Lyhytkin piipahdus metsässä on hyvinvoinnille hyödyksi laskemalla sykettä ja verenpainetta, vähentämällä lihasjännitystä sekä palauttamalla stressistä.
Metsässä ei tarvitse samoilla tuntitolkulla saadakseen luontohyötyjä: jo 15 minuutin piipahdus riittää!
Mitä pidempään metsässä ehtii olla, sitä selvempiä luontohyödyt eli nämä täysin ilmaiseksi saatavat terveysvaikutukset ovat.
Metsäkävelyn aikana voi tehdä vaikka parin minuutin tietoisuusharjoituksia. Niistä voit lukea lisää tämän artikkelin loppupuolelta.
Sisältö
Lääkäri voi määrätä metsäretkiä
Suomalainen on aina viihtynyt luonnossa ja osannut kerätä sieltä ravinnoksi kelpaavia kasveja, kuten villivihanneksia ja lääkeyrttejä.
Myös mahlan kerääminen on yksi keino saada luontohyötyjä.
Vasta viime aikoina on osattu alkaa tutkia pelkän luonnossa oleskelun terveysvaikutuksia.
Japanissa terveysmetsät ovat jo tavallisia.
Ne ovat isoja ja rauhallisia metsäalueita, joihin mennään kävelemään rauhallisesti.
Terveysmetsässä voi myös istuskella, meditoida tai vaikka halailla puita.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt Suomen metsien mahdollisuutta terveysmetsäkäytössä.
Esimerkiksi Sipoon terveyskeskus on jo järjestänyt luontokävelyitä lievästi masentuneille ja kakkostyypin diabeetikoille.
Luonto motivoi liikkumaan, ja samalla se voi:
- Parantaa itsetuntemusta
- Kohentaa mielialaa ja vähentää stressiä (tähän vaikuttavat mm. männyn eteeriset öljyt)
- Palauttaa arjen rasituksista
- Lisää elinvoimaisuutta (puhdas ja happirikas ilma)
- Vähentää yksinäisyyden kokemista
- Lisää yhteisöllisyyttä ja vähentää rikollisuutta (mm. vandalismia ja väkivaltaisuutta)
- Lisää vaurauden kokemusta, mikä puolestaan parantaa kognitiivista kyvykkyyttä
- Hoitaa erilaisia sairauksia (Käypä hoito -suositusten mukaan liikunta sopii noin 30 sairauden hoitoon)
- Ehkäisee erilaisia sairauksia ja vaivoja
Syvennytäänpä asiaan lisää seuraavilla riveillä.
Vieraantuminen luonnosta altistaa sairauksille?
Metsäluonnossa liikkuminen rauhoittaa ja tyynnyttää, mutta se voi myös parantaa vastustuskykyä.
Tutkimukset viittaavat siihen, että kaupungistuminen ja luontokosketuksen väheneminen on monien eri sairauksien taustalla.
Modernissa kaupunkiympäristössä asuminen on saattanut köyhdyttää ihmisen mikrobistoa.
Se on voinut altistaa allergioille, astmalle, tulehduksellisille suolistosairauksille, diabetekselle ja Alzheimerin taudille.
Vaikuttaa siltä, että monet tulehdukset ovat yleistyneet nopeasti tapahtuvan kaupungistumisen myötä.
Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa luonnossa liikkumisen lisäämistä ja sormien laittamista multaan, eli esimerkiksi helppojen puutarhakasvien kasvattamista.
Sekä WWF että Allergia- ja astmaliitto ovat ottaneet kantaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi nimenomaan kansanterveyden vuoksi.
Luontoaktiivisuuden lisääminen vahvistaisi immuunijärjestelmää.
Sitä kautta luonnossa liikkuminen parantaisi kansanterveyttä ehkäisten muun muassa allergioita.
Luonto vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti
Luonto on ihmisen alkuperäinen koti, mikä on vaikuttanut kehitykseemme ja geneettiseen perimäämme.
Aivomme eivät ole muuttuneet suurestikaan viimeisten 10 000 vuoden aikana, vaan ne reagoivat ympäristöön pitkälti samalla tavalla kuin kivikaudella.
