• Kultainto

Kaikkien aikojen säästövinkki: Erota tarpeet ja halut

Tekstissä mainoslinkkejä: merkitty *-merkillä


Kaikkien aikojen säästövinkki on periaatteessa hyvin yksinkertainen.


Se kuuluu näin: "opettele erottamaan tarpeet ja halut".


Tärkeimmät asiat elämässä ovatkin usein niitä kaikista yksinkertaisimpia.


Kaikesta teoreettisesta yksinkertaisuudestaan huolimatta niiden toteuttaminen käytännössä voi olla vaikeaa.


Tässä artikkelissa pohdin tarpeiden ja halujen erottamista ja sen haasteellisuutta.


Miten oppia erottamaan halut ja tarpeet?

Koetko, ettet voi säästää enää enempää, koska kaikki kulut on jo karsittu ja kilpailutettu?


Monissa tapauksissa jotain säästettävää löytyy kyllä vielä, jos oma kulutuskäyttäytyminen otetaan oikein kriittiseen tarkasteluun.


Elämänlaatu saattaa toki kärsiä, jos säästäminen viedään ihan äärimmilleen.


Vaikka ei mentäisi ihan äärimmäisiin penninvenytysvinkkeihin, säästökohteita voi löytyä kosolti, kunhan oppii hahmottamaan halujen ja tarpeiden eron.


Oikeasti tarpeellinen hankinta on se, mitä ilman et voi elää.


Esimerkiksi sähkö, puhdas vesi ja ruoka ovat todellisia tarpeita.


Kaikki muut hankinnat perustuvat haluihin.


Halut voidaan jakaa vielä kahteen osaan, eli hyödyllisiin haluihin ja totaalisiin turhuuksiin.


Hyödylliset halut helpottavat elämää ja parantavat elämänlaatua. Esimerkiksi uudet talvikengät rikkinäisten tilalle voivat edustaa hyödyllisiä haluja.


Kun mietit, onko kyseessä hyödyllinen hankinta vaiko totaalinen turhuus, mieti, onko sinun oikeasti hankala elää ilman tuon hankinnan tekemistä.


TATin vinkki viikon harkinta-ajasta on myös hyvä neuvo. Viikossa ehtii pohtia hankintaa monelta kantilta.


Mikäli voit elää ilman asiaa X, voit laskea sen turhuudeksi, minkä voit jättää hankkimatta.


Mainostajat työskentelevät tauotta tehdääkseen turhuuksista tarpeellisuuksia. Siihen ansaan on helppo langeta.


Myös esimerkiksi vertaispaine rohkaisee hankkimaan asioita, mitkä ovat meille täysin tarpeettomia tai jopa vahingollisia.


Mikä on turhaa ja mikä tarpeellista?

Ihmisillä on varsin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on tarpeetonta turhuutta ja mikä puolestaan tarpeellista.


Näkemysveroja voi olla myös perheen sisällä, jolloin ne aiheuttavat riitaa ja epäsopua.


Varsin usein heräteostokset osoittautuvat tarpeettomiksi turhuuksiksi. Siksi voi olla hyvä vältellä alennusmyyntejä ja lopettaa verkkokauppojen uutiskirjetilaukset.


Jos vielä harkinta-ajan jälkeen olet sitä mieltä, että sinun tulee hankkia asia X, tee hankinta budjettisi sen salliessa.


Pidä sitten hyvä huoli ostamastasi tuotteesta, jotta se kestäisi mahdollisimman pitkään.


Vain ani harvoin kannattaa olla lainaa kulutusta varten. Siksi kannattaa laatia budjetti, minkä avulla voi sekä hahmottaa oman kulutuskäyttäytymisensä ETTÄ varautua tuleviin hankintoihin.


Monen mielestä oman talouden lukujen tunteminen (know your numbers) on se kaikkien aikojen säästövinkki.


Itse kuitenkin lähden siitä, ettei tilitapahtumien seuraaminen ole niin tärkeää kuin taito tehdä vastuullisia ja kestäviä kulutuspäätöksiä.


En usko lainkaan sitä, että rikkauslarppaus on rikastumisen salaisuus, jos rikkauksien visualisointi johtaa holtittomaan rahankäyttöön.


Olen eri mieltä myös siitä, että perinteinen taikausko auttaa rikastumaan.


Vaurastuminen vaatii ennemminkin itsekuria ja kulutuskriittisyyttä.


