Perunkirjoituksen tekeminen itse + perukirjamalli

kuinka tehdä perunkirjoitus

Perikunnan jäsenet voivat säästää rahaa huomattavia määriä tekemällä perunkirjoituksen itse.

Perunkirjoituksen tekemistä itse ei kannata pelätä.

Lue käytännössä testatut vinkit perunkirjoituksen tekemiseen itse!

Missä järjestyksessä perunkirjoitus ja perinnönjako tehdään?

Tämä taulukko auttaa hahmottamaan sitä, miten perunkirjoitus ja perinnönjako hoidetaan:

Mitä?Koska?Huomaa:
Kuolinpesä muodostuuHeti henkilön kuoltuaVainajasta tarvitaan sukuselvitys ja osakkaista virkatodistukset
Perunkirjoitus3 kk sisällä kuolemasta- Listataan varat & velat
- Pakollinen AINA
Perukirjan toimitus Verohallinnolle1 kk sisällä perunkirjoituksestaPerukirjaa voi korjata jälkikäteen
PerintöverotVerohallinto laskee perintöveron määrän 6-12 kk sisälläVerot on maksettava vaikkei saisi vielä perintöä
PerinnönjakoVoidaan toimittaa osittain, kokonaan tai ei ollenkaanMyös osittaisesta perinnönjaosta on tehtävä ositus- ja jakokirja
PerinnönjakokirjaLaaditaan perinnönjaon yhteydessä ja toimitetaan VerohallinnolleKiinteistöt kannattaa lainhuudattaa heti
Kuolinpesän lakkauttaminenKun kaikki omaisuus on jaettuKuolinpesä voi olla olemassa vuosikymmeniä

Seuraavilla riveillä kerron yksityiskohtaisemmin perunkirjoituksen hoitamisesta itse sekä perinnönjaon yksityiskohdista.

Tärkein syy tehdä perunkirjoitus itse on rahan säästäminen.

Jos teettää perunkirjoituksen ja perinnönjaon asianajajalla, saattaa siihen kulua monia satoja euroja.

Asianajajien tuntiveloitukset vaihtelevat 200–360 euron (+ ALV) välillä.

Mikäli selvitettävää on enemmän, on laskukin suurempi, kenties jopa nelinumeroinen.

Siirrytäänpä sitten käsittelemään perunkirjoituksen tekemistä itse.

Kenen vastuulla on järjestää perunkirjoitus?

test alt text

Perunkirjoituksen järjestäminen on sen kuolinpesän osakkaan vastuulla, joka hoitaa kuolinpesän omaisuutta.

Käytännössä vastuu lankeaa usein vainajan leskelle tai lapselle.

Jos vaihtoehtoja on monta, henkilöt voivat valita keskuudestaan sen, joka perunkirjoituksen hoitaa.

Hänelle maksetaan yleensä työstä palkkio (mikä voidaan vähentää kuolinpesän verotuksessa).

Perunkirjoituksen voi järjestää kokonaan itse tai siihen voi palkata ammattilaisen.

Perunkirjoituksen järjestäminen itse ja perukirjan laatiminen eivät vaadi mitään erillistä pätevyyttä tai koulutusta.

Tee perunkirjoitus itse, niin saatte tehtyä perunkirjoituksen halvalla.

Perukirjan voi laatia vaikka ruutupaperille, mutta voit myös ladata netistä mallipohjan perukirjalle.

Hieman alempana tässä artikkelissa on yksi perukirja malli. Se on ilmainen ja sitä on helppo muokata sekä täydentää tarpeen mukaan.

Ei ole vaikeaa tehdä perunkirjoitus itse

Perunkirjoituksen tekeminen itse on suhteellisen helppoa.

Sitä ei kannata pelätä etukäteen.

Urakkaan on suhtauduttava suurella huolellisuudella. Kun muistaa tämän, onnistuu perunkirjoitus, perukirja ja perinnönjako ilman ulkopuolista asiantuntijaa.

