Miten syödä ympäristöystävällisesti?
Tässä artikkelissa pohdin sitä, millaista on ekologinen ruoka ja millaisia ovat ruoan ympäristövaikutukset.
Huom: tässä artikkelissa ei ole tarkoitus puuttua ei-kasviperäisen ruuan eettisyyteen tai eläinten oikeuksiin, vaan artikkelin ainoa fokus on ruuan ekologisuudessa.
Sisältö
Broileri on nautaa ja sikaa ekologisempi valinta
Oheisella videolla oleva tiivistelmä siitä, mitä on ekologinen ruoka, on tekoälyn (ChatGPT) laatima. Lähteenä oli tämä artikkeli ympäristöystävällisestä ravinnosta.
Kun miettii sitä, miten syödä ekologisesti, on aloitettava pohtimalla eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkeä.
Ilmasto-opas.fi:n taulukon perusteella esimerkiksi broilerin ilmastovaikutus on 3,7-6,9 kg CO2 ekv/kg:
Se on pieni verrattuna samasta taulukosta löytyvään naudanlihan ilmastovaikutukseen, mikä on 14-42 kg CO2 ekv/kg.
Broilerin valitseminen naudanlihan sijaan on siis käypä tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
Sianliha (3,9-10 kg CO2 ekv/k) asettuu taulukon laatijoiden mukaan broilerin- ja naudanlihan välimaastoon.
Viljellyt kalat ja villikalat ovat vielä vähempipäästöisiä vaihtoehtoja kuin broilerin liha.
Alta näet kuvakaappauksen Ilmasto-oppaan taulukosta:
Ekologisin broileri on kotimainen ja kotimaisella kauralla ja rypsillä ruokittu.
Kotimaisella viljalla ruokitun kanan liha maksaa kuitenkin enemmän kuin tavallinen.
Kuten yllä olevat kuvakaappaukset s-kaupat.fi-sivustolta osoittavat, suomalaisella kauralla ruokitun antibioottivapaan broilerin fileesuikale maksaa 14,52 €/kg.
Kotimaista-tuotesarjan niin ikään antibioottivapaa fileesuikale maksaa 9,83 €/kg. Paketissa ei ole merkintää siitä, mitä broilerit ovat saaneet syödäkseen.
Hintaero on 4,69 euroa kilolta!
Todennäköisyydet puhuvat sen puolesta, että halvemman hintaluokan broilerikana on saanut syödäkseen tuontisoijaa.
Broilerin tuotannon ympäristöongelmat kulminoituvat juuri rehusoijaan, koska sen viljely sademetsäalueilla aiheuttaa metsäkatoa. Palaan asiaan myöhemmin tässä artikkelissa.
Kotimaisen kalan syöminen voi olla jopa ekoteko
Ilmasto-opas.fi:n hiilijalanjälkitaulukon perusteella villikalan hiilijalanjälki liikkuisi välillä 0,8-3,6 kg CO2 ekv/kg.
Vapaana kasvaneen kotimaisen kalan syöminen vaikuttaa siis melko vastuulliselta valinnalta ympäristön ja ilmaston kannalta.
Ympäristövaikutus voi olla jopa positiivinen, koska esimerkiksi särkeä on monin paikoin liikaa, mikä lisää järvien rehevöitymistä.
Särkien kalastaminen voi vähentää myös sinileväongelmaa.
Kalasuosituksia voi etsiä WWF:n Kalaoppaasta, mikä on päivitetty syyskuussa 2023.
Siihen vihreällä merkityt lajit ovat elinvoimaisia, eikä niiden pyynti aiheuta ympäristöhaittoja.
WWF:n oppaassa keltaisella merkityt lajit eivät ole yhtä vastuullisia valintoja, koska kannat saattavat ainakin alueellisesti olla heikkoja, tai kalojen kalastus- tai kasvatusmenetelmät ovat ympäristön kannalta ongelmallisia.
Punaisella merkityt lajit ovat WWF:n mukaan uhanalaisia, tai sitten niiden pyyntiin ja/tai kasvatukseen liittyy vakavia ongelmia.
Tarkastellaanpa WWF:n Kalaopasta eräiden tunnettujen kalalajien osalta:
- Suomalainen ahven – vihreä
- Suomalainen hauki – vihreä
- Suomenlahdelta ja Suomen sisävesistä pyydetty kuha – vihreä
- Suomalainen kuore – vihreä
- Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa tai Sveitsissä kasvatettu kirjolohi – vihreä
- Norjassa kasvatettu lohi ja muualla Euroopassa kasvatettu lohi tai kirjolohi – keltainen (paras valinta: ASC- ja luomumerkitty lohi)
- Chilessä kasvatettu lohi tai kirjolohi – punainen
- Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla rysillä pyydetty lohi – keltainen
- Itämeren pääaltaalla pitkäsiimalla pyydetty lohi – punainen
- Suomalainen muikku – vihreä
- Suomalainen särki – vihreä
- Suomalainen sisävesistä pyydetty tai Suomessa kasvatettu siika – vihreä
- Riianlahdelta pyydetty silakka – vihreä
Ruuan ilmastovaikutuksista valtaosa tulee alkutuotannosta
Maatalous eli alkutuotanto aiheuttaa valtaosan ruuan ympäristövaikutuksista.
Pakkaus, kuljetus tai valmistus aiheuttavat tyypillisesti vain murto-osan kunkin elintarvikkeen elinkaaren päästöistä – silloinkin, kun elintarvike on kuljetettu Suomeen toiselta puolelta maailmaa.
Ruuan ilmastopäästöistä vain noin 5 % syntyy kuljetuksista:
Eläinperäiset elintarvikkeet ovat ilmastovaikutuksiltaan kasviperäisiä elintarvikkeita suurempia, koska eläimet tarvitsevat rehua.
Rehun tuottaminen edellyttää viljelypinta-alaa, vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita.
Viljelypinta-alaa lisätään usein raivaamalla (sade)metsää, mikä pahentaa metsäkatoa, lisää luonnon köyhtymistä ja pahentaa osaltaan ilmastonmuutosta.
Ongelmat ovat siis osaksi samoja kuin mitä nousee esiin kullankaivuun negatiivisia ympäristövaikutuksia tarkastellessa.
Myös eläinten lanta ja märehtijöiden (lampaiden ja lehmien) metaanipäästöt aiheuttavat ympäristövaikutuksia.
Yhteenvedettyinä eläinperäisten elintarvikkeiden ympäristöhaittoja ovat:
- Hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä (vapautuu erityisesti laitumilta ja rehupelloilta – etenkin turvepelloilta)
- Märehtijöiden metaanipäästöt (250–800 litraa metaania päivässä per lehmä: yhden lehmän vuosipäästöjen väitetään vastaavan 10 000 km ajoa henkilöautolla)
- Vesistövalumista johtuva vesistöjen rehevöityminen ja happamoituminen
- Eroosio ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen
- Runsas vesivarojen käyttö
- Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat haitat
Suomalainen liha on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ulkomainen esimerkiksi siksi, että meillä on runsaat vesivarat. Lisäksi maataloussektorilla on lisätty uusiutuvan energian käyttöä.
Kotimainen lihan-, munan- ja maidontuotanto voisi olla muutettavissa vieläkin ekologisemmaksi, mutta ei nykyisillä tuotantomäärillä (tai nykyisillä tuottajahinnoilla).
Alkutuotannon ympäristöongelmat eivät kuitenkaan konkretisoidu Suomessa, joten tahtotila muutokseen ei liene riittävä.
Yksi iso kompastuskivi on soija.
Suurin osa soijasta tuotetaan Argentiinassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa, joista etenkin Brasiliassa metsäkato on merkittävä.
Greenpeace kertoi keväällä 2022, että pelkästään huhtikuussa 2022 Amazonin sademetsää katosi noin 140 000 jalkapallokentän edestä.
Suomeen tuotavasta soijasta eläimille menee noin 85-95 %.
WWF:n laskelmien mukaan jokainen suomalainen syö näin ollen “piilosoijaa” 18 kg vuodessa.
Suomalaista karjataloutta ei kuitenkaan pidä soimata liikaa.
Tässä yhteydessä pitää nostaa esiin nämä Lihatiedotusyhdistys ry:n julkaisemat tiedot:
- Soijaa ei enää syötetä naudoille Suomessa: naudat saavat täydennysvalkuaisen pääasiassa rapsista (soijaa voidaan kuitenkin antaa vasikoille)
- Soijan osuus sikojen rehusta on 6 % ja broilerin ynnä muun siipikarjan rehusta 15 % (joissain Euroopan maissa osuus on jopa 25 %)
- Noin 85 % suomalaisten tuotantoeläinten ruuasta on kotimaista
- Jos kotimaisia valkuaiskasveja – rypsiä, rapsia, härkäpapua, hernettä – viljeltäisiin enemmän, soijan syöttämisestä voitaisiin luopua Suomessa
- Lihatiedotusyhdistys tahtoo muistuttaa myös märehtijöiden ympäristöhyödyistä, kuten siitä, että lehmänlannan voi jalostaa biokaasuksi (jolla korvata fossiilisia polttoaineita).
Lisättäköön myös, että on olemassa myös vastuulliseksi sertifoitua soijaa.
Finnwatch kuitenkin kertoo raportissaan vuodelta 2021, ettei sertifioidun soijankaan alkuperästä ja sen tuotannon vastuullisuudesta voi olla varma.
Ympäristöystävällinen ruoka: kasviksia ja kestävästi kalastettua lähikalaa
WWF:n mukaan ympäristöystävällisin ruokavalio sisältää kasviperäisiä tuotteita (palkokasveja, hedelmiä ja esimerkiksi viljatuotteita) sekä lähivesistä kestävästi kalastettua kalaa.
Alta löydät tapoja pienentää ruuan ympäristövaikutuksia.
Liha- ja maitotuotteet
Yksi vaihtoehto on lihan ja maitotuotteiden korvaaminen kokonaan kasviksilla, palkokasveilla ja vastuullisella kalalla.
Lihan kulutuksen vähentäminen onnistuu esimerkiksi korvaamalla osa lihasta pavuilla tai valmistamalla kokolihapihvien sijaan perunakeittoja ja pataruokia.
Leikkeleiden ja juuston sijaan leivän päälle voisi laittaa esimerkiksi hummusta, tahinia, vuohenputkipestoa, särkisäilykettä tai kasviperäisiä leikkeleitä.
Vihannekset
Suosi satokausituotteita.
Satokauden hedelmät ja vihannekset on yleensä tuotettu normaalia pienemmillä ympäristövaikutuksilla.
Avomaalla kasvatetut vihannekset ovat usein parempi valinta kuin kasvihuoneessa kasvatetut vihannekset.
Kasvata itse niin paljon kuin mahdollista. Kotitarveviljelyllä saat ekologista ruokaa ja voit säästää ruokakuluissa.
Kotitarveviljely on myös osa kotitalouksien varautumista, kuten Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden Vuoksi-verkkolehdessä todetaan.
Samassa artikkelissa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n järjestöpäällikkö muistuttaa, ettei viljelyn välttämättä tarvitse olla sen suurisuuntaisempaa kuin papujen idättäminen tai herneenversojen kasvattaminen ikkunalaudalla.
Muut raaka-aineet
Riisinkään tuottaminen ei ole ongelmatonta. Kuluttaja.fi-julkaisun mukaan riisin tuotantoon liittyy muun muassa metaanipäästöjä sekä pakkotyötä.
Ekologinen vaihtoehto riisille olisi kotimainen peruna, vaikka riisi voikin kypsyä nopeammin.
Itse lyhennän perunan keittoaikaa pienimällä perunan ennen keittoa ja kuumentamalla keitinveden vedenkeittimessä ennen kuin kaadan sen kattilaan.
Palmuöljy on maailman käytetyin öljy, ja sen kysyntä näkyy esimerkiksi Borneon sademetsien tuhoamisena.
Palmuöljy ei ole ravitsemuksellisestikaan hyvä valinta.
Terveys- ja ympäristösyistä kannattaa suosia rypsi-, oliivi- ja auringonkukkaöljyä.
Pähkinöiden, siementen ja manteleiden ilmastovaikutuksista ei ole kaikenkattavaa tietoa, mutta manteliviljelmät vaativat runsaasti vettä ja viljelypinta-alaa.
Manteleita ei tosin ole tarkoitettukaan kulutettavaksi suuria määriä, kuten ei pähkinöitäkään.
Mantelijuomaa edullisempi ja ekologisempi vaihtoehto on nähdäkseni kotimainen kauramaito.
Uskoisin, että auringonkukansiemenet ovat sieltä ilmastovaikutuksiltaan pienemmistä päästä.
Kahvia, kaakaota ja teetä kannattaa käyttää harkiten.
Lisäksi on hyvä suosia vastuullisuussertifioituja tuotteita.
Yhteenveto – Miten syödä ilmastoystävällisesti?
Yhteenvetona laadin vinkkilistan ympäristöystävällisen ruokavalion noudattamiseen.
Syö ekologisesti näiden vinkkien avulla:
- Vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä (luonnonkala voi kuitenkin olla ekoteko: sitä kannattaa lisätä ruokavalioon myös terveyssyistä)
- Suosi avomaalla kasvatettuja kasviksia
- Syö sesongin mukaisia kasviksia
- Suosi perunaa ja esimerkiksi ohraa riisin sijaan
- Vähennä aktiivisesti ruokahävikkiä
- Punnitse luomun hyötyjä ja haittoja: luomupelloilla ei ainakaan käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai teollisesti valmistettuja lannoitteita, ja ne ovat monimuotoisempia
- Kasvata ruokasi itse ainakin osittain ja hyödynnä villiruokaa, kuten villivihanneksia
- Vältä pakasteita ja pitkälle prosessoituja elintarvikkeita
- Mahdollisimman vähän pakattu elintarvike vähentää pakkausten hiilijalanjälkeä
- Valmista ruokaa kerralla useille aterioille ja lämmitä annokset mikrossa
- Suunnittele kauppareissu etukäteen, tee kauppalista ja kulje mahdollisuuksien mukaan kauppaan jalan/pyörällä/joukkoliikennevälineellä
Halusin kirjoittaa artikkelin siitä, kuinka ekologista on syödä kananmunaa, kananlihaa tai kalaa.
Idea kumpusi maailman ylikulutuspäivää käsittelevän artikkelini sosiaalisessa mediassa herättämästä keskustelusta.
Ajattelin, että artikkeli ympäristöystävällisestä ruuasta olisi suhteellisen helppo tehdä vertailemalla kananmunan, kananlihan, kasvatetun kalan ja villikalan hiili- sekä vesijalanjälkiä.
Kävikin ilmi, että eri elintarvikkeiden tunnusluvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia!
Käytössä on useita eri laskentatapoja ja tutkimusmetodeja. Eri tutkimuksissa huomioidaan eri asioita, ja tutkimusten tilaajat voivat olla kyseisen alan tuottajia tai vaikuttajia.
Lisäksi laskennassa käytetyt luvut voivat vaihdella monta kertaa vuodessa. Tieto saattaa olla osittain vanhentunutta jo siinä vaiheessa, kun laskentatulokset julkaistaan.
Tässä vaiheessa päädyin kirjoittamaan laajemman artikkelin ekologisesta ruuasta käyttäen lähteenä muun muassa ympäristöjärjestö WWF:n seulan läpäisemiä tutkimustuloksia ja julkaisuja.
WWF:n puolueettomina ja luotettavina pitäviä lähteitä ovat muun muassa YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES.
Artikkelin muita lähteitä:
- Ilmastoviisas.fi
- Viite.fi
- Ilmasto-opas.fi
- Lihatiedotus ry:n verkkosivut