Vinkki: Jos sinulla ei vielä ole budjettiohjelmaa, voit ladata itsellesi vaikkapa Takuusäätiön ilmaisen Penno.fi-sovelluksen.



Tunnekuluttamisesta voi päästä eroon

Lienet kuullut tunnesyömisestä.


Tunneperäinen (ylen)syöminen on tarkoitettu helpottamaan omaa oloa, kuten jännitystä, masennusta tai pettymystä.


Usein liiallinen syöminen tuo vain hetken helpotuksen, minkä jälkeen henkilö voi vieläkin huonommin.


Tunnesyömisen taustalla voi olla esimerkiksi:

  • Tarve tukahduttaa tunteet

  • Tarve saada lohtua

  • Tarve saada palkinto jostain

  • Tarve rangaista itseä jostain

  • Tarve täyttää tyhjiö

  • Tarve paeta tilannetta/tunnetta

  • Tarve saada jotain tekemistä


Syöminen on konkreettinen asia.


Ahdistus tai stressaantuneisuus ovat puolestaan abstrakteja asioita.


Konkreettiseen asiaan ja konkreettiseen tekemiseen uppoutuminen voi helpottaa oloa, kun ympärillä on liian paljon abstraktia kaaosta, mitä ei saa kuriin.

Nähdäkseni on olemassa sellainenkin asia kuin tunnekuluttaminen.


Tunnekuluttamisen taustalla on samanlaisia asioita kuin tunnesyömisenkin.


Tavaroiden ostaminen voi olla keino tukahduttaa tunteet, saada lohtua tai paeta omaa olotilaa.


Shoppailu voi toimia palkintona ja tyhjiön täytteenä.


Tunnekuluttamisesta voi päästä eroon. Se lähtee siitä, että havaitsee ne tilanteet ja tunnetilat, jolloin on alttiimpi käyttämään rahaa ei-tarpeellisiin asioihin.


Suhdetta rahaan ja kuluttamiseen voivat elvyttää esimerkiksi rahasta kertovat äänikirjat. Myös vertaistuki ja ammatillinen keskusteluapu auttavat eteenpäin.


Tunnekuluttaminen on eri asia kuin shoppailuriippuvuus.


Shoppailuriippuvainen-termiä käytetään melko huolimattomasti, vaikka tosiasiassa kyseessä on nykypäivänä melko yleinen sairaus, minkä taustalla on usein muitakin mielenterveysongelmia.


Oikeasti shoppailuriippuvainen tuntee pakonomaista tarvetta ostaa, vaikka hankinta olisi kaikilla mittapuilla tarpeeton.


Usein juuri ostotapahtuma tuottaa hänelle eniten mielihyvää, sillä jälkeenpäin hän saattaa hävetä ja piilotella hankintojaan.


Tunnelukko
Tunnelukko voi johtaa tunnekuluttamiseen.

Suhde rahaan voi olla vaikea tunnelukon takia

Suhde rahaan ja kuluttamiseen voi olla haasteellinen monista eri syistä.


Suhdetta voi hankaloittaa esimerkiksi jokin tunnelukko, joista Kimmo Takanen kirjassaan *Murra tunnelukkosi kirjoittaa.


Tunnelukot ohjaavat meitä toimimaan lapsuudessa ja nuoruudessa opittujen selviytymiskeinojen mukaisesti.


Vaikka takana olisi jo vuosikymmeniä elettyä elämää, tunnelukon aktivoituminen tietyssä tilanteessa saa meidät toimimaan samoin kuin lapsena.


Tunnelukon takia päädymme siis käyttäytymään ilman kaikkea sitä rationaalisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, minkä jo luulimme saavuttaneemme.


Tunnelukkojen murtaminen edellyttää niiden tunnistamista ja taustalla olevien asianhaarojen selvittämistä.


Tässä yhteydessä nostan esiin vain muutaman tunnelukon ja sen, miten tunnelukko saattaa vaikuttaa suhteeseemme rahaan ja rahankäyttöön.


Pessimistisyyden tunnelukko

Jos sinulla on pessimistisyyden tunnelukko, uskot asioiden menevän kohdallasi aina huonosti.


Siksi olet rahankäyttäjänä ja sijoittajana ehkä turhankin varovainen ja turvallisuushakuinen.


Uskot osakekurssien kuitenkin romahtavan, joten et uskalla tehdä sijoituksia edes rahastoihin.


Voi olla, ettet uskalla ostaa asuntoakaan itsellesi, vaikka maksukykysi olisi riittävä.


Riippuvuuden tunnelukko

Et luota kykyysi selvitä arjen asioissa.


Olet ehkä varsin riippuvainen läheisistäsi. Sinulla ei ehkä ole omaa tiliä tai luottokorttia, koska läheisesi hoitaa raha-asiat puolestasi.


Välttelet vastuuta ja murehdit jo tekemiäsi päätöksiä.


Riittämättömän itsekontrollin tunnelukko

Olet impulsiivinen: haluat kaiken heti etkä pysähdy miettimään tekojesi seurauksia.


Jälkikäteen saatatkin katua tekemiäsi ostoksia tai ylenpalttiseen juhlimiseen kulutettua rahaa.


Hyväksynnän haun tunnelukko

Saatat hankkia epätoivoisesti lisää menestystä ja rikkauksia, jotta muut voisivat arvostaa sinua.


Elämäsi saattaa pyöriä liikaakin rahan hankkimisen ja vaurastumisen ympärillä.


Saatat myös tuhlata ylenpalttisesti ulkonäköösi ja esimerkiksi ajoneuvoihin, koska et usko, että muuten voisit saada hyväksyntää muilta.


Suojattomuuden tunnelukko

Huolehdit ja pelkäät usein.


Murehdit muun muassa taloustilannettasi, vaikka suoranaista tarvetta ei olisi.


Saatat kompensoida turvattomuuden tunnettasi kontrolloimalla itseäsi ja kuluttamistasi erittäin tarkasti.


Saatat suhtautua rahan säästämiseen jopa pakkomielteenomaisesti.


Liian säästeliäisyyden varjopuolena on elämättä jäävän elämän riski.

Vaaroja välttääksesi säästät ehkä vain tilille, silä pelkäät sijoittamisen riskejä.


Tunnevajeen tunnelukko

Koet, ettei kukaan välitä sinusta.


On mahdollista, että välttelet ihmissuhteita kokonaan. Sekin on mahdollista, että hakeudut pidättyvien ja torjuvien ihmisten seuraan, mikä lisää kokemustasi siitä, ettet saa tarpeeksi huomiota tai läheisyyttä.


Pettyneenä saatat turvautua tunnekuluttamiseen.


Uhrautumisen tunnelukko

Koet, että muiden tarpeet ovat omiasi tärkeämpiä. Uhraudut siis muiden eteen.


Uhrautuminen saattaa näkyä myös toistuvana rahan antamisena tai lainaamisena ilman varmuutta velan takaisinmaksusta.


Kulutus tasapainossa
Kohtuullinen kulutus on hyvästä myös luonnolle.

Kohtuullinen kulutus säästää rahaa ja luontoa

Harkittu ja tasapainoinen kohtuukulutus säästää rahaa. Samalla kuluttajan hiilijalanjälki pienenee.


Kulutuksen tasapainottaminen ei kuitenkaan ole helppoa.


Omien mielitekojen jakamisen tarpeisiin ja haluihin ei ole erityisen yksinkertaista! Eri asiat näkee eri tavalla eri konteksteissa.


Entäpä sitten, kun taloudessa on muitakin ihmisiä?


Ei ole todellakaan läpihuutojuttu selvittää, mitkä perheen tarpeista ovat tuiki tarpeellisia, ja mitkä puolestaan tarpeettomuuksia.


Kulutuksen vähentäminen voi tarkoittaa sitä, että perheenjäsenet kokevat tarpeidensa tultua sivuutetuiksi (mikä voi johtaa erilaisiin tunnelukkoihin), ja että heidän elämänlaatunsa heikkenee.


Kulutuksen vähentämisellä voi olla myös kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä rahatalous pohjautuu siihen, että raha liikkuu jatkuvasti kädestä kassaan ja kassasta käteen.


Mikäli tuotteita ei enää osteta eikä palveluita käytetä, yrityksiä menee konkurssiin, eivätkä sijoittajat saa enää tuottoa.


Artikkelini tarkoituksena ei ollutkaan käskeä siirtymään kokonaan rahatalouden ulkopuolelle.


Tarkoituksenani oli haastaa pohtimaan omaa rahankäyttöä, omia kulutuspäätöksiä ja omaa suhdetta rahaan.