Ilmastotunteet: Mitä ne ovat ja mistä apua vaikeisiin ilmastotunteisiin?

mitä ovat ilmastotunteet

Ilmastotunteet ovat ilmaston tai lähinnä ilmastonmuutoksen ihmisessä herättämiä tunteita.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskeva uutisointi voi herättää kaikenikäisissä epämääräistä pahaa oloa.

Ensimmäinen askel kohti hyvinvointia on silloin ilmastotunteiden tunnistaminen.

Erilaisia ilmastotunteita

Ilmastoahdistus lienee tunnetuin ilmastotunne.

Se tarkoittaa ahdistustilaa, missä kokee ilmastonmuutokseen liittyvät asiat uhkaavina.

Ilmastoahdistus on yksi ympäristöahdistuksen osa-alue. Ympäristöahdistusta aiheuttaa esimerkiksi luontokadon tai ylikulutuspäivän ajatteleminen.

Ilmastotunteita on enemmänkin ja osa niistä on luonteeltaan positiivisia.

Toimittaja Ronja Salmi nimeää WWF-lehdessä nämä itsessään havaitsemansa tunteet:

  • Ilmastohäpeä
  • Ilmastosyyllisyys
  • Ilmastoepätoivo
  • Ilmastotoiveikkuus
  • Ilmastoriemu
  • Ilmastosuru tai ilmastomurehtiminen (surua asioista, mitkä menetetään ilmastonmuutoksen takia)

Mielenterveystalon sivuilla annetaan ohjeita omiin ilmastotunteisiin tutustumiseen ja tuntemusten ilmaisukeinojen löytämiseen.

Sieltä löytyy esimerkiksi tämä harjoitus:

  1. Ota kynä ja paperia
  2. Kuulostele kehoasi: millaisena esimerkiksi juuri ilmastokriisin ajatteleminen tuntuu?
  3. Piirrä kuva kehostasi ja merkitse, missä kohdassa kehoa ja millaisina ilmastoon liittyvät tunteet tuntuvat
  4. Piirrä toinen kuva kehosta ja merkitse siihen, missä ja millaisina tunnet lohdullisiin ja turvallisiin ajatuksiin liittyvät tunteet
  5. Vertaa kuvia
  6. Mieti, voisitko tehdä harjoituksen uudestaan toisen ihmisen kanssa

Harjoituksesta ei saa pisteitä, koska oikeita tai vääriä vastauksia ei ole niin monimuotoisesta asiasta kuin tunteista puhuttaessa.

Harjoituksen tehtävä on vain saada ihminen tutustumaan omiin (ilmasto)tunteisiinsa.

Ilmastoahdistuksen oireet

Ihmiset reagoivat ilmastoahdistukseen ja muihin vaikeisiin ilmastotunteisiin eri tavoin.

Yksi voi masentua ja menettää toimintakykynsä.

Toinen tekee joitain elämänmuutoksia, kuten ryhtyy kasvissyöjäksi tai muuttaa ekokylään.

Kolmannesta tulee täysipäiväinen ilmastoaktivisti, ja neljäs reagoi torjumalla, välttelemällä ja kieltämällä.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sivuilla julkaistun materiaalin mukaan ilmastoahdistuksen oireita ovat esimerkiksi:

  • Unihäiriöt
  • Masennustilat
  • Vaikeus ylläpitää toimintakykyä etenkin kohdatessaan ilmastonmuutokseen liittyviä sisältöjä
  • Oireellinen käyttäytyminen, kuten korostunut tarve suorittaa kierrätys mahdollisimman tehokkaasti
  • Pakko-oireinen käyttäytyminen, kuten ilmastoanoreksia
  • Itsetuhoinen käyttäytyminen

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Kantarilla vuonna 2019 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vaikeita ilmastotunteita (kuten ahdistusta, surua ja pelkoa) aiheuttavat:

  • Uutiset (64 % vastanneista)
  • Politiikka (52 % vastanneista)
  • Muiden käyttäytymisellään antama esimerkki (48 % vastanneista)
  • Dokumenttielokuvat ja -sarjat (47 % vastanneista)
  • Säätilat (46 % vastanneista)
  • Somekeskustelut (39 % vastanneista)
  • IPCC:n ilmastoraportti vuodelta 2018 (37 % vastanneista)
  • Lähipiirin kiinnostuksen puute (30 % vastanneista)
  • Keskustelut lähipiirin kanssa (28 % vastanneista)
  • Kouluopetus (8 % vastanneista)

Vaikeisiin ilmastotunteisiin voi hakea apua vertaistukiryhmästä, taiteesta, pitämällä taukoa ilmastoaiheisista uutisista tai esimerkiksi terapiasta. Tästä lisää seuraavaksi.

