Tiesitkö nämä yhteiskunnan maksamat tuet?

tuet ja etuudet eri elämäntilanteisiin

Lapsen syntymä, opiskelu, sairastuminen, työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen voivat laskea kuukausittaisia tuloja.

Ne voivat myös aiheuttaa kustannuksia, mitkä hankaloittavat taloudellista tilannetta.

Yhteiskunnalta voi hakea monia erilaisia tukia ja verovähennyksiä.

Ensisijainen paikka erilaisten tukien hakemiseen on Kela.

Oletko tietoinen kaikista näistä etuuksista ja avustuksista?

Yhteiskunnan tuet 10 erilaiseen elämäntilanteeseen

Alla esittelen nämä tuet ja etuudet:

  1. Lapsiperheen tuet
  2. Opiskelun tuet
  3. Työttömien tuet
  4. Eläkeläisten tuet
  5. Sairastuneen ja pitkäaikaissairaan tuet
  6. Tuet puolison kuoleman jälkeen
  7. Asevelvollisen tuet
  8. Asumisen tuet
  9. Perustoimeentulotuki
  10. Uuden työntekijän tai yrittäjän tuet

Valtaosa näistä on Kelan tukia. Esimerkiksi toimeentulotuki tuli ennen fattalta, mutta nykyään sekin haetaan Kelalta. Kelan verkkosivuilta löydät ohjeet kunkin tuen hakemiseen.

1. Lapsiperheen tuet

test alt text

Lapsen syntyminen tai adoptoiminen oikeuttavat monenlaisiin avustuksiin, kuten:

  • Äitiysraha
  • Äitiyspakkaus tai äitiysavustus
  • Isyysvapaa
  • Vanhempainvapaa
  • Hoitoraha, hoitovapaa tai yksityisen hoidon tuki
  • Lapsilisä

Jos lapsettomuus johtuu jostain todetusta sairaudesta, Kela korvaa hedelmöityshoitoja.

Kela saattaa korvata myös ulkomailta adoptoimisesta aiheutuvia kuluja.

Adoptiovanhemmat eivät saa äitiysrahaa, mutta sen sijaan he saavat pidemmän vanhempainrahakauden.

Äitiysraha kestää 105 arkipäivää.

Erityisäitiysrahaa saa koko raskauden ajan, jos työssä joutuu alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja voi järjestää muita tehtäviä raskauden ajaksi.

Lisäksi synnyttävät äidit saavat joko äitiyspakkauksen tai verottoman äitiysavustuksen (170 euroa vuonna 2024).

Isyysvapaa kestää 54 arkipäivää, joista isä voi olla kotona yht’aikaa äidin kanssa korkeintaan 18 arkipäivää.

Äitiysrahan jälkeen alkaa vanhempainvapaa, mikä kestää 158 arkipäivää.

Kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää nämä päivät.

Erityistilanteita:

  • Jos raskaus on jatkunut yli 22 raskausviikkoa, saa äiti äitiysrahaa, vaikka raskaus keskeytettäisiin; isä voi puolestaan saada isyysrahaa 18 arkipäivältä
  • Vaikka vanhemmat antaisivat lapsen adoptoitavaksi, äiti voi pitää äitiysloman, mutta vanhempainraha menee adoptioperheelle
  • Jos toinen vanhempi kuolee tai molemmat menehtyvät, saa lapsi lapseneläkettä
  • Lapsi ja leski voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös erilaisten vakuutusten kautta, kuten liikenne- tai potilasvahinkovakuutuksesta

Lapsen hoito, lapsilisä ja elatustuki

Tämän jälkeen lapsi voidaan viedä hoitoon, jolloin Kelalta saa yksityisen hoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa.

Jos vanhempi on osa-aikatyössä, hän voi saada joustavaa tai osittaista hoitorahaa.

