Saako kevytyrittäjä työttömyysturvaa?

Vieraskynä: Värväämö Laskutuspalvelu

Kevytyrittäjyys on kekseliäs ratkaisu työttömyyteen.

Voit alkaa kevytyrittäjäksi esimerkiksi rekisteröitymällä Värväämö Laskutuspalvelun käyttäjäksi.

Näin voit muuttaa osaamisesi rahaksi ilman yrityksen perustamiseen liittyvää paperisotaa ja tukea aloitukseen saat varmasti ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun.

Millaisia asioita tulee ottaa huomioon kun ryhtyy kevytyrittäjäksi työttömänä ollessa? Kuinka työttömyysturva ja kevytyrittäjä sopivat yhteen? Tätä kaikkea pohditaan tässä artikkelissa.

Sisältö

Työttömyys ja kevytyrittäjä

Kevytyrittäjäksi kannattaa ryhtyä myös työttömänä.

Yli 2 viikkoa kestävän yritystoiminnan aloittaminen työttömyyden aikana ei vaikuta TE-toimiston tekemään yrittäjän pää- tai sivutoimisuusarvioon, koska TE-toimisto ei arvioi yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta 4 ensimmäisen kuukauden aikana.

Voit siis tehdä neljä ensimmäistä työttömyyskuukautta töitä kevytyrittäjänä niin paljon kuin pystyt. Tämä helpottaa kynnystä lähteä kokeilemaan kevytyrittäjyyttä.

Huomioithan, että työttömyysetuuden maksaja (Kela tai kassa) saattaa kuitenkin sovitella työttömyysetuuden määrää yritystoiminnan kauttasi tulleiden tulojen perusteella.

Neljän ensimmäisen työttömyyskuukauden jälkeen arvioidaan, onko toimintasi pää- vai sivutoimista.

Jos sinut katsotaan sivutoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työsi on vähäistä ja pystyt vastaanottamaan muita töitä, olet oikeutettu soviteltuun työttömyysetuuteen.

Sinulla on siis mahdollisuus saada siltä ajalta rahaa, jolloin et ole tehnyt töitä.

Kevytyrittäminen siis kannattaa myös työttömänä.

Mitä työttömyysetuuksia on?

Alta näet, millaisia työttömyysetuuksia on olemassa.

1. Peruspäiväraha

Peruspäiväraha on Kelan maksamaa etuutta.

Se edellyttää työssäoloehtojen täyttymistä eli sinun tulee olla aikaisemmin ollut työelämässä tai täyttää yrittäjän työssäoloehto.

Peruspäivärahaa maksetaan maksimissaan 400 päivän ajan. Jos aikaisempi työurasi on yhteensä kestoltaan alle 3 vuotta, peruspäivärahaa saa enintään 300 päivältä.

2. Ansiosidonnainen päiväraha

Ansiosidonnaista päivärahaa ei maksa Kela vaan oma työttömyyskassasi, johon liittyminen on vapaaehtoista.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja henkilön palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta.

Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat oikeutettu työttömyyskassojen jäsenet.

Jäsenten tulee maksaa omalle kassalleen vuosittain jäsenmaksut.

3. Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki on Kelan maksama etuus, johon vaikuttaa omat tulot, ja joissakin tapauksissa myös vanhempien tulot.

Työmarkkinatukea myönnetään muutamalla ehdolla:

Kun olet ensi kertaa tulossa työmarkkinoille, esimerkiksi koulun jälkeen
Olet saanut peruspäivärahaa maksimimäärän, jonka jälkeen siirryt työmarkkinatuen piiriin

Saako kevytyrittäjä peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista?

Peruspäivärahan tai ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä toimiessasi työsi on vähäistä ja aikaisemmasta palkkatyöstäsi on kertynyt työssäoloehtoa.

Muista, ettei kevytyrittäjänä toimiminen kerrytä työssäoloehtoa palkansaajan kassalle.

Palkansaajan ja yrittäjien kassojen sivuilta saat lisää tietoa aiheesta.

Jos työssäoloehtosi ei täyty voit silti olla oikeutettu Kelan antamaan työmarkkinatukeen, jolloin saat taloudellista turvaa kun työmääräsi on vähäistä.

Miten haen työttömyysetuutta?
1. Ilmoittaudu TE-toimistolle työnhakijaksi
2. TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle ja Kela tekee päätöksen oikeudesta työmarkkinatukeen.

Lisää tietoa saat TE-toimiston sivuilta.