Apua vaikeisiin ilmastotunteisiin

Sitra kysyi suomalaisilta myös siitä, mistä he kokivat saaneensa apua vaikeisiin ilmastontunteisiin.

Vastausten mukaan eniten apua tuo ekologisten valintojen tekeminen arjessa.

Vastauksissa korostuu myös luonnossa liikkuminen, eli luontohyödyistä pitää puhua tässäkin yhteydessä.

Suomalaiset kertovat saaneensa kaikista näistä asioista apua vaikeisiin ilmastotunteisiin:

  • Ympäristöystävällisten elämäntapojen harjoittaminen (80 % vastanneista)
  • Luonnossa liikkuminen (75 % vastanneista)
  • Aiheesta keskusteleminen (58 % vastanneista)
  • Aiheeseen perehtyminen ja tiedonhankinta (56 % vastanneista)
  • Liikunta ja urheilu (53 % vastanneista)
  • Eläinten kanssa oleminen (51 % vastanneista)
  • Musiikki, taide ja muu kulttuuri (50 % vastanneista)
  • Tauon pitäminen ilmastoasioiden seuraamisesta (36 % vastanneista)
  • Kansalaisaktivismi/vaikuttamistyö (32 % vastanneista)
  • Pyrkimys peittää tunteet jonkun muun toiminnan alle (31 % vastanneista)
  • Vapaaehtoistyöt (30 % vastanneista)
  • Meditointi, mindfulness tai muu mielenhallinta (26 % vastanneista)
  • Vertaistuki tai keskusteluryhmissä vaikuttaminen (24 % vastanneista)
  • Pyrkimys aiheen sivuuttamiseen/unohtamiseen (22 % vastanneista)
  • Shoppaileminen (20 % vastanneista)
  • Someaktiivisuus (20 % vastanneista)
  • Syöminen ja herkutteleminen (19 % vastanneista)

Ilmastotunteisiin voi hakea apua myös lääkäristä ja terapiasta.

Terapia

Veera Veijalainen kirjoittaa Helsigin yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöiden esittelyblogissa, että ilmastoahdistus ei yleensä ole pääasiallinen syy hakeutua terapiaan, mutta se voi vaikuttaa taustalla.

Hän jatkaa kirjoittamalla, että ilmastoahdistus ei ole sairaus eikä siihen ole tarpeen kehittää diagnoosia.

Ilmastoahdistus on pikemminkin adekvaatti reaktio käynnissä olevaan katastrofiin.

Siksi pitää puhua nimenomaan ilmastoahdistuksesta eikä sivuuttaa itse ongelmaa keskittyen hoitamaan pelkkää ahdistusta.

Edelleen hän jatkaa kirjoittamalla, että tunteiden tunnistaminen ja niiden käsitteleminen on tärkeää, sillä käsittelemättömät tunteet voivat johtaa elinpiirin kapeutumiseen tai epäterveisiin defensseihin (eli minän puolustuskeinoihin).

Nuorempien perheenjäsenten ilmastotunteet

Entä miten reagoida lasten ja nuorten vaikeisiin ilmastotunteisiin?

Ympäristöahdistuksen tutkija, kirjailija, pappi ja teologian tohtori Panu Pihkala tarjoaa ilmastotunteiden käsittelyyn kolmiportaista mallia.

Hän on kirjoittanut siitä esimerkiksi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen Ympäristökasvatus-lehdessä. Ohessa kuva kolmiportaisesta mallista:

ilmastotunteiden käsitteleminen

Lapset ja nuoret voi ohjata myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämän Nuortennetin sivustolle, mistä löytyy tietoa esimerkiksi siitä, mistä saada apua ympäristöahdistukseen (minkä osa-alue ilmastoahdistus on).

Nuortennetissä vinkataan, että netistä voi etsiä myös positiivisia ympäristöuutisia, ja että taiteen kautta voi työstää ympäristötunteita. Alla lisää asiasta.

Taide

Taiteen kautta voi sanoittaa ja tuoda näkyväksi myös sellaisia kokemuksia, joille voi olla vaikea löytää sanoja.

Taiteen tekeminen voi myös tuoda lohdutusta sekä myötätunnon ja empatian kokemuksia.

Sama periaate vaikuttaa amerikkalaisen ympäristökirjailija Trebbe Johnsonin luoman Radical Joy -menetelmän perusteella.

Panu Pihkalan haastattelussa (Syväekologinen kulttuurilehti Elokehä 1/24) Trebbe kertoo, että ideana on antaa jollekin vaurioituneelle luonnonpaikalle kauneuden lahja paikan tarjoamista materiaaleista, kuten kukista tai roskista (mitkä sitten kerätään pois).

Kauneuden lahjan antaminen sopii kaikenikäisille ja se voi auttaa vaikeiden ilmasto- ja ympäristötunteiden käsittelemisessä.

Kaikenikäiset voivat myös osallistua Roska päivässä -liikkeen toimintaan keräämällä roskia – ja askartelemalla tupakoiville annettavia miniroskiksia.

Miniroskiksissa yhdistyy ympäristövastuullinen toiminta ja taiteen tekeminen.

Positiiviset ilmastotunteet

Sitä voi ja saa kokea myös positiivisia ilmastotunteita!

Artikkelin alussa mainitsin Ronja Salmen, joka kertoi tunnistaneensa itsessään myös ilmastotoiveikkuutta ja ilmastoriemua.

Sitran kyselytutkimuksen mukaan 29 % naisista oli kokenut ilmastonmuutoksen herättämiä rohkaisevia tunteita (kuten voimaantumista, intoa ja kiinnostusta). Positiivisia ilmastotunteita oli siis ollut lähes joka kolmannella naisvastaajalla.

Miehistä 21 % (eli noin viidesosa) ilmoitti kokeneensa vastaavaa. Näin ollen myös positiiviset ilmastotunteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, mitkä tekijät saivat heissä aikaan rohkaisevia ilmastotunteita:

  • Uutiset (45 % vastanneista)
  • Esimerkit toisten käyttäytymisestä asian suhteen (40 % vastanneista)
  • Keskustelut lähipiirissä (37 % vastanneista)
  • Dokumenttielokuvat ja -sarjat (36 % vastanneista)
  • Lähipiirin kiinnostus asiaan (36 % vastanneista)
  • Säätilat (24 % vastanneista)
  • Keskustelut ilmastonmuutoksesta somessa (20 % vastanneista)
  • Politiikka (19 % vastanneista)
  • IPCC:n ilmastoraportti 2018 (16 % vastanneista)
  • Kouluopetus (15 % vastanneista)

Yllättävää kyllä, noin viidesosa oli kokenut rohkaisevia ilmastotunteita säiden seuraamisen takia, joten vanha kunnon sääpäiväkirja voisi ehkä olla yksi ratkaisu negatiivisten ilmastotunteiden lievittämiseen.

Se ei pysäytä ilmastonmuutosta, mutta voi tuoda iloa ja sisältöä arkeen.

Myös muunlaiset kirjat voivat nostaa esiin positiivisia ilmastotunteita.

Muutama esimerkki:

Lopuksi

Ilmastotunteiden – kuten ilmastoahdistuksen – käsittely lähtee liikkeelle siitä, että tunteet tunnustetaan ja tunnistetaan. Tunteet pitää ensin tunnistaa ja sanoittaa, jotta niistä voi puhua.

Puhuminen helpottaa oloa ja yhdessä toimiminen – esimerkiksi Roska päivässä -liikkeessä tai ilmastoaktivistina – pitää yllä toivoa.

Kyselytutkimuksen mukaan vaikeisiin ilmastotunteisiin saa helpotusta erityisesti ympäristöystävällisten elämäntapojen harjoittamisesta (koska siten voi pienentää omaa hiilijalanjälkeä) ja luonnossa liikkumisesta (koska se kohentaa mielialaa ja tasaa hengitystä).

Jos paha olo ei tunnu helpottavan, negatiivisiin ilmastotunteisiin voi hakea apua vertaisryhmistä tai esimerkiksi terapiasta.

Lue lisää aiheeseen liittyvää: