Tekstissä mainoslinkkejä, merkitty *-merkillä
Noin yksi kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta heitetään pois.
Se tarkoittaa vuosittain 1,3 miljardin tonnin ruokahävikkiä.
Tällä ruokamäärällä voisi ruokkia arviolta 2 miljardia ihmistä.
Tässä pohdintaa siitä, mitkä viisi tapaa voisivat vähentää ruokahävikkiä.
Sisältö
Miten vähentää omaa ruokahävikkiä? TOP5 vinkit
Miten vähentää helposti omaa ruokahävikkiä?
Jokainen voi itse miettiä omaa ostokäyttäytymistään, jotta ruokahävikki saataisiin Suomessa pienenemään.
Tässä viisi helppoa vinkkiä, joilla saat omaa jätemäärääsi pienennettyä. Samalla säästät rahaa ruokakuluissa.
1. Suunnittele kaupassakäynnit etukäteen ja tee lista
Mitä paremmin suunnittelet ruokataloutesi, sitä vähemmän hävikkiä jää.
Osta useamman päivän ruuat yhdellä kaupassakäynnillä. Tällöin tulee tehtyä vähemmän heräteostoksia. Kroppakin kiittää, kun karkit jäävät kauppaan.
Muista tarkastaa tuotteiden päiväysmerkinnät, kun ostat jotain varastoon.
Ruokalistoja voi suunnitella esimerkiksi pienen budjetin reseptikirjojen avulla.
Kun pidät suunnitelmasta kiinni, tulee kotoa kaapista löytyvät tuotteet hyödynnettyä tarkemmin.
Älä myöskään mene nälkäisenä kauppaan. Kaikki tietävät, miten silloin käy…
2. Osta helposti pilaantuvia aineksia vain pariksi päiväksi
Esimerkiksi maito ja muut maitotuotteet, salaatit ja yrtit sekä tomaatit ja monet hedelmät pilaantuvat nopeasti, joten niitä ei kannata ostaa pilaantumaan.
Hedelmät kannattaa ostaa irtotavarana, sillä valmispakkauksissa saattaa piileksiä valmiiksi pilaantunut tuote, joka sitten nopeasti pilaa vieruskaverinsa.
Kun ostat punaisella lapulla merkittyjä viimeisen käyttöpäivän tuotteita, ota huomioon, että ne on syötävä pois pian, tai muuten joudut heittämään ne jätteisiin.
3. Pakasta tähteet kerta-annoksina
Jämiä ja tähteitä voi ottaa vaikkapa evääksi töihin. Ne kannattaa pakastaa, jos niille ei ole saman tien käyttöä.
Muista aina merkitä pakasterasian päälle sen sisältö ja pakastuspäivämäärä.
Etenkin suuritöisiä tai kauan haudutettavia tuotteita kannattaa valmistaa kerralla reilu määrä.
Siitä voi sitten pakastaa sopivia annoksina vaikkapa koko seuraavan viikon tarpeisiin.
Pyri pakastamaan myös kaikki leivät.
Leipää menee Suomessa erityisen paljon roskiin, mutta pakastimessa leipä pysyy tuoreena varsin pitkään.
Kun sitä pakastaa sopivina annoksina, voi leipää sulattaa ja käyttää tarpeen mukaan, eikä joka päivä tarvitse hakea tuoretta patonkia lähikaupasta.
Myös päiväystuotteet soveltuvat usein pakastettaviksi.
Pakastin on syytä inventoida säännöllisesti, etteivät pakastetut tuotteet ehdi vanhentua.
4. Tee ruokaa tähteistä
Lähes joka kulttuurista löytyy ruokalajeja, jotka on alunperin keksitty hyödyntämään edellisen ruoan ylijäämät.
Kotimaassa tunnetuin lienee pyttipannu, jonka voi valmistaa lähes mistä raaka-aineista tahansa.
Myös pizza ja paella, nuo Välimeren kansallisruokalajit, ovat kehittyneet taidosta valmistaa ruoantähteistä herkullinen ja lähes ilmainen ateria.
Ideoita tähderuokiin löytyy netistä runsaasti, ja päiväystuotteet voi piilottaa vaikkapa pizzaan tai piirakkaan.
5. Pidä ruokavarastosi siisteinä ja vanhaksi menossa olevat tuotteet eturivissä
Ruokakomerot ja muut ruokavarastot kannattaa pitää sen verran siisteinä, ettei sinne katoa pusseja ja purnukoita.
Käy säännöllisesti läpi tuotteiden päiväykset ja siirrä vanhenemassa olevat tuotteet eturiviin, jotta ne tulevat käytettyä ensimmäiseksi.
Ruokahävikki vähenee jo pelkästään sillä, että ennen kauppaan menoa tarkistaa kaapit ja miettii, miten niiden sisällön voi hyödyntää tulevan viikon ruoanvalmistuksessa.
Jos ruokaa kuitenkin näyttää jäävän yli tai kaapistasi löytyy tuotteita, joita et ole käyttänyt (etkä todennäköisesti tule käyttämäänkään), muista sukulaiset, ystävät ja naapurit.
Moni ottaa mielellään vastaan tuotteita, joista et itse pidä, tai jotka olet ostanut epähuomiossa tai kaiken varalta.
Hävikkituotteita myyviin verkkokauppoihin kannattaa tutustua
Fiksuruoka ja Matsmart ovat viime aikoina kasvattaneet suosiotaan verkossa. Molemmat ovat toimivia ja edullisia verkkokauppoja, jotka myyvät ruokaa netissä 20-90 prosentin alennuksella.
Valikoima koostuu valmistajilta, tukuilta tai maahantuojilta hankituista jäännös- tai poistoeristä, jotka eivät syystä tai toisesta ole päätyneet myytäväksi kauppoihin asti, ja sen vuoksi ne todennäköisesti muuten joutuisivat roskiin.
Kumpikin yhtiö toimii vain verkossa, eli niillä ei ole niin sanottua perinteistä kivijalkakauppaa.
Hinnat ovat varsin edullisia. Molemmilla kaupoilla on myös erikoistarjouksia, joita hyödyntämällä tuotteita saa jopa ilmaiseksi.
Esimerkiksi uutiskirjeen tilaamalla voi saada kotiinkuljetuksen ilmaiseksi. Uutiskirje kannattaa muutenkin tilata, jotta olet aina kärryillä kauppaan saapuneista uusista alennuseristä.
Kaikki myytävä ruoka on sellaista, minkä kuljettamiseen ei tarvita kylmäketjua, joten tuotteet voidaan toimittaa tavallisena postipakettina tai Matkahuollon kautta.
Matsmart myy ruokaa ja tuotteita, jotka olisivat muuten päätyneet hävikkiin.
Kaikki tuotteet eivät suinkaan ole ohittaneet parasta ennen -päivämäärää.
Tuotteet voivat päätyä poistotuotteiksi, koska.
- Tuotteen pakkaus tai brändi on saattanut muuttua
- Sesonkituotteet, kuten joulujuomat tai -herkut, ovat jääneet yli
- Pakkaukseen on eksynyt painovirhe
- Tuote ei mene tukussa kaupaksi tai sitä on valmistettu liikaa varastoon
*Klikkaa tästä ja tilaa halpaa hävikkiruokaa Matsmartilta!
Hävikkiruokakaupat pienentävät ruokahävikkiä
Ruokahävikin vähentämiseen voi osallistua jo ylempänä ruokaketjussa ja tutustua hävikkiruokaa myyvien verkkokauppojen (kuten Fiksuruoan ja *Matsmartin) tarjontaan.
Kannattaa ottaa huomioon, että näiden verkkokauppojen tarjonta muuttuu nopeasti, joten tämän päivän mielenkiintoiset tuotteet on useimmiten huomenna jo myyty.
Fiksuruoka ja Matsmart ovat molemmat luotettavia ja nopeita verkkokauppoja.
Fiksuruoka on suomalainen, Turusta käsin operoiva verkkokauppa, joka on perustettu vuonna 2016.
Matsmart taas on ruotsalaista perua, ja se on perustettu vuonna 2013.
Molempien yritysten toimintaperiaatteina on saada ruokahävikki kuriin ja päiväystuotteet edullisesti jakoon.
EU:n kiertotalouspaketissa linjataan, että ruokahävikki tulisi saada puolitetuksi vuoteen 2030 mennessä, eli noin kymmenessä vuodessa.
Syömäkelvoton ruokajäte taas pitäisi kyetä hyödyntämään paremmin esimerkiksi biomateriaalien, kuten biopolttoaineen raaka-aineeksi.
Kompostointi on omakotiasujalle hyvä keino huolehtia syömäkelvottomasta jätteestä – ja saada samalla palkkioksi erinomaista multaa.
Ruokahävikin vähentäminen koskee sekä kotitalouksia että yrityksiä
Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuositasolla jopa 23 kg henkilöä kohden.
Noin joka 20. kotiin kannettu ruokakassi päätyy roskiin.
Ruokahävikkiä syntyy vuodessa paljon yhtä henkilöä kohden:
- Maitohävikkiä syntyy noin 5 kg/hlö
- Leipähävikkiä syntyy 3,8 kg/hlö
- Liha-, kala- ja munatuotteita heitetään roskiin 2,5 kg/hlö
Kauppojen ruokahävikki on 12-14 kg asukasta kohti.
Ravintoloiden ruokahävikin määrä vaihtelee, mutta senkin voi laskea olevan noin 5 kg/hlö vuodessa.
Suurin osa pois heitetystä ruuasta on siis kotiin ostettua mutta syömättä jäänyttä ruokaa.
Eniten kodeissa menee roskiin leipää, vihanneksia, maitotuotteita ja valmista kotiruokaa.
Tässä artikkelissa on vinkkejä nimenomaan kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseen.
Kaupoissa ruokahävikkiä lisäävät muun muassa imagosyyt, kuten:
- Hyllyjen tulee aina näyttää täysiltä
- Kuluttaja on elintason myötä tottunut odottamaan lukuisia vaihtoehtoja (vaikkei kaikille riitä ostajia)
- Asiakkaat vaativat tuoretta leipää myös kaupan sulkemisajan lähestyessä
Kauppojen tilannetta voisi parantaa esimerkiksi siten, että parasta ennen -päivämäärää lähestyviä tuotteita myytäisiin vielä nykyistä tehokkaammin alennusten avulla.
Nykyisin vakiintuneeksi käytännöksi on tullut se, että jos tuote on menossa vanhaksi, sen saa vähintään -30% alennuksella.
Ilta-ale voi tuplata alennuksen, eli ennen sulkemisaikaa ruokaa voi ostaa jopa 60 prosentin alennuksella.
Väliin hieman vitsinpoikasta.
Jänis meni kauppaan töihin, ja kauppias pisti jäniksen punalaputtamaan päiväystuotteita ja nuupahtaneita kasviksia.
Asiakas näki jäniksen hedelmä- ja vihannesosastolla ja kysyi kauppiaalta, miksi jänis on siellä. Kauppias vastasi: ”Jänö laukkaa laputtaa”.
Yhteenveto
Monet arjen säästövinkit liittyvät juuri ruokaan. Tämä ei ole ihme, sillä ruokakulujen optimointi voi poikia jopa satojen eurojen kuukausittaiset säästöt.
Tässä artikkelissa jaan vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
Ruokahävikin vähentäminen on Kulta-Innon sydäntä lähellä, säästetäänhän silloin sekä rahaa että luonnonvaroja.