Sikäli mikäli virheitä sattuu, ne voi korjata ottamalla yhteyttä Verohallintoon.

Asianajajalle on käyttöä, jos pesän osakkaat riitautuvat tai mahdollinen testamentti on epäselvä.

Tällaisissakin tapauksissa kannattaa säästää hoitamalla ainakin helpoimmat työvaiheet itse.

Sellainen on esimerkiksi kuolinpesän osakkaiden virkatodistusten hankkiminen.

Katsotaanpa, mitä asiakirjoja perunkirjoitusta varten tarvitaan.

1. Vainajan sukuselvitys

Vainajan sukuselvitys tilataan nykyään evankelis-luterilaisen seurakunnan aluekeskusrekisteristä tai Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä.

Jos vainaja ei kuulunut kirkkoon, sukuselvityksen saa Digi- ja väestötietovirastosta.

Sukuselvityksen hinta selviää oheisten linkkien takaa.

2. Virkatodistus kuolinpesän kaikista osakkaista

Kuolinpesän jokaisesta osakkaasta tarvitaan virkatodistus eli niin sanottu elää-todistus.

Virkatodistusta EI tarvita, jos henkilön tiedot käyvät ilmi vainajan sukuselvityksestä. Siksi ainakaan vainajan lapsista tai leskestä ei tarvita virkatodistuksia.

Virkatodistuksen saa evankelis-luterilaisen seurakunnan aluekeskusrekisteristä, Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä tai Digi- ja väestötietovirastosta, jos ei kuulu kumpaankaan kirkkoon.

Sen hinta on 10 euron tuntumassa.

3. Tiliote vainajan pankkitililtä kuolinpäivän saldosta sekä lainojen saldotodistukset

Perukirjaan tarvitaan tiliote vainajan kaikkien pankkitilien kuolinpäivän saldoista.

Mikäli vainajalla oli velkaa, tarvitaan myös lainojen saldotodistukset.

Joillain pankeilla on ”tilaa kaikki perunkirjoitukseen tarvittavat paperit tästä” -toiminto. Osa pankeista postittaa saldotodistukset automaattisesti.

Mitä perunkirjoituksessa tehdään?

Alla on ilmainen perukirja pohja, mitä voi soveltaa omaa perukirjaa laatiessaan:

Perunkirjoitukseen menee noin tunti, jos perukirja on esitäytetty.

Perukirja kannattaa esitäyttää muun muassa osakkaiden nimien ja henkilötunnuksien sekä vainajan omaisuuden ja velkojen luetteloinnin osalta.

Perukirjoituksen voi järjestää ihan missä vain ja ihan missä tahansa.

Usein perunkirjoitus aletaan heti hautajaisten ja muistotilaisuuden jälkeen.

Paikalla pitää olla vähintään kaksi uskottua miestä ja pesän ilmoittaja.

Osakkaiden ei ole pakko tulla perunkirjoitukseen, mutta osallistuminen on kuitenkin suotavaa.

Viimeistään perunkirjoituksessa selviää moni perintöön liittyvä asia.

Aina välillä osakkaat kuulevat jotain todella uutta ja yllättävää, kuten esimerkiksi pääsevät tutustumaan salattuun veljeensä.

Perunkirjoituksessa saattaa kuulla myös vanhempien aiemmista, salatuista avioliitoista tai sisaren saamista ennakkoperinnöistä ja isoista lahjoista.

Samalla selviää, oliko vainajalla testamentti, ja oliko leskellä sekä vainajalla avioehtosopimus.

Leski ei peri mitään, ellei niin ole säädetty testamentissa.

Ilman avioehtosopimusta leski saa puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta, kun taas avioehdon myötä leski saisi pitää vain oman omaisuutensa.

Perunkirjoituksessa selviää myös vainajan varojen ja omaisuuden yhteenlaskettu arvo sekä esimerkiksi se, jos joku luopuu perinnöstä.