Luonnossa liikkuminen, luonnon äänien kuunteleminen, luonnon tuoksujen haisteleminen ja luonnon tapahtumien seuraaminen vaikuttavat meihin kokonaisvaltaisesti.
Tilaa, jossa koko tarkkaavaisuuteemme on suuntautunut luonnon elementteihin, kutsutaan lumoutumisen kokemukseksi.
Lumoutumista pidetään elvyttävänä ja voimaannuttavana tilana.
Silloin ihminen on tahattoman tarkkaavainen – ilman tietoisen keskittymisen vaativia ponnisteluja.
Retki luontoon mahdollistaa arjesta, arjen kiireistä ja arjen huolista irtaantumisen.
Luonnossa liikkuminen tuo kyselytutkimusten perusteella apua myös vaikeisiin ilmastotunteisiin.
Monet ihmiset kokevat riittävyyttä metsäkävelyn aikana. Tunne omasta riittävyydestä on melko harvinainen nykyisessä suorituskeskeisessä ympäristössä.
Luonto ei vaadi ihmiseltä mitään.
Näin se tarjoaa mahdollisuuden vapautua hetkeksi niistä sosiaalisista odotuksista ja suorituspaineista, joita ihminen kokee muualla.
Luonnon väreihin, tuoksuihin ja ääniin uppoutuessaan ihminen voi kokea olevansa osa luontoa.
Luonnossa oleilun terveysvaikutukset
On huomattu, että luonnonläheisillä asuinalueilla sairastuvuus on alhaisempaa kuin täysin kaupungistuneessa ympäristössä, ja että luonnon läheisyys parantaa myös asukkaiden toimintakykyä.
Metsän on huomattu edistävän sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä (metsässä liikkuminenhan laski sydämen sykettä ja verenpainetta).
Lisäksi metsä ja metsässä liikkuminen voi vähentää riskiä sairastua:
- Syöpään
- Kakkostyypin diabetekseen
- Ylipainoon
- Masennukseen
Luonto motivoi liikkumaan, ja liike on lääke.
Tämä asia selittää monet luontohyödyt.
Osa luonnon terveysvaikutuksista syntyy siitä, että luonnossa stressitaso laskee.
Metsäkävelyn aikana stressihormoni kortisolin ja adrenaliinin määrät vähenevät.
Samalla mielihyvähormonien (kuten serotoniinin ja oksitosiinin) määrä lisääntyy.
Luonnossa liikkuminen vähentää terveyttä uhkaavaa stressiä
Stressi on merkittävä terveysriski.
Krooninen stressi altistaa monille sairauksille tai vanhojen sairauksien pahentumiselle.
Stressi lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Se voi myös kiihdyttää elimistön biologista vanhenemista.
Stressaantunut voi kärsiä muistisairauksista, unihäiriöistä ja erilaisista tulehduksista, joita syntyy vastustuskyvyn alentuessa.
Stressi vaikuttaa myös ruoansulatuksen ja suoliston toimintaan sekä ihon ja hiusten kuntoon.
Stressihormoni kortisolin on huomattu lisäävän erityisesti keskivartalolihavuutta.
Se, että luonnossa liikkuminen alentaa stressitasoa, on merkittävä syy liikkua luonnossa aina kun mahdollista.
Kuinka nopeasti ilmaiset luontohyödyt saa?
Emotionaalisenkin hyvinvoinnin takia on hyvä liikkua mahdollisimman paljon luonnossa, sillä luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa, rentouttaa ja lisää myönteisiä tunteita.
Pelkkä luontonäkymän kasteleminen tasaa aivojen, sydämen ja lihasten toimintaa jo 40 sekunnissa.
Ei pidä unohtaa sitäkään, että luontoaltistus parantaa immuniteettia.
Luonnon helmassa oleilu lisää elimistön valkosoluja ja niin sanottuja tappajasoluja, jotka molemmat torjuvat taudinaiheuttajia.
Erityisen merkittävänä immuunijärjestelmän terveen toiminnan säätelyssä pidetään metsäkävelyä.
Sirpa Arvosen Metsämieli-kirjassa listattuja vaikutuksia luonnossa oleskelusta:
- 5-10 minuutin jälkeen: stressihormonit, syke, verenpaine ja hengitystiheys laskevat
- 20 minuutin jälkeen: mieliala kohenee
- 50 minuutin jälkeen: huomiokyky elpyy, pohdiskelu helpottuu
- 60 minuutin jälkeen: tarkkaavaisuus lisääntyy
- 2 h jälkeen: kehon puolustusmekanismit elpyvät
- Jos liikkuu luonnossa 5 h/kk: positiviisuus lisääntyy
Arvosen käyttämät lähteet löytyvät kyseisen kirjan lopussa olevasta lähdeluettelosta.
Metsässä liikkuminen kehittää
Metsässä liikkuminen kehittää tasapainoa ja koordinaatiota.
Mitä hankalampi maasto, sitä enemmän jalkaterien tasapainoanturit työskentelevät lähettääkseen kehon asentoa ylläpitäville lihaksille viestejä.
Sekä nilkat, polvet, lantio että syvät vatsa- ja selkälihakset kehittyvät vaikeassa maastossa, ja jalkaterien lukuisat lihakset saavat harjoitusta.
Kun liikut metsässä:
- Kestävyys lisääntyy
- Sydämen ja hengitys- sekä verenkiertoelimistön terveys kohenee
- Tasapaino ja koordinaatio parantuvat
- Syvät lihakset vahvistuvat
- Jalkojen ja pakaroiden lihakset saavat harjoitusta
- Mieli virkistyy
Meitä ei ole luotu istumaan 8 tuntia päivässä.
Istuminen on itse asiassa vaarallista.
Liika istuminen altistaa:
- Ylipainolle (jo kahden tunnin istuminen hidastaa rasvan kulutusta energiaksi)
- Sydän- ja verisuonitaudeille
- Tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille
- Syövälle
- Kakkostyypin diabetekselle
Istuessa lihakset ovat passiivisia, jolloin niiden tarve vastaanottaa glukoosia verestä on vähäinen.
Tällöin verensokeri nousee, ja haiman pitää tuottaa lisää insuliinia verensokerin tasapainottamiseksi.
Seisominen on aina parempi vaihtoehto kuin istuminen, mutta seisominenkaan ei ole vaaratonta.
Jos seisoo työpäivän aikana yli 4 tuntia, alaselkävaivat voivat lisääntyä.
Parasta olisikin vaihdella asentoa, taukojumpata, jaloitella – ja liikkua vapaa-aikanaan luonnossa.
Metsässä voit harjoittaa mielen taitoja
Metsässä on rauhallista ja turvallista harjoittaa mielentaitoja.
Mielentaitoja tarvitaan:
- Omien tunteiden tunnistamiseen
- Mielen liikkeiden havainnointiin
- Tiedon vastaanottamiseen
- Muistamiseen
- Itsehyväksyntään
- Muun muassa päätöksien tekemiseen
Mielentaitoharjoitukset etenevät omien aistimusten tunnistamisesta tunteiden, ajatusten ja niiden innoittamina syntyneiden tekojen tutkiskeluun.
Mitä paremmin tunnistamme omat ajatuksemme ja tunteemme, sitä paremmin voimme vaikuttaa siihen, mihin huomiomme kohdistamme ja miten annamme tunteidemme kasvaa.
Jokaisella meistä on piinaavia ajatuksia, mitkä saattavat jopa estää meitä elämästä omannäköistä elämää.
Mielentaitoharjoitusten avulla voi oppia pääsemään eroon näistä ”päähänpinttymistä”, jolloin ikävä ajatus menettää tehonsa.
Mielentaitoja kannattaa harjoitella jo silloin, kun elämässä on kaikki hyvin, jotta voisi selvitä tiukoistakin paikoista toiveikkuudella.
Näihin ajatuksiin perustuu Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli-menetelmä, joka taitaa olla noteraattu jo monessa ekoblogissa.
Kirjasta Metsämieli – Mielen ja kehon maastokirja voi opetella erilaisia harjoituksia, joista lyhimmät kestävät vain minuutin.
Niiden aikana pysähdytään analysoimaan ja tarkkailemaan jotain tiettyä asiaa, kuten vaikkapa männyn kuoren muotoja tai metsässä kasvavan kukan terälehtiä.
Voit tehdä saman metsäretken aikana useampia harjoituksia (kuten ”haastemäen” (10 min), ”huolihetken” (10 min) tai ”energiatason täyskäden” (3 min)).
Harjoituksissa sovelletaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa, positiivista psykologiaa ja tietoisuustaitoja.
Niitä voi tehdä puutarhassa, puistossa, ulkoilualueella tai missä tahansa luontoympäristössä.
Tarkoitus on ylläpitää psyykkisiä, henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, parantaa itsetuntemusta ja rikastaa elämää.
Satunnainenkin harjoittelu lisää kehon ja mielen kuulumisten tunnistamista, mutta säännöllisellä harjoittelulla on kauaskantoisimmat vaikutukset.
Alla esittelen lyhyesti nämä harjoitukset.
Haastemäki (10 minuuttia):
- Etsi mäki ja pysähdy sen alle
- Katso mäen päälle: kuvittele, että sen laella olet vapaa mieltäsi painavasta pulmasta
- Ennen kuin alat kiivetä mäelle, kuvittele olevasi haasteesi edessä
- Ala kiivetä mäkeä ylös kuvitellen ottavasi samalla askelia haasteen ratkaisemiseksi (millaisia ne ovat; mitä taitoja tarvitset; kuinka saat ongelman ratkaistua pala palalta?)
- Kun olet mäen huipulla, kuvittele selättäneesi ongelmasi
- Palaa lähtöpisteeseen, katsahda vielä laelle ja tsemppaa itseäsi ratkaisemaan myös se tosielämän haasteellinen asia
Huolihetki (10 minuuttia):
- Asetu seisomaan selkä puuta vasten
- Anna huolesi täyttää mielesi hetkeksi
- Tarkastele huoltasi
- Kuvittele laskevasi huoli sitten kannolle tai esimerkiksi kivelle
- Kuvittele juttelevasi huolesi kanssa (mistä se kertoo; mikä on sen tarkoitus?)
- Päätä, otatko huolen enää mukaasi; jos otat, olisiko se edes pienentynyt?
- Jatka matkaa mieli edes vähän keventyneenä
Energiatason täyskäsi (3 minuuttia):
- Kun lähdet lenkille, kysy itseltäsi kuulumisia
- Arvioi kehosi energiatasoa asteikolla 1-5
- Nosta oikean käden sormet ylös ilmaisemaan kehon energiatasoa
- Arvioi mielesi energiatasoa asteikolla 1-5
- Nosta vasemman käden sormet ylös ilmaisemaan mielen energiatasoa
- Päätä lenkin pituus ja tahti energiatasojesi pohjalta
Jos mieli on väsynyt, voi olla hyvä antaa keholle liikettä, mutta jos keho on väsynyt, voi olla hyvä vain seisoa ja katsella ympärilleen.
Mikäli tuntuu luontevalta ottaa kamera mukaan, voi testata meditatiivista valokuvausta metsäyhteyden syventämisessä.
Yhteenveto
Luonnossa liikkuminen on monin tavoin hyödyllistä.
Esimerkkejä mahdollisista luontohyödyistä:
- Kehon puolustusmekanismit vahvistuvat
- Elinvoimaisuus lisääntyy
- Masentuneisuus vähentyy (samoin väsyneisyys)
- Verenpaine laskee
- Verensokeriarvot tasaantuvat
- Syöpää ehkäisevien proteiinien määrä kasvaa
- Stressihormoni kortisolin määrä vähenee
Tieto luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista voi motivoida lähtemään ulos luontoon.
Toki luonnossa voi liikkua ilman hyödyn tavoittelua.
Luontohyödyt saa joka tapauksessa