Kokonaan kotihoidossa olevasta lapsesta maksetaan kotihoidon tukea, eli kyseessä on niin sanottu hoitovapaa. Hoitovapaa voi kestää siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta.

Lapsesta maksetaan kuukausittain lapsilisää, kunnes tämä täyttää 17 vuotta.

Erotilanteessa yksinhuoltaja voi hakea korotettua lapsilisää, vaikka erotilanteessa päädyttäisiin yhteishuoltajuuteen.

Korotettua lapsilisää saa se vanhempi, kumman luona lapsi asuu enemmän – tai jos tilanne on 50/50, vanhemmat voivat vapaasti päättää asiasta.

Jos ero tapahtuu esimerkiksi lasten ollessa 2- ja 4-vuotiaita, korotettua tukea voisi kertyä kaikkiaan yli 15 000 euroa.

Jos elatusvelvollinen vanhempi ei maksa elatustukea, elatusapu on elatustukea pienempi, elatusvelvollinen on asepalveluksessa tai elatusvelvollista vanhempaa ei ensinkään ole, Kela voi maksaa yksinhuoltajalle elatustukea.

Elatustukea ei saa silloin, jos elatusvelvollinen on kuollut (tällöin lapsi saa lapseneläkettä) tai lapsella on omia palkkatuloja.

Lue lisää lapsiperheen tuista Kelan sivuilta!

2. Opiskelun tuet

test alt text

Jos opiskelee päätoimisesti, Kelalta saa opintotukea, mikä muodostuu kolmesta osasta:

  1. Opintoraha: 18-vuotta täyttänyt, joka ei asu vanhempiensa luona, saa opintorahaa vajaat 300 euroa
  2. Asumislisä / yleinen asumistuki: Yleinen asumistuki on verotonta tuloa (sen määrän voi arvioida tällä laskurilla)
  3. Opintolainan valtiontakaus: Laina on tietenkin maksettava valmistumisen jälkeen pois korkoineen, mutta lainan saa erityisen hyvillä ehdoilla
  4. Opintolainahyvitys: Jos valmistut määräajassa, Kela maksaa osan opintolainastasi (ja jos et saa töitä, voi hakea lainan takaisinmaksun aloittamisen lykkäystä)
  5. Korkoavustus: Jos tulosi eivät ylitä tulorajaa, Kela maksaa opintolainan korot puolestasi

Lisäksi Kelalta voi saada ammattikoulun tai lukion oppimateriaalilisää noin 50 euroa kuussa.

Opiskelijalle myönnettäviä tukia ovat myös koulumatkatuki ja ateriatuki.

Huomaa, että omat tai vanhempien tulot voivat vaikuttaa tukien saamiseen.

Jos opiskelijalla on huollettavia lapsia, hän voi saada korotettuja tukia.

Lue lisää opiskelijan tuista Kelan sivuilta!

Työelämässä oleva aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastosta. Sen myöntäminen päättynee kesällä 2024.

Työllisyysrahaston toiminta rahoitetaan sijoitustuotoilla sekä työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.

3. Työttömien tuet

test alt text

Jos ei kuulu työttömyyskassaan tai kassan maksama ansiosidonnainen päivärahakausi on päättynyt, saa työtön Kelalta veronalaista peruspäivärahaa.

Peruspäivärahaa voi saada enintään 400 päivää, jos täyttää työssäoloehdon.

Peruspäivärahakauden jälkeen voi saada veronalaista työmarkkinatukea. Sitä maksetaan myös ensi kertaa työelämän piiriin tulleille työttömille työnhakijoille sekä heille, joilla töissäoloehto ei täyty.

Mahdolliset työtulot sovitellaan päivärahojen kanssa, eli ne vähentävät työttömyysetuuden määrää. Jokainen ”ylimääräinen” euro vähentää työttömyysetuuden määrää 50 senttiä.

Alta näet laskelmani:

Niin sanottu suojaosuus poistui 1.4.2024. Se oli noin 300 euroa kuussa.

Lisäksi Kelalta saa verotonta kulukorvausta työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Määrä on pääsääntöisesti 9 euroa päivässä, mutta se tuplataan, jos palvelu järjestetetään työssäkäyntialueesi ulkopuolella.

Jos olet sopinut työllistymistä edistävästä palvelusta etukäteen, voit saada Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysetuuden siltä ajalta korotettuna.

Lue lisää työttömien tuista Kelan sivuilta!

4. Eläkeläisten tuet

test alt text

Työeläke on työeläkelaitoksen vastuulla.

Jos työeläke on pieni tai sitä ei saa, Kela maksaa kansaneläkettä.

Kansaneläke voi olla joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.

Kela voi maksaa myös takuueläkettä, millä taataan se, että kaikki saavat eläkettä vähintään 976,59 €/kk (vuonna 2024).

Näistä eläkkeistä kerron lisää alla.

Näiden eläkkeiden ohella Kelalta voi hakea myös:

  • Eläkkeensaajan asumistukea
  • Eläkettä saavan hoitotukea (vamman tai pitkäaikaisen sairauden perusteella; sitä on tarjolla kolmessa eri portaassa avun tarpeen mukaan)
  • Mahdollista lapsikorotusta
  • Rintamalisää
  • Lääkekorvauksia
  • Sairaanhoidon korvauksia
  • Matkakorvauksia julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon

Kansaneläke

Kela maksaa veronalaista kansaneläkettä, jos työeläkelaitokselta saatu työeläke tai yrittäjän eläke jää pieneksi.

Kansaneläkkeen täysi bruttomäärä vuonna 2024 on yksin asuvalle 775,70 euroa kuukaudessa ja avio- tai avoliitossa olevalle 692,54 euroa kuukaudessa.

Et voi saada täyttä kansaneläkettä, jos työeläkkeesi bruttomäärä on yli 65,62 euroa kuukaudessa.

Kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos sinkun bruttotyöeläke on 1601,21 euroa kuukaudessa (parisuhteessa olevalla raja on 1434,88 euroa kuukaudessa).

Vanhuuseläke on kansaneläkkeen eläkelaji, mikä on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille.

Työelämässä kannattaisi jatkaa mahdollisimman pitkään, jos se vain on mahdollista (läheskään aina ei ole).

Lykkäyskorotus kannustaa tähän, sillä jos lykkää vanhuuseläkkeelle siirtymistä, korotetaan eläkettä 0,4 % jokaiselta kuukaudelta.

Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on pysyvästi pienempi: eläkkeen määrä nimittäin vähenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkettä varhentaa.

Jos esimerkiksi haluaa varhennetun vanhuuseläkkeen heti, kun täyttää 63 vuotta, kansaneläke on pysyvästi 9,6 % pienempi kuin se olisi 65 vuoden iässä aloitettuna…

Takuueläke

Pientä yrittäjän eläkettä, työ- tai kansaneläkettä saavalle voidaan maksaa veronalaista takuueläkettä.

Takuueläkkeen avulla varmistetaan se, että kaikki eläkkeellä olevat saisivat ainakin vähimmäiseläkkeen eli 976,59 €/kk (vuonna 2024).

Takuueläkettä saa, jos oma eläke on bruttona alle 968,70 €/kk.

Sen sijaan esimerkiksi pääomatulot eivät vaikuta takuueläkkeen määrään.

Takuueläkkeellä oleva voi ansaita 976,59 €/kk ilman takuueläkkeen pienenemistä.


Yhä useampi yrittäjä maksaa mahdollisimman pientä yrittäjän eläkevakuutusmaksua eli YEL-maksua.

Tehdään pari karkeaa laskutoimitusta omilla tiedoillani.

Maksoinpa YEL-maksuja vuodessa 1800 tai 4500 euroa, olen oikeutettu saamaan eläkettä vain takuueläkkeen saneleman määrän eli 922 €/kk.

Jos tahtoisin ainakin 1500 euron yrittäjän eläkkeen, joutuisin maksamaan YEL-maksuja 8600 euroa vuodessa (mikä tekee 258 000 euroa 30 vuodessa).

2500 euron yrittäjän eläke vaatisi 14 500 euron YEL-maksut vuodessa (eli 435 000 euroa 30 vuodessa).


Eläketuki

Ennen varsinaisen eläkkeen alkamista pitkäaikaistyöttömälle voidaan maksaa eläketukea.

Eläketuen maksaminen päättyy, kun varsinainen eläke alkaa tai kun henkilö täyttää 65 vuotta.

Lue lisää eläkeläisten tuista Kelan sivuilta!

5. Sairastuneen ja pitkäaikaissairaan tuet

test alt text

Kelan tukia sairastuneelle ovat esimerkiksi:

  • Sairauspäiväraha
  • Kuntoutustuki
  • Työkyvyttömyyseläke
  • Vammaistuki
  • Eläkettä saavan hoitotuki

Yleinen sairausvakuutus korvaa sairaudesta aiheutuvia kuluja.

Kela korvaa osan myös yksityislääkärien palkkioista ja yksityisten hoitopaikkojen (myös hammaslääkärien) kuluista.

Lisäksi Kelalta saa korvausta omavastuun ylittävistä matkakuluista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä.

Oikeus sairaanhoitoon toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä osoitetaan Kelalta ilmaiseksi saatavalla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Veronalaista sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään noin vuoden ajan. Jos sairaus pitkittyy, voi saada kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä voi opiskella, olla töissä tai perustaa yrityksen. Työtuloilla on kuitenkin kuukausittainen yläraja.

Mahdollista osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kelan sijaan työeläkelaitokselta.

Mikäli sairauspäivärahakausi päättyy ennen työkyvyttömyyseläkkeen saamista, voi siirtymäajalla saada työttömyysturvaetuutta.

Kuntoutustukea (esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian tukea) voi saada, vaikka olisi yhä työ- tai opiskeluelämässä.

Esimerkiksi nuorten ammatillisena kuntoutuksensa järjestettäviä palveluita voi hakea myös ilman todettua sairautta, jos on 16–29-vuotias ja kokee toimintakykynsä olennaisesti heikentyneen.

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat voivat saada Kelalta vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaistukea myönnetään enää alle 16-vuotiaille keliaakikoille gluteenittoman ruokavalion aiheuttamiin kustannuksiin.

Aikuisille keliaakikoille voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnan sosiaalihuollosta, ja sairauden aiheuttamat kustannukset saattavat oikeuttaa verovähennyksiin.

Lue lisää Kelan sivuilta!

6. Tuet puolison kuoleman jälkeen

test alt text

Leskeneläkettä saa avioliiton, avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen perusteella.


Huom: Avioeron jälkeenkin voi saada leskeneläkettä, jos ex-puoliso maksoi elatusapua: tuomioistuin voi näet määrätä maksamaan entiselle puolisolle elatusapua eron jälkeen. Tällöin entiselle puolisolle maksetaan osa vainajan ansioeläkkeestä.


Kelan maksama veronalainen leskeneläke koostuu kahdesta osasta, eli alkueläkkeestä ja jatkoeläkkeestä.

Alkueläkettä maksetaan normaalitapauksessa 6 kuukautta.

Jatkoeläke koostuu perusmäärästä ja tulosidonnaisesta täydennysmäärästä.

Jatkoeläkkeen maksaminen päättyy, kun leski täyttää 65 vuotta tai menee uudelleen naimisiin ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta.

Huom: Kelan ja työeläkelaitoksen leskeneläkettä voi saada samaan aikaan. Työeläkelaitoksilta saa leskeneläkettä ilman ikärajaa.

Alaikäinen orpo tai puoliorpo lapsi saa lapseneläkettä, mikä koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä.

Opiskeleva nuori saa perusmäärää aina 21-vuotiaaksi asti. Sitä kutsutaan koululaiseläkkeeksi.

Lapseneläkettä voi saada myös vainajan työeläkelaitokselta tai lakiin perustuvana tapaturmaeläkkeenä.

Lue leskeneläkkeestä lisää Kelan sivuilta!

7. Asevelvollisen tuet

test alt text

Kela myöntää sotilasavustusta varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle, hänen puolisolleen ja lapsilleen.

Sotilasavustusta saattaa saada myös asumismenoihin ja opintolainan korkoihin.

Joissain tapauksissa Kela voi maksaa elatustuen asevelvollisen puolesta.

Lue asevelvollisen tuista lisää Kelan sivuilta!

8. Asumisen tuet (yleinen asumistuki)

test alt text

Asumistukea saa Kelasta sekä vuokra- että omistusasunnon menoihin, jos tulot ovat pienet.

Lyhytaikainen työttömyys ei välttämättä oikeuta asumistukeen, koska siinä huomioidaan koko perheen tulot noin vuoden ajalta.

Verovapaan asumistuen määrään vaikuttavat asumismenot, ruokakunnan koko, asunnon sijainti ja perheen bruttokuukausitulojen yhteismäärä.

Asumistukea voi vielä vuonna 2024 saada myös omistusasunnon asumismenoihin, kuten asuntolainan tai perusparannuslainan korkoihin, vesimaksuun ja hoito- sekä rahoitusvastikkeisiin.

Kodin remontit voivat siis oikeuttaa asumistukeen (tosin vain korkojen osalta).

Asumismenoiksi ei kuitenkaan huomioida esimerkiksi:

  • Sähkömaksua
  • Saunamaksua
  • Pesutupamaksua
  • Autopaikkamaksua
  • Internetliittymän maksua
  • Käyttö- tai kalustemaksua

Lue yleisestä asumislisästä lisää Kelan sivuilta!

9. Perustoimeentulotuki

test alt text

Perustoimeentulotukea saa Kelalta pienituloinen henkilö tai perhe, joka ei pärjää muiden tukimuotojen avulla.

Perusosa on kiinteä, jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin tarkoitettu summa.

Perustoimeentulotukea saa esimerkiksi:

  • Ruokaan
  • Vaatteisiin
  • Julkisen terveydenhuollon maksuihin
  • Itsehoitolääkkeisiin
  • Hygieniasta ja siivouksesta aiheutuviin kuluihin
  • Paikallisliikenteen käyttöön
  • Sanomalehtitilaukseen
  • Puhelin- ja nettiyhteyteen
  • Harrastus- sekä virkistystoimintaan

Näitä kaikkia varten jokaiselle perheenjäsenelle huomioidaan laskelmassa oma perusosansa.

Yksin asuvan perusosan määrä vuonna 2024 on 587,71 euroa.

Koska pariskunta kuluttaa kuukaudessa enemmän, on pariskunnan perusosa suurempi.

Muina perusmenoina huomioidaan ja tuetaan seuraavia kuluja (näistä kaikista on esitettävä kuitti tai lasku):

  • Asumismenot eli vuokra tai hoitovastike
  • Omakotitalon hoitomenot kuten jäte- ja tiemaksut, sähkölasku ja kotivakuutus

Rahoitusvastikkeeseen ei saa enää toimeentulotukea. Kela suostuu maksamaan korkeintaan rahoitusvastikkeen korkomenot.

Muita asumiseen liittyviä yhteiskunnallisia tukia ovat muuttokustannukset ja vuokravakuudet.

Toimeentulotuen asiakas voi saada Kelalta rahaa esimerkiksi muuttopakettiauton vuokraan ja polttoaineisiin.

