• Kultainto

Viinan juominen juhannuksena


Juhannuksena juodaan edelleen runsaasti viinaa.
Juhannuksena juodaan edelleen runsaasti viinaa.

Tässä artikkelissa kerron sinulle hyvin epäkultaintomaiseen tapaan viinan juomisesta.


Monet keskikesän juhlaan eli juhannukseen liittyvät perinteet ovat unohtuneet, mutta alkoholin juominen kuuluu edelleen monen suomalaisen juhannukseen.


Katsotaanpa, miksi juhannus ja päihtyminen kuuluvat niin erottamattomasti yhteen!


Juhannustaiat liittyvät sato- ja naimaonneen

Perinteinen näkemys vaurastumisesta oli meidän kannaltamme katsoen hyvin taikauskoinen. Vaurautta – mikä entisaikaan tarkoitti hyvinvoivaa karjaa ja viljavia peltoja – uskottiin olevan saatavilla vain tietty määrä, ja siksi vaurauden lisääntyminen tarkoitti sitä, että jonkun muun vaurauden ja onnen piti vähetä.


Karjaonnen varastamisessa hyödynnettiin muun muassa taikuutta ja paraa.


Myös juhannuksena tehtiin taikoja, joilla pyrittiin parantamaan tulevaa satoa ja kohentamaan omaa taloustilannetta.


Juhannustaioilla pyrittiin myös karkottamaan pahoja henkiä, sillä juhannusyö oli yksi niistä öistä, jolloin tuonpuoleisen henget olivat läsnä tämänpuoleisessa maailmassa.


Alkoholin nauttimisen uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja tuovan onnea kotitaloudelle, joten ryyppääminen oli perusteltua ja suorastaan toivottavaa juhannuksena. Uskottiin jopa, että mitä enemmän juhannuksena ryypättiin viinaa, sitä parempi kesän sadosta tuli.

Henkien läsnäolo teki juhannusyöstä otollisen myös naimaonnea parantaville taioille ja ennustamiselle.


Lähes kaikki suomalaiset tietävät seitsemän kukan tyynyn alle keräämisen (minkä myötä näkee unessa tulevan puolisonsa) ja juhannuskokon merkityksen (minkä tarkoitus oli alun perin karkottaa pahoja henkiä).


Entä tiedätkö juhannuskoivujen merkityksen? Juhannuskoivujen uskottiin takaavan hedelmällisyyden, karjaonnen ja maidonsaannin. Koivunoksia käytettiin – ja käytetään – juhannuksena myös saunavihtoina.


Nämä juhannusperinteet ovat siis säilyneet aina näihin päiviin asti

  • juhannussauna ja vihdat

  • oven pieliin laitettavat juhannuskoivut

  • juhannuskokot

  • juhannustanssit

  • viinan juominen

  • nuorten tyttöjen (leikkimieliset) lemmentaiat


Sen sijaan juhannuskuuset, juhannuskeinut, juhannuskasteen kerääminen, naapuripellon tähkien pölliminen, juhannusjuustojen valmistaminen ja juhannuspuuron syöminen alkavat jo olla katoavaa kansanperinnettä.


Viinan juominen juhannuksena on perinne.
Viinan juominen juhannuksena on perinne.

Kuinka paljon suomalaiset juovat viinaa juhannuksena?

Juhannus on joulun jälkeen Alkon kiireisintä sesonkiaikaa, sillä Alkojen myynti kasvaa juhannusviikolla noin 50–70 prosenttia. Litramääräinen myynti on tiedotusvälineiden mukaan noin 2 miljoonaa litraa, ja asiakkaita piipahtaa viinakaupassa noin 1,5 miljoonaa.


Juhannusjuoma numero 1 eli olekaan enää kirkas viina, vaan valkoviini. Toki myös viinan myynti kasvaa – tavalliseen viikonloppuun verrattuna Alkot myyvät maustamattomia vodkia noin 30 prosenttia normaalia enemmän, mutta maustettujen vodkien myynti kasvaa suurin piirtein 80 %.


Jos 1,5 miljoonaa asiakasta ostaa 2 miljoonaa litraa alkoholia Alkosta, tarkoittaa se sitä, että jokainen ostaa viinaa, viiniä tai muuta alkoholia (okei, myydään Alkossa joitain alkoholittomiakin juomia) noin 1,33 litraa.


Leijona-viinan litrahinta näyttäisi olevan noin 25 €. Keskimääräinen ostoskori voisi siis olla 33,25 € arvoinen.


Todennäköisesti juhannuksena tulee juotua myös olutta, lonkeroa tai siideriä, mitkä ostetaan usein ruokakaupasta eikä Alkosta.


Yksi lava kaljaa lisäisi juhannuksen alkoholibudjettia noin 28 eurolla, eli yksi laatikollinen Karhua ja keskimääräinen Alko-ostos tarkoittaisivat sitä, että henkilöltä X kuluisi alkoholiin rahaa juhannuksena ainakin 61,25 €.


Uskon monen suomalaisen alkoholibudjetin olevan juhannuksena paljon suurempi. Monien suomalaisten rahat kuluvat viinaan myös muina viikonloppuina, vaikka alkoholin haitat ovat huomattavasti suuremmat kuin sen hyödyt.


Alkoholin haitat eivät liity vain alkoholiostoksiin kuluvaan rahaan, vaan myös seuraavaksi esiteltäviin terveysriskeihin. Terveyden menettäminen aiheuttaa paljon inhimmillistä kärsimystä ja kustannuksia, ja toisinaan myös tulonmenetyksiä.


Alkoholin juomisen haittapuolet

Minäpä ryhdyn nyt ennustajaksi: toista litraa viinaa ja 24 olutta putkeen juotuna aiheuttavat ainakin päänsärkyä, väsymystä, ärtyisyyttä ja käsien tärinää.


Krapula on melko varma seuraus viinan juomisesta, mutta humalalla parantuneesta viljasadosta tai naimaonnesta en ole niinkään varma.


Toistaiseksi juhannusta ei ole ikinä juhlittu ilman, että edes yksi ihminen hukkuu.


Keskimäärin hukkuneita on noin kuusi joka juhannus, joten alkoholiin liittyvä juhannusperinne tuo aivan liian moneen perheeseen epäonnea ja tuskaa.


Lievimmilläänkin juhannuksena juotu alkoholi aiheuttaa unen laadun heikkenemistä, kuorsaamista ja mielialan laskua.


Alkoholin säännöllinen liikakäyttö voi vaikuttaa vatsan, aivojen ja sydämen toimintaan, hormonitoiminnan tasapainosta puhumattakaan. Alkoholilla tiedetään olevan yhteys yli 200 sairauteen ja vammaan.


Seuraavaksi muutama esimerkki alkoholin välittömistä ja välillisistä vaikutuksista:

  • alkoholi nostaa verenpainetta

  • alkoholi voi muuttaa sydänlihaksen aineenvaihduntaa

  • kostea ilta aiheuttaa usein ripulia ja närästystä

  • yksikin kova humalatila voi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja jopa sydäninfarktin

  • vastustuskyky heikkenee jo muutaman annoksen jälkeen, koska valkosolujen tuotanto vähenee tilapäisesti: infektioon sairastumisen riski on suurimmillaan 24 h viina-annoksen jälkeen

  • muutaman päivän ryyppyputki rasvoittaa maksaa (lisää maksavaurion vaaraa)

  • alkoholin liikakäyttö voi johtaa kuukautiskierron häiriöihin tai esimerkiksi erektiovaikeuksiin

  • humalajuominen altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja runsas käyttö voi kutistaa aivosoluja

  • toistuva alkoholin nauttiminen voi kasvattaa masennusriskiä

  • jatkuva juominen voi johtaa muistivaikeuksiin ja dementiaan

  • alkoholi heikentää haiman toimintaa; joka kymmenes suurkuluttaja sairastuu haimatulehdukseen

Kaikki suomalaiset perinnetavat eivät ole noudattamisen arvoisia – ei ainakaan tolkuton viinan juominen juhannusaattona.


Alkoholin runsaaseen käyttöön liittyy valitettavasti myös riidanhaluisuutta ja väkivaltaista käyttäytymistä, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia.


Katsaus oluen ja viinan historiaan Suomessa

Satu Apon Viinan voima -kirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2001) kertoo satojen sivujen edestä alkoholin käyttämisen historiasta Suomessa.


Ennen paloviinaa Suomessa juotiin olutta, millä oli tietyissä konteksteissa suorastaan pyhä rooli.


Maanviljelys aloitettiin Suomen aluella noin 2000–1500 ekr, ja maanviljelyksen vakiitumisen myötä voitiin aloittaa myös viljajuomien valmistaminen. Oluen valmistus oli yleistä viimeistään rautakaudella, eli 500 eKr lähtien.


Paloviina syrjäytti oluen vasta 1600-luvulla. Tuomiokirjojen perusteella aivan kaikki nauttivat viinaa 1600-luvulla – miehet, naiset, tilattomat ja aateliset.


1800-luvun puolivälistä (jolloin viinan valmistaminen kotona kiellettiin) 1900-luvun puoleenväliin vietettiin niin sanotusti kuivaa kautta, mutta sotien jälkeen alkoholin juominen yleistyi ja arkipäiväistyi jälleen.


Sallituinta humala oli aikuisille miehille, mutta myös aikuiset naiset saivat juhlissa paloviinaa ja olutta, merkitsihän humala siirtymistä arjesta ”pyhään”.


On merkille pantavaa, että alkoholia on pidetty Suomessa elollisena olentona, jolla on kyky saada ihminen käyttäytymään tietyllä tavalla. Täten humalaiselle henkilölle voitiin antaa anteeksi normaalista poikkeava käyttäytyminen.


Juhlissa, missä viina virtasi, voitiin käyttäytyä sosiaalisia rajoja ylittäen, koska juhlijat olivat "viinan vallassa" ja siksi eräänlaisessa arjen ulkopuolisessa liminaalitilassa.


Humalaisia on pidetty ainakin osittain syyntakeettomina omaan käytökseensä samaan tapaan kuin pahan hengen vallassa olevia ihmisiä.


Edelleen viinasta puhutaan elollistamis- ja personifiointimetaforien kautta, kuten

  • viinan perkele

  • kuningas Alkoholi

  • sitä se viina teettää

  • viinan villitsemät

  • viina vei mennessään


Myös viinanvalmistusastioita on personfioitu (”poika” eli viinapannu).


Yksi syy viinan ja oluen elollistamiseen on voinut olla käymisvaiheessa tapahtuva kupliminen, mitä voidaan pitää elon merkkinä.


Viinaan vetoaminen huonon käytöksen jälkeen on yleistä nykyäänkin, mutta siihen tavataan vastata jotain sen suuntaista, että "kukaan ei pakottanut juomaan". Enää tämä selitys ei siis välttämättä mene läpi.