Tekstissä mainoslinkkejä, merkitty *-merkillä
Hävikkiruoan ostaminen on todella hyvä tapa säästää ruokakuluissa ja samalla pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
Katso tästä, mistä voit ostaa hävikkiruokaa!
Sisältö
Mistä hävikkiruokaa voi ostaa?
Kun tahdot säästää ruokakuluissa ja osallistua omalta osaltasi ilmastotalkoisiin, suosi hävikkiruokaa eli tähteitä, ylijäämäruokaa, päiväystuotteita, poistoeriä ja punalaputettuja elintarvikkeita.
Tässä lista siitä, mistä hävikkiruokaa voi ostaa.
1. Oma ruokakauppa ja punalaputetut tuotteet
Säästä ruoan hinnassa ja osta hävikkituotteita.
Lähimmässä ruokakaupassasi on melko varmasti alennettuja päiväystuotteita ja valikoimasta poistuvia tuotteita.
K-kauppa myy päiväystuotteita 30 tai 50 prosentin alennuksella.
30 % alennus saattaa tuplaantua 60 % alennukseksi viimeisten aukiolotuntien ajaksi.
Myös S-ryhmä alentaa päiväystuotteet -30 %, ja useissa myymälöissä viimeisen aukiolotunnin ajan tuotteet voi ostaa 60 % alennuksella.
Suosimalla puna- tai keltalaputettuja tuotteita voit säästää kymmeniä euroja kuussa ruokakuluissasi.
Lidlin aamualessa on yön yli nukkuneita paistotuotteita ja 2 euron hävikkilaatikoita täynnä vihanneksia.
Muita vanhaksi menossa olevia tuotteita myydään Lidlissä 30-50 % alennuksella.
2. ResQ Club: nouda tähteet ravintolasta
Kännykkään ladattava ResQ Club -sovellus toimii noin 70 paikkakunnalla.
Tarkasta, missä ravintoloissa on jäänyt ruokaa yli, maksa annos ja nouda se muutaman tunnin sisään.
3. Tilaa hävikkiruokaa netistä
FiksuRuoka ja *Matsmart myyvät hävikkiruokaa netissä.
Päiväystuotteita voi löytää joskus todella halvalla, jopa vain 0,01 eurolla, mutta kaikista halvimpia tuotteita saa yleensä ostaa vain yhden kappaleen.
Mehujen, murojen, teiden ja kahvien, makeisten sekä esimerkiksi valikoimista poistuvien/pakkausta vaihtaneiden pesuaineiden alennukset ovat yleensä ainakin 20 %, mutta usein jopa 90 %.
Vaikka tuotteen parasta ennen -päiväys on ohitettu, on tuotteita laillista myydä, sillä tuo merkintä ei kerro mitään siitä, koska tuote muuttuu syömäkelvottomaksi.
Kun ostat kuivaelintarvikkeet netistä, säästät kymmeniä euroja kuussa ruokamenoissasi.
4. Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa (lopetettu)
HUOM! Tämä Kirkon ulkomaan avun vuonna 2018 perustama kauppa on valitettavasti lopettanut toimintansa 31.7.2022. Taustalla on verottajan linjaus: Verohallinto määräsi WeFoodin maksamaan arvonlisäveroa.
Kauppakeskus Redissä (Helsingin Kalasatamassa) oli Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa WeFood.
WeFood myi lahjoituksina saatavia kasviksia, hedelmiä, leipiä ja muita elintarvikkeita, mitkä olisivat muuten päätyneet roskiin.
Tässä myymälässä teit ostoksesi jopa 50 % halvemmalla kuin muissa ruokakaupoissa!
Jos tämä ekologista ruokaa myyvä kauppa tuotti voittoa, ohjattiin se kehitysyhteistyöhön.
5. Hävikkibrunsseja, hävikkiä take away -annoksina ja kouluruokaa kotiin
Tarkasta, myykö oma työpaikkaruokalasi tähteitä asiakkaille.
Vaikka ravintola ei kuuluisi ResQ Club -palvelun käyttäjiin, se saattaa myydä ruokaa edullisilla kilohinnoilla.
Kannattaa ottaa oma astia mukaan.
Joillain paikkakunnilla myös koulut myyvät lounaalta yli jääneen ruoan joko mukaan otettavaksi tai paikan päällä syötäväksi. Jos sinun paikkakuntasi koulut eivät ole vielä lähteneet tähän mukaan, kannattaa asiasta tehdä aloite.
Parin euron hintainen annos monipuolista ruokaa ei kuulosta huonolta idealta – varsinkin, kun se muussa tapauksessa päätyisi roskiin.
6. Hävikkiruokaa ruoka-avussa
Kaupoilla on jo pitkään ollut tapana lahjoittaa yli jääneet elintarvikkeet hyväntekeväisyyteen.
Seurakunnat ja muut toimijat toimittavat lahjoitukset avuntarvitsijoille, tai toteuttavat yhteisruokailuja.
Lahjoituksena saaduista ylijäämäelintarvikkeista valmistettava lounas voi olla joko täysin ilmainen, parin euron hintainen tai omantunnon ja omien mahdollisuuksien mukaan maksettavissa.
Kotitalouksissa syntyy isoin osa ruokahävikistä
EU:n alueella heitetään ruokaa roskiin lähes kolme kertaa Suomen valtion budjetin arvoisen summan edestä: roskiin menevän ruoan arvo on yhteensä noin 143 miljardia euroa.
Suomalaiset heittävät ruokaa pois 400-500 000 000 kiloa vuodessa. Tämä aiheuttaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin 100 000 henkilöautoa.
Valtaosa ruoan hävikistä syntyy kotona.
Esimerkiksi ravintoloiden osuus Suomen ruokahävikistä on noin 20 % ja kaupankin vain 18 %.
Eniten menee roskiin vihanneksia (22 miljoonaa kiloa), kotiruokaa (20 miljoonaa kiloa) ja maitotuotteita (20 miljoonaa kiloa).
On hienoa, että moni ravintola on ottanut tavoitteekseen nollahävikin ja aloittanut ei yhtään ruokaa roskiin -kampanjoita.
Virallisia zero waste -ravintoloita on Suomessa tällä hetkellä vasta yksi.
Helsinkiläinen Nolla ei synnytä juuri ollenkaan hävikkiruokaa, ja se mitä väistämättä syntyy, muuttuu sähkökompostorissa mullaksi jo 24 tunnissa. Multa päätyy pian Nollan omille tuottajille uusien vihannesten kasvattamista varten.
Loppusanat
Koska ruoan hävikistä noin 30 % syntyy kotona, kannattaa opetella hyödyntämään pehmenneitä juureksia ja juustonkannikoita.
Ruokakaapit ja jääkaappi on hyvä järjestää sellaisiksi, että vanhimmat tuotteet ovat eturivissä, ja siten tulossa käytetyiksi ensimmäisinä.
Monet hieman nuupahtaneet tuotteet voi käyttää keittoihin, pirtelöihin ja pizzaan.
Kuivahtaneesta leivästä voi valmistaa köyhiä ritareita tai krutonkeja. Kokeile myös paistaa parsaa tai parsakaalia uunissa, ja tehdä paistokselle kuorrute parmesaanijuustosta sekä rouhituista leivänkannikoista.
Hävikkiruoasta kokkaaminen on trendikästä.
Kaukana takana ovat ne ajat, jolloin eräs kuuluisa kirjailija kertoi heittävänsä sumeilematta ruokaa roskiin – jäävuorisalaatinkin heti sen jälkeen, kun siitä oli otettu ensimmäisen kerran salaattiin.
