Hiilijalanjäljen pienentäminen vaatisi uhrauksia

test alt text

Ylikulutuksen takia suomalaisten hiilijalanjälki on todella suuri. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii uhrauksia, ja useimmat meistä ovat valmiita tekemään joitain muutoksia kulutustottumuksiinsa ja elämäntapoihinsa.

Kaikkia asioita hiilijalanjäljestäsi ja sen pienentämisestä et kuitenkaan halunnut kuulla.

Et halua luopua koirastasi, vaatteistasi tai googlettamisesta.

En minäkään.

Siitä huolimatta nostan alla esille, miten esimerkiksi koirattomuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen liittyvät toisiinsa.

Aloitetaan kuitenkin Sitran tehokkailla vinkeillä, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeä.

Hiilijalanjäljen pienentäminen tarkoittaa usein rahansäästöä

Tehokkaimpia tapoja pienentää hiilijalanjälkeä ovat siirtyminen yksityisautoilusta julkiseen liikenteen sekä kasvisruokavalio.

Tässä listassa on Sitran antamia vinkkejä hiilijalanjäljen pientämiseen:

  • Vapaa-ajan matkustaminen ilman autoa (joukkoliikenne)
  • Vegaaniruokavalio
  • Sähköauto
  • Kasvisruokavalio (lakto-ovo)
  • Hybridiauto
  • Uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitys – näin säästyy energiaa
  • Ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantaminen
  • Lämpöpumpun käyttö lämmityksessä
  • Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
  • Tuulisähkö
  • Vierashuoneen vuokraaminen matkailijoille (23 m2 27 viikoksi)
  • Maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla
  • Asuminen lähempänä työpaikkaa (80% lyhyempi matka)
  • Työmatkat ilman autoa (sähköpyörä)
  • Lentämisen vähentäminen (kotimaan ja kansainväliset lennot)
  • Työmatkat ilman autoa (joukkoliikenne)
  • Punaisen lihan korvaaminen kanalla ja kalalla
  • Kimppakyydit (2 henkilöä autossa)
  • Etätyö (toimistotyöntekijät)
  • Pienempi asuintila (noin 10% vähennys)
  • Kuuman veden säästäminen
  • Makeisten ja alkoholin kulutuksen vähentäminen
  • Kodin lämpötilan laskeminen (2 asteella)
  • Elintarviketuotannon tehokkuuden parantaminen
  • Elintarvikehävikin vähentäminen (tuotanto)
  • Kodinkoneiden tehokkuuden parantaminen
  • Ruokahävikin vähentäminen (kotitaloudet)

Iso osa näistä vinkeistä toimi myös rahansäästövinkkeinä.

Näistä monet kuulostavat jo helpommilta toteuttaa kuin koirattomuus tai googlettamisen lopettaminen.

Monet ruohonjuuritasolla tehtävät toimet voivat tuntua olemattomilta, mutta pienistä puroista kasvaa iso virta. Sama pätee niin rahan säästämiseen yksilötasolla kuin hiilijalanjäljen pienentämiseen globaalisti.

Koiran hiilijalanjälki on yllättävän suuri

test alt text

Äärimmäiset vinkit rahan säästämiseen mielletään usein dyykkaamiseen ja kaikista mukavuuksista (kuten lämpimästä vedestä) luopumiseen liittyviksi.

Äärimmäisiin vinkkeihin – niin rahan säästämisen kuin hiilijalanjäljen pienentämisenkin kannalta – lukeutuu myös perhekoon pienentäminen.

Vapaaehtoinen lapsettomuus ja lemmikittömyys eivät ole niitä kaikille sopivia vinkkejä säästää rahaa tai luontoa.

Liikakansoitus on kuitenkin vakavasti otettava ongelma – samoin kissojen ja koirien aiheuttamat ilmastopäästöt.

Suomessa on noin 700 000 koiraa ja arviolta saman verran kissoja.

Moni miettii, miten säästää koiran kuluissa, mutta koirien ja kissojen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä vaietaan.

Suomen kissat ja koirat aiheuttavat noin 600 000 tonnin vuotuiset ilmastopäästöt. Kissat ja koirat Suomessa tuottavat siis päästöjä enemmän kuin 100 000 autoa.

Koira ja kissa ovat lihansyöjiä.

Lihan tuottaminen muodostaa suurimman osan lemmikin hiilijalanjäljestä – vai pitäisikö sanoa hiilitassunjäljestä.

Tavallisen koiran päästöistä koiranruoka kattaa noin 50 %.

Keskimääräisen koiran syömästä ruoasta syntyy vuodessa 260 kg hiilidioksidia.

Päästöjä syntyy myös lemmikkien tarvikkeista, eläinlääkärikäynneistä ja esimerkiksi koiran kanssa harrastamisesta.

Ekologinen ja eettinen koiranruoka pienentää ilmastovaikutuksia

Miten voi pienentää koiran tai kissan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä?

Millaista on ekologinen ja eettinen koiranruoka (vai onko sitä)?

Jos olet huolissasi lemmikksi ruoan eettisyydestä ja ekologisuudesta, suosi suomalaista riistaa, järvikalaa, kanaa ja kananmunia.

Silakka kuormittaa ympäristöä jopa 95 % prosenttia vähemmän kuin nauta.

Kotimainen kananliha aiheuttaa noin 86 % naudanlihantuotantoa pienemmän hiilijalanjäljen.

Teurastamoilta voi usein hakea ihmisille kelpaamattomia ruhonosia, kuten luita, kieltä ja sisäelimiä koiralle annettaviksi.

Ulkomailta raahatut, prosessoidut koiranruokapurkit kannattaa unohtaa jo ilmastosyistä.

Ulkomainen riisi kannattaa korvata suomalaisella kauralla.

Myös hyönteisruoka on ekologista.

Ulkomailla on jo jonkin aikaa tuotettu sirkkaproteiiniin perustuvia koiranruokia, mutta sirkkaproteiini on todella kallista.

Jos keskivertokoira söisi pelkkää sirkkaruokaa, voisi koiran ruokinta maksaa vuorokaudessa jopa 80 €…

Suomalainen startup-yritys Alvar Pet on kehittänyt yhdessä VTT:n kanssa koiranruokaa kärpäsen toukista.

Tällainen kärpäsen toukkia sisältävä koiranruoka tai kissanruoka voisi olla hyvinkin eettinen ja ekologinen.

Kärpäsen toukat ovat ravintoarvoiltaan huippuluokka, ja niiden tuotannon ympäristökuormitus on esimerkiksi naudanlihan tuottamiseen verrattuna mitätön.

Entä miten toukat ruokitaan, ennen kuin ne voidaan teurastaa koiranruoaksi?

Muun muassa hävikkiruoka sopisi toukkien ruokkimiseen. Niille voitaisiin antaa mm. lantaa ja keittiöjätettä, joten niiden ruokkiminen vähentäisi biojätteen määrää.

Mainitun Alvar Petin tavoitteena on tuottaa nollapäästäistä koiranruokaa. Nappuloiden raaka-aineena käytetään paitsi kärpäsentoukkia, niin myös villikalaa, kotimaista kauraa ja esimerkiksi hävikkikanaa.

Alvar

Kirpputorit rohkaisevat kuluttamaan (liikaa?)

test alt text

Kirpputorille voi viedä kaiken, mitä ei itse tarvitse.

Samalla kirpputorit tarjoavat mahdollisuuden ostaa hyvää tavaraa halvalla.

Kirpputoreissa on kuitenkin myös varjopuolensa.

Kirppikset rohkaisevat kuluttamaan.

Koska kukin tuote on ainoa laatuaan, pitää ostopäätös tehdä heti, joten yön yli nukkuminen jää väliin. Väliin voi jäädä myös sovittaminen.

Ostokynnys on matala, koska epäsopivan tuotteenhan voi aina myydä eteenpäin – vai voiko?

Toisen roska on usein toisenkin roska. Paskoja kirppislöytöjä ei halua kukaan.

Kirpputoreilla kiertäminen ei siis ole varma tapa säästää rahaa.

Edullisuus ja pakottaminen nopeaan päätöksentekoon voivat itse asiassa houkutella kuluttamaan rutkasti rahaa.

Tavaran kuljettamisesta, säilyttämisestä, huoltamisesta ja hävittämisestä koituu sekä välillisiä että välittömiä ilmastopäästöjä.

Lisäksi kirppikset voivat rohkaista kuluttamaan rahaa alennusmyynneissä, koska hukkaostoksen ”voi aina myydä eteenpäin”.

Kirpputorien ongelmista kirjoittaa esimerkiksi Laura Honkasalo Nuukaillen-kirjassaan.

Shoppaileminen – kirpputoreilla tai esimerkiksi ostoskeskuksissa – on edelleen suosittua ajanvietettä.

Persoonaa on tänä päivänä vaikeaa rakentaa ilman jatkuvaa kuluttamista.

Kuluttaminen pakottaa myös tekemään töitä enemmän kuin olisi tarpeen, pohtii esimerkiksi Juhani Seppänen kirjassaan Hullu työtä tekee. Kuluttaminen vaatii rahaa, ja vaatii työntekoa – näin syntyy loputon oravanpyörä.

Etenkin pikamuoti vaatii jatkuvaa kuluttamista, koska muoti vaihtuu koko ajan – ja koska huonolaatuiset vaatteet eivät kestä käyttämistä.

Esimerkiksi yksien farkkujen valmistaminen vie vettä yli 10 000 litraa.

Lisäksi vaateteollisuus vaatii runsaasti energiaa ja työvoimaa. Työvoima on usein alipalkattua, toisinaan jopa alaikäistä.

Vaateteollisuuden päästöt ovat samaa tasoa laiva- ja lentoliikenteen kanssa.

Suurin syy on juuri ”kertakäyttöinen” pikamuoti. Jos vaatteita käytettäisiin pidempään, voisivat hiilidioksidipäästöt vähentyä jopa 44 %.

Miksi pikavaatteita sitten ostetaan? Siksi, että pikamuoti on halpaa.

Vastuullisesti tuotetut, laadukkaat ja kestävät vaatteet voivat maksaa monta kertaa enemmän, joten ostoskoriin päätyy kaikkialla maailmassa niitä pikamuotivaatteita.

Paras vaihtoehto shoppailuun lienee laadukkaiden ja kestävien vaatteiden ostaminen käytettynä – tai vaatteiden vuokraaminen.

Kirpputorilta kannattaa etsiä puuvilla- ja pellavavaatteita, joissa ei ole elastaania (yksi prosenttikin elastaania nimittäin estää vaatteen kierrättämisen).

Muista myös arvioida vaatteen kunto, leikkaus, koko ja istuvuus ennen ostopäätöstä.

Näin et tule kuljettaneeksi edes takaisin hutiostokseksi osoittautuneita vaatteita.

Säästät rahaakin, kun ostat hyvää tavaraa (ja vain todelliseen tarpeeseen).

Googlettaminen vie energiaa

test alt text

Useimmat meistä maksavat netin käytöstä – joko käytön mukaan tai kiinteän kuukausimaksun verran.

Kiinteällä kuukausimaksulla voi käyttää dataa niin paljon kuin jaksaa, eli yksittäinen Google-haku ei vaikuta suuntaan tai toiseen.

Harvempi tulee ajatelleeksi sitä, että googlettaminen vie energiaa ja aiheuttaa ilmastopäästöjä.

Jokainen verkkohaku aiheuttaa noin 0,2 g hiilidioksidipäästöjä.

Vuotuiset 1,2 miljardia Google-hakua tarkoittavat 240 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.

Tietokoneista ja hakukoneista on kuitenkin käytännössä mahdotonta luopua.

Tietokoneen aiheuttamia ilmastopäästöjä voi vähentää valitsemalla ympäristöystävällisen sähkösopimuksen ja sammuttamalla laitteet silloin, kun niitä ei tarvita.

Lue lisää aiheeseen liittyvää:

Jätä kommentti