”Muuttoraha” on 120 tai 180 euroa. Erityistapauksissa saa maksusitoumuksen muuttopalvelun käyttöön.

Muuttoavustusta saa esimerkiksi avioeron, perhekoon muutosten, asunnottomuuden uhan, edullisemman asunnon löytymisen tai työpaikan perässä muuttamisen perusteella.

Toimeentulotuki korvaa myös nämä kulut:

  • Muut kuin peruosassa huomioidut julkisen terveydenhuollon maksut (kuten lääkkeiden omavastuuosuudet, silmälasit, matkakulut ja terveyskeskuksen asiakasmaksut)
  • Kunnallisen päivähoidon ja koululaisten aamu- sekä iltapäivätoiminnan menot
  • Lasten tapaamisesta aiheutuvat menot etävanhemmalle
  • Passin, henkilökortin tai esimerkiksi oleskeluasiakirjan hankintamenot

Lue toimeentulotuesta lisää Kelan sivuilta!

Kunnan sosiaalitoimi voi antaa harkinnanvaraista täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.

Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi poikkeuksellisen suuriin harrastusmenoihin kuten jääkiekkoharrastukseen, vankilavierailuihin tai romanihameeseen.

Täydentävää toimeentulotukea voi hakea myös rahoitusvastikkeeseen, mihin ei enää saa perustoimeentulotukea Kelalta.

Ehkäisevän toimeentulotuen tavoite on parantaa asiakkaan toimeentulomahdollisuuksia ja muun muassa ehkäistä syrjäytymistä.

Kunta saa päättää itse ehkäisevän toimeentulotuen perusteista, eikä hakijalla tarvitse olla oikeutta perus- tai täydentävään toimeentulotukeen.

10. Työn tai yrittäjyyden aloittamisen tuet

test alt text

Työelämään siirtyvä työtön työnhakija voi saada liikkuvuusavustusta Kelalta, jos työmatkat kestävät yli 3 tuntia (osa-aikatyössä raja on 2 tuntia).

Ehtona on, että työsuhde kestää vähintään 2 kuukautta. Liikkuvuusavustus on saman suuruinen kuin peruspäivärahja ja työmarkkinatuki.

Liikkuvuusavustusta saa 30 päivän ajan, jos työ kestää vähintään 2 kuukautta.

Jos työsuhde on ainakin 3 kuukautta, saa liikkuvuusavustusta 45 päivältä.

Jos työsuhteelle tulee pituutta ainakin 4 kuukautta, maksetaan avustusta 60 päivän ajan.

On siis mahdollista saada yhtä aikaa palkkaa osa-aikatyöstä, soviteltua työttömyysetuutta sekä liikkuvuusavustusta.

Liikkuvuusavustuksen voi saada korotettuna, jos työ- tai koulutusmatka on yli 200 km.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös silloin, jos muuttaa työn perässä.

Kun olet ollut työssä 20 vuotta, voit anoa vuorotteluvapaata ja saada vuorottelukorvausta joko Kelalta tai kassasta.

Tämä etu poistunee vuoden 2024 aikana.

Starttiraha on valtiolta saatava, harkinnanvarainen tuki uusille yrittäjille. Sen tarkoitus on turvata uuden yrittäjän toimeentulo ensimmäiset 6–12 kuukautta.

Starttirahan määrä on 37,21 euroa päivässä (vuonna 2024). Sitä haetaan TE-toimistosta.

Jatkossa yrittäjä voi saada TE-toimistosta palkkatukea työllistääkseen työttömiä työnhakijoita.

Maaseudun yrittäjät saattavat saada maaseudun yritystukia yritykseen perustamiseen ja uusiin investointeihin. Tuki voi kuitenkin jäädä saamatta, jos on saanut starttirahaa.

Lue lisää:

Monet Kelan etuudet ovat veronalaista tuloa

test alt text

Joudut maksamaan monista Kelan maksamista etuuksista veroa. Katso alta listat veronalaisista ja verottomista tuista.

Veronalaiset etuudet:

  • Vanhempainpäivärahat
  • Lasten kotihoidon tuki
  • Yksityisen hoidon tuki
  • Osittainen hoitoraha
  • Joustava hoitoraha
  • Erityishoitoraha
  • Opintoraha ja opintorahan huoltajakorotus
  • Vuorottelukorvaus
  • Työttömän peruspäiväraha
  • Työmarkkinatuki
  • Sairauspäiväraha
  • Kuntoutusraha ja kuntoutusavustus
  • Eläkkeet (myös leskeneläke)

Verottomat tuet ja avustukset:

  • Äitiysavustus
  • Lapsilisä
  • Elatustuki
  • Adoptiotuki
  • Opintolainahyvitys
  • Opintotuen asumislisä
  • Opintotuen korkoavustus
  • Koulumatkatuki
  • Lapsikorotus eläkkeensaajalle
  • Kulukorvaus työllistymistä edistävien palveluiden ajalta
  • Yleinen asumistuki
  • Vammaistuet
  • Sotilasavustus
  • Eläkkeensaajan asumistuki
  • Eläkettä saavan hoitotuki
  • Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä
  • Toimeentulotuki

Käsitellään vielä lopuksi veronmaksukyvyn alentumisvähennys.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

test alt text

Verovähennys ei varsinaisesti ole yhteiskunnan maksama tuki, mutta kuitenkin tapa vähentää omia kuluja.

Varmasti jo tiesit, että työmatkakulut, remonttikulujen töiden osuus, ammattikirjallisuus ja muun muassa ammattiliiton jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia kuluja.

Entä tiesitkö, että sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden perusteella voi saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä?

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voi saada pelkkien suurten sairauskulujen perusteella, jos:

  • Perheenjäsenten yhteenlasketut sairauskulut ovat vähintään 700 euroa vuodessa
  • Sairauskulut ovat samalla vähintään 10 % puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä
  • Verohallinto päättää myöntää vähennyksen huomioituaan hakijan tulot ja varallisuuden

Vähennys on korkeintaan 1400 euroa.

Verohallinnon sivuilla on hyvä taulukko, mistä voi tarkastaa, saako veronmaksukyvyn alentumisvähennystä sairauskulujensa perusteella.

Pohdintaa ja yhteenveto

Idea tähän artikkeliin syntyi nettikeskustelusta, missä eräs nuori henkilö suunnitteli, miten voisi viettää loppuelämänsä pelkkien tukien varassa joutumatta menemään koskaan töihin.

Seuraavaksi luin tämän Iltasanomien jutun, missä kerrottiin espanjalaisen naistenlehden artikkelista.

Artikkelissa kehotettiin hankkimaan lapsi suomalaismiehen kanssa, jotta saisi 10 000 euroa.

Tosi asiassa vain Lestijärven kunta on näin antelias, ja tuo raha summa jaetaan kymmenellä vuodelle, jos pysyy paikkakunnalla. Isäkin saattaa haluta osuutensa vuotuistonnista.

Jäin kuitenkin miettimään, että en tiedä tarpeeksi Suomen lapsiperheille, työttömille, vähävaraisille, eläkeläisille ja opiskelijoille maksamista tuista.

Päätin selvittää, mitä kaikkea Kelasta ja paikkakunnan sosiaalihuollosta voikaan saada.

Minua yllätti esimerkiksi se, että hedelmöityshoitoihin voi tietyin ehdon saada tukea, ja että lapsilisään saa yksinhuoltajakorotuksen myös yhteishuoltajuudesta sovittaessa.

Eniten itseäni kuitenkin yllätti se, että yrittäjä saa saman eläkkeen kuin koko ikänsä työttömänä ollut, ellei maksa aivan järjettömän suuruisilta vaikuttavia YEL-maksuja.