Perukirjaan merkitään perunkirjoitustilaisuudessa myös hautajaiskulut, mitkä voidaan maksaa kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Kun perukirja on täytetty, kannattaa siitä ottaa useampi kopio.

Yksi kopio tulee lähettää Verohallinnolle.

Mikäli uutta varallisuutta tai velkaa löytyy perunkirjoituksen jälkeen, tulee osakkaiden järjestää täydennysperunkirjoitus.

Muuttumattomien tietojen osalta viitataan alkuperäiseen perukirjaan, eli täydennysperukirjaan merkitään vain uudet tiedot.

Perintöverot

Saatuaan perukirjan alkaa Verohallinto laskeskella osakkaille lankeavaa perintöveroa.

Tällä laskurilla pääsee arvioimaan perintöveron määrää.

Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta perintöveroa.

Perinnön saava leski saa 90 000 euron puolisovähennyksen.

Jos leski perii esimerkiksi 100 000 euroa, ei perintöveroa synny lainkaan (100 000 – 90 000 = 10 000, ja 20 000 euron perinnöthän ovat verovapaita).

Perintöverot pitää maksaa, vaikka perintöä ei olisi vielä jaettu.

Tämä saattaa monet tukalaan tilanteeseen, sillä perintöveron määrähän voi olla kuinka suuri tahansa.

Perinnönjako

Perinnönjako voidaan toimittaa vaikka heti perunkirjoituksen ja perukirjan laatimisen jälkeen, kunhan kaikki kuolinpesän velat on ensin maksettu.

Perinnönjako ei kuitenkaan ole pakollinen oikeustoimi.

Perintö voidaan jättää jakamatta, tai se voidaan jakaa vain osittain.

Perinnönjaolla ei ole kiire.

Asia voidaan hoitaa vaikka vasta vuosikymmenien päästä.

Yleensä kuitenkin osakkaat tahtovat jakaa omaisuuden mahdollisimman nopeasti, lankeavathan perintöverot maksuun noin vuoden sisään.

Perinnönjaossa osakkaat voivat vapaasti sopia, kuka saa minkäkin esineen, kulkuneuvon tai esimerkiksi tilin varat.

Tästä syntyy usein riitaa, joten tarvittaessa kannattaa kääntyä asianajajan puoleen.

Perinnönjakokirja toimitetaan lopuksi Verohallintoon.

Perinnönjakokirjan toimittamisen jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta.

Tämän jälkeen kuolinpesän asiainhoitajan ei enää tarvitse täyttää kuolinpesän veroilmoituksia.

Osittainen perinnönjako

Jos pesään jää jotain jakamatonta, on kyseessä aina osittainen perinnönjako, eikä kuolinpesä lakkaa olemasta.

Myös silloin puhutaan osittaisesta perinnönjaosta, jos kaikki muu jaetaan, mutta leski käyttää oikeuttaan jäädä asumaan puolisonsa kanssa omistamaansa kotiin.

Tällaisessa tilanteessa vainajan osuus asunnosta on jatkossa perikunnan hallussa.

Kiinteistö kannattaa lainhuudattaa uudestaan.

Tämä helpottaa sitä hetkeä, kun kiinteistökauppa ilman kiinteistövälittäjää muuttuu ajankohtaiseksi. 10-25 vuoden päästä tuskin kukaan löytää enää alkuperäisiä asiakirjoja!

Kaikki juoksevat kulut kiinteistöstä lankeavat hallintaoikeutta käyttävän lesken vastuulle, ellei toisin sovita.

Kiinteistöveronmaksu tosin lähetetään jatkossa puoliksi sekä leskelle että kuolinpesän asioiden hoitajalle.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa kerroin, kuinka voit järjestää perunkirjoituksen itse.

Löydät edeltä tietoa myös esimerkiksi perintöverosta ja perinnönjaosta.

On totta, että kuolinpesän asioiden selvittäminen perukirjaa varten vaatii melkoisen paperisodan.

Onneksi asioista on tehty mahdollisimman helppoa.

Esimerkiksi Traficomin sivuilla on helppotajuisia ohjeita nimenomaan kuolinpesän ajoneuvon kanssa toimimiseen.

Verohallinnon sivuilla on paljon ohjeita kuolinpesän asioiden hoitamiseen eri tilanteissa.

Perunkirjoituksen voi siis hoitaa itse melko vähäisin ennakkotiedoin.

Lakimiehille on tarvetta lähinnä silloin, jos pesä on erityisen sotkuinen ja/tai riitainen.

Kannattaa huomata, että jos tarvitsee asiantuntijaa vain johonkin tiettyyn pulmakysymykseen, voi esimerkiksi ammattiliittonsa jäsenetujen puitteissa saada lakineuvontaa ilmaiseksi!

Usein kysytyt kysymykset perunkirjoituksesta

Alla käyn läpi tärkeitä tiedettäviä asioita perunkirjoituksesta.

Koska perunkirjoitus pidetään?

Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kk kuluessa kuolemasta. Vaikka vainaja olisi varaton tai perijöitä olisi tasan yksi, tulee perunkirjoitus järjestää. Kun perukirja on tehty ja vainajan mahdolliset velat on maksettu, on aika järjestää perinnönjako ja jakaa perintö. Perintö voidaan jättää jakamattakin, mutta perintöverot lankeavat silti maksettaviksi.

Miten perunkirjoitus tehdään?

Perunkirjoituksessa täytetään perukirja, missä listataan kuolinpesän osakkaat eli he, ketkä perivät vainajan. Lisäksi perukirjassa luetellaan kaikki vainajalta jääneet varat ja velat. Riittää, että omaisuus arvioidaan parhaan arvion mukaan. Arvion esittävät tai ainakin vahvistavat perunkirjoitukseen kutsutut uskotut miehet. Uskottuja miehiä tarvitaan kaksi. He eivät saa kuulua perinnönsaajiin.

Vaikuttaako perukirja perintöveroihin?

Mitä kalliimmaksi omaisuus arvioidaan perukirjassa, sitä korkeampia perintöverot ovat. Kannattaa kuitenkin esittää totuudenmukainen arvio vainajan omaisuuden arvosta. Väärien tietojen antaminen voi johtaa 6 kk - 2 vuoden vankilatuomioon. Lisäksi: perintövero on huokeampi kuin luovutusvoittovero. Jos kiinteistö tai esimerkiksi auto on tarkoitus myydä, kostautuisi liian alakanttiin asetettu arvo korkeana myynti- eli luovutusvoittoverona.

Miten arvioida kiinteistön arvo perukirjaa varten?

Kiinteistön arvon arvioi parhaiten alueen kiinteistövälittäjä. Myös silloin kannattaa maksaa pari sataa euroa asunnon hinta-arviosta, jos Verohallinto arvioi kiinteistön arvon suuremmaksi kuin sen uskotaan olevan ja pyytää siksi kallista perintöveroa. Kiinteistövälittäjän laatima arvio on tarpeen perintöverotuksen oikaisuvaatimusta tehdessä.

Periytyvätkö vainajan velat?

Vainajan velat eivät periydy. Mikäli kuolinpesän varallisuus ei riitä velkojen maksuun, pitää velkojille ilmoittaa kuolinpesän varattomuudesta. Velkojat voivat niin halutessaan hakea velkaiselle kuolinpesälle pesänselvittäjän, mutta omaisten ei kannata pesänselvittäjää tilata. Mikäli kuolinpesässä ei olisikaan rahaa pesänselvittäjän palkkioon, lankeaisi lasku pesänselvittäjän tilaajalle!

Lue lisää aiheeseen liittyvää: