tai ei ole ollut, tulee seuraavien ehtojen täyttyä:

* leskeksi jääneen tulee olla vähintään 50-vuotias


* liiton on pitänyt kestää ainakin 5 vuotta


* liiton solmimishetkellä lesken on pitänyt olla korkeintaan 50- ja puolison enintään 65-vuotias.

Avioeron jälkeenkin voi saada leskeneläkettä, jos ex-puoliso maksoi elatusapua (tuomioistuin voi määrätä maksamaan entiselle puolisolle elatusapua eron jälkeen). Tällöin entiselle puolisolle maksetaan osa vainajan ansioeläkkeestä.


Kelan maksama veronalainen leskeneläke koostuu kahdesta osasta, eli alkueläkkeestä ja jatkoeläkkeestä. Alkueläkettä maksetaan 6 kuukautta, ja mahdollista jatkoeläkettä siihen asti, että leski täyttää 65 vuotta. Jos leski täyttää 65 vuotta alkueläkkeen aikana, katkaistaan sen maksaminen.


Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. (Työeläkelaitoksilta saa leskeneläkettä ilman ikärajaa, ja Kelan ja työeläkelaitoksen leskeneläkettä voi saada samaan aikaan. Jos puoliso on asunut ulkomailla, leskellä saattaa olla oikeus perhe-eläkkeeseen myös niistä maista.)


Kela ei maksa leskeneläkkeen jatkoeläkettä, jos leski on yli 65-vuotias, työkyvyttömyyseläkkeellä, varhennetulla vanhuuseläkkeellä tai saa kansaneläkettä vastaavaa eläkettä ulkomailta. Tällaisissa tilanteissa Kela suostuu maksamaan vain sen määrän leskeneläkkeen alkueläkkeestä, mikä ylittää työkyvyttömyyseläkkeen tai varhennetun vanhuuseläkkeen määrän.


Huomaa, että jos on jäänyt leskeksi ennen 1.7.1990 ja solmii sittemmin uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, Kela maksaa vielä yhden vuoden leskeneläkkeet. 1.7.1990 jälkeen leskeksi jääneet menettävät alkueläkkeensä heti solmiessaan uuden liiton. Mikäli saa jatkoeläkettä ja on alle 50-vuotias, loppuu jatkoeläkkeen saaminen uuden liiton solmimiseen ELLEI ole saanut leskeneläkettä vähintään vuoden ajan: tällöin saa kertasuorituksena kolmen vuoden jatkoeläkkeet. Tavallaan tuetaan alle 50-vuotiaan uutta parisuhdetta, jos malttaa odottaa ainakin vuoden uuden liiton solmimista.


Alaikäinen orpo tai puoliorpo lapsi saa lapseneläkettä, mikä koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Opiskeleva nuori saa perusmäärää aina 21-vuotiaaksi asti, ja sitä kutsutaan koululaiseläkkeeksi. Lapseneläkettä voi saada myös vainajan työeläkelaitokselta, lakiin perustuvana tapaturmaeläkkeenä tai ulkomailta.


Asevelvollisen tukia saavat myös sivarit.

Asevelvollisen tuet

Kela myöntää sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle, hänen puolisolleen ja lapsilleen. Sotilasavustusta saattaa saada myös asumismenoihin ja opintolainan korkoihin, ja Kela voi maksaa elatustuen asevelvollisen puolesta.


Kelalta voi saada tukea muun muassa asuntolainan korkoihin.

Asumisen tuet / yleinen asumistuki

Asumistukea saa Kelasta sekä vuokra- että omistusasunnon menoihin, jos tulot ovat pienet. Lyhytaikainen työttömyys ei välttämättä oikeuta asumistukeen, koska siinä huomioidaan koko perheen tulot noin vuoden ajalta.


Verovapaan asumistuen määrään vaikuttavat asumismenot, ruokakunnan koko, asunnon sijainti ja perheen bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Asumistukea voi saada myös omistusasunnon asumismenoihin, kuten asuntolainan tai perusparannuslainan korkoihin, vesimaksuun ja hoito- sekä rahoitusvastikkeisiin. Omistusasunnossa asuva ei voi maksattaa asuntolainaansa Kelalla, mutta hän voi saada tukea 73 prosenttiin henkilökohtaisten asunto- ja perusparannuslainojen kuukausittaisista koroista.


Asumismenoiksi ei kuitenkaan huomioida sähkömaksua, saunamaksua, pesutupamaksua, autopaikkamaksua, internetliittymän maksua tai käyttö- tai kalustemaksua.


Yhden henkilön ruokakunnan asumismenot saavat olla Helsingissä enintään 516 e/kk (vuonna 2019). Maaseudulla summa on 349 e/kk. Pariskunnalla summa on Helsingissä 746 euroa, Tampereella 579 2 ja maaseudulla 509 e. Isommat kulut jätetään yleisen asumislisän ulkopuolelle. Tutki mahdollisuutesi asumistukeen täältä.


Perustoimeentuloa pidetään viimesijaisena tuen muotona.

Perustoimeentulotuki

Perustoimeentulotukea saa Kelalta pienituloinen henkilö tai perhe, joka ei pärjää muiden tukimuotojen avulla. Perusosa on kiinteä, jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin tarkoitettu summa.


Perustoimeentulotukea saa ruokaan, vaatteisiin, julkisen terveydenhuollon maksuihin, itsehoitolääkkeisiin, hygieniasta ja siivouksesta aiheutuviin kuluihin, paikallisliikenteen käyttöön, sanomalehtitilaukseen, puhelin- ja nettiyhteyteen ja harrastus- sekä virkistystoimintaan. Näitä kaikkia varten jokaiselle perheenjäsenelle huomioidaan laskelmassa oma perusosansa. Yksin asuvan perusosan määrä vuonna 2019 on 497,29 euroa.


Muina perusmenoina huomioidaan ja tuetaan seuraavia kuluja (näistä kaikista on esitettävä kuitti tai lasku):


* asumismenot eli vuokra tai hoitovastike, omakotitalon hoitomenot kuten jäte- ja tiemaksut, sähkölasku ja kotivakuutus. Rahoitusvastikkeeseen ei saa enää toimeentulotukea. Kela suostuu maksamaan korkeintaan rahoitusvastikkeen korkomenot. Tiesitkö, että toimeentulotuesta maksetaan omistusasuntojen varsinaisiin asuntomenoihin noin 1,5 miljoonaa euroa kuukaudessa?


* muuttokustannukset ja vuokravakuudet. Toimeentulotuen asiakas voi saada Kelalta rahaa esimerkiksi muuttopakettiauton vuokraan ja polttoaineisiin. Lisäksi saattaa saada muuttorahan, noin 120–180 euroa. Muuttoavustusta saa esimerkiksi avioeron, perhekoon muutosten, asunnottomuuden uhan, edullisemman asunnon löytymisen tai työpaikan perässä muuttamisen perusteella. Erikoistapauksissa Kelalta voi saada maksusitoumuksen muuttofirman palveluihin.


* muut kuin peruosassa huomioidut julkisen terveydenhuollon maksut, kuten lääkkeiden omavastuuosuudet, silmälasit, matkakulut ja terveyskeskuksen asiakasmaksut


* kunnallisen päivähoidon ja koululaisten aamu- sekä iltapäivätoiminnan menot


* lasten tapaamisesta aiheutuvat menot etävanhemmalle


* passin, henkilökortin tai esimerkiksi oleskeluasiakirjan hankintamenot


Kunnan sosiaalitoimi voi antaa harkinnanvaraista täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi poikkeuksellisen suuriin harrastusmenoihin kuten jääkiekkoharrastukseen, vankilavierailuihin tai romanihameeseen. Täydentävää toimeentulotukea voi hakea myös rahoitusvastikkeeseen, mihin ei enää saa perustoimeentulotukea Kelalta.

Ehkäisevän toimeentulotuen tavoite on parantaa asiakkaan toimeentulomahdollisuuksia ja muun muassa ehkäistä syrjäytymistä. Kunta saa päättää itse ehkäisevän toimeentulotuen perusteista, eikä hakijalla tarvitse olla oikeutta perus- tai täydentävään toimeentulotukeen.


PItkät työmatkat tai yrityksen perustaminen oikeuttavat tukiin.

Työn tai yrittäjyyden aloittamisen tuet

Työelämään siirtyvä työtön työnhakija voi saada liikkuvuusavustusta Kelalta, jos työmatkat kestävät yli 3 tuntia (osa-aikatyössä raja on 2 tuntia). Ehtona on, että työsuhde kestää vähintään 2 kuukautta. Liikkuvuusavustus on saman suuruinen kuin Kelan maksamat työttömyysetuudet.


Liikkuvuusavustusta saa 30 päivän ajan, jos työ kestää vähintään 2 kuukautta. Jos työsuhde on ainakin 3 kuukautta, saa liikkuvuusavustusta 45 päivältä, ja jos työsuhteelle tulee pituutta ainakin 4 kuukautta, maksetaan avustusta 60 päivän ajan.

On siis mahdollista saada yhtä aikaa palkkaa osa-aikatyöstä, soviteltua työttömyysetuutta sekä liikkuvuusavustusta.


Liikkuvuusavustuksen voi saada korotettuna, jos työ- tai koulutusmatka on yli 200 km: tällaisen korotuksen suuruus on 4,74 e/pv. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos muuttaa työn perässä. Kun olet ollut työssä 20 vuotta, voit anoa vuorotteluvapaata - lue vuorottelukorvauksesta lisää täältä.


Työtön työnhakija voi nauttia soviteltua työttömyysetuutta neljän ensimmäisen kuukauden ajan, sillä yritystoiminnan osa- tai kokoaikaisuutta ei tuona aikana arvioida. Jos yritystoiminta muuttuu tuon neljän kuukauden aikana kokoaikaiseksi, voi starttirahaa hakea vasta sitten.


Starttiraha on valtiolta saatava, harkinnanvarainen tuki uusille yrittäjille. Sen tarkoitus on turvata uuden yrittäjän toimeentulo ensimmäiset 6–12 kuukautta. Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen, eli 32,40 euroa päivässä. Sitä haetaan TE-toimistosta.


Jatkossa yrittäjä voi saada TE-toimistosta palkkatukea työllistääkseen työttömiä työnhakijoita. Maaseudun yrittäjät saattavat saada Maaseudun yritysrahoitusta yritykseen perustamiseen ja uusiin investointeihin. Lisäksi on olemassa ELY-keskuksen kehittämisavustus yritykselle. Näin pieni yritys voi saada tukea toiminnan kasvattamiseen tai esimerkiksi kansainvälistymiseen.

Monet Kelan tuet pitää jakaa Verohallinnon kanssa.

Monet Kelan etuudet ovat veronalaista tuloa


Joudut maksamaan monista Kelan maksamista etuuksista veroa. Verottomia tuloja ovat esimerkiksi toimeentulotuki, kun taas leskenläkkeestä joudut maksamaan veroa.


Veronalaiset etuudet:

* Vanhempainpäivärahat

* Lasten kotihoidon tuki

* Yksityisen hoidon tuki

* Osittainen hoitoraha

* Joustava hoitoraha

* Erityishoitoraha

* Opintoraha ja opintorahan huoltajakorotus

* Vuorottelukorvaus

* Työttömän peruspäiväraha

* Työmarkkinatuki

* Sairauspäiväraha

* Kuntoutusraha ja kuntoutusavustus

* Eläkkeet (myös leskeneläke)


Verottomat tuet ja avustukset:

* Äitiysavustus

* Lapsilisä

* Elatustuki

* Adoptiotuki

* Opintolainahyvitys

* Opintotuen asumislisä

* Opintotuen korkoavustus

* Koulumatkatuki

* Lapsikorotus eläkkeensaajalle

* Kulukorvaus työllistymistä edistävien palveluiden ajalta

* Yleinen asumistuki

* Vammaistuet

* Sotilasavustus

* Eläkkeensaajan asumistuki

* Eläkettä saavan hoitotuki

* Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä

* Toimeentulotuki


Verovähennysmahdollisuuksiin kannattaa tutustua.

Tiesitkö nämä verovähennykset?

Veronvähennys ei varsinaisesti ole yhteiskunnan maksama tuki, mutta kuitenkin tapa vähentää valtiolle maksettavia veroja, ja siten säästää rahaa. Varmasti jo tiesit, että työmatkakulut, remonttikulujen töiden osuus, ammattikirjallisuus ja muun muassa ammattiliiton jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia kuluja. Entä tiesitkö, että sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella voi saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä?


Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voi saada pelkkien suurten sairauskulujen perusteella, jos perheenjäsenten yhteenlasketut sairauskulut ovat vähintään 700 euroa vuoden aikana (säästä kaikki kuitit aina!) ja sairauskulut ovat samalla vähintään 10 % puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Vähennys on korkeintaan 1 400 euroa.


Verohallinnon sivuilla on hyvä taulukko, mistä voi tarkastaa, saako veronmaksukyvyn alentumisvähennystä sairauskulujen perusteella. Kaikista tulorajoista voidaan harkinnanvaraisesti poiketa.


Muista myös työhuonevähennys, mikä on enintään 880 e/vuosi, ellei esitä laskelmia ja tositteista suuremmista kustannuksista. Työhuoneen kustannukset lasketaan jakamalla sähkölasku, tiemaksu, kotivakuutus ja muun muassa kiinteistövero työhuoneen pinta-alan mukaan. Jos työhuone on 5 % asunnon pinta-alasta, voi kiinteistöverosta vähentää 5 % työhuoneen aiheuttamina kustannuksina ja niin edelleen.


Jos työhuonetta käyttää vain osapäiväisesti tai satunnaisesti, laskevat työhuonevähennyksen enimmäismäärät. Jos molemmat aviopuolisot käyttävät työhuonetta, on vähennyksen määrä puolisoilla yhteensä 660 euroa/vuosi.


Etätyötä tekevän työhuonevähennyksen määrä riippuu etätyöpäivien lukumäärästä. Kannattaa huomata, että metsän omistaja ja kotona työskentelevä saa työhuonevähennyksen sekä metsätalouden tulojen hankinnasta että henkilökohtaisesta tulonhankkimistoiminnasta.


Tietokoneen hankintahinnan voi vähentää verotuksessaan täysimääräisesti, jos käyttää sitä lähinnä työasioihin. Jos on olemassa vain satunnaista näyttöä työkäytöstä, voi hinnasta vähentää puolet.


Rakennus-, maanrakennus- ja metsäaloilla työskentelevien henkilöiden, joilla ei ole varsinaista työpaikkaa, kannattaa ottaa selvää lisääntyneiden elantokustannusten vähentämismahdollisuudesta. Vähennyksen määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä, eli noin 10,50 euroa/työpäivä, ellei pysty esittämään selvitystä tätä suuremmista lisääntyneistä elantokustannuksista.


Asuntosijoittajien kannattaa huomioida se, että vuokratessa kalustettua yksiötä tai huonetta hän voi vähentää (muun selvityksen puuttuessa) kalustevähennyksenä enintään 40 euroa kuukaudessa. Kaksio tai kolmio tarkoittaa enintään 60 euron vähennystä kuukaudessa, ellei muuta selvitystä ole antaa. Satunnaisessa huoneen tai yksiön vuokraamisessa kalustevähennyksen päiväkohtainen määrä on 1,30 euroa/päivä. Kaksiosta tai suuremmasta asunnosta saa kalustevähennystä 2,00 euroa/päivä. Tämä tieto koskee myös esimerkiksi Airbnb-sovelluksen kautta kalustettua huonetta, osaketta tai kiinteistöä vuokraavia.


Jos laina on otettu tulonhankkimistarkoituksessa, voi lainan korot vähentää 100-prosenttisesti. Esimerkiksi metsänomistaja voi siis vähentää traktoria varten otetun lainan korot verotuksessaan.


Asuntolainan koroista ja asunnon perusparannuslainan koroista ei saa verovähennyksiä vuonna 2020 kuin enää 15 %. Muutamia vuosia sitten korot sai vähentää täysimääräisesti, mutta hallitus tahtoo hövittää tämän verovähennysoikeuden vähän kerrallaan. Tällä hetkellä asialla ei ole suurta vaikutusta asuntovelallisen talouteen, sillä asuntolainoista maksetaan vain pankin marginaalia. Tilanne on toinen, jos ja kun euribor nousee.

Ikävä kyllä, hallitus on pienentänyt myös kotitalousvähennyksen määrää. Kotitalousvähennys vuonna 2020 on enää 40 % töiden osuudesta, ja suurin vähennettävä määrä on enää 2250 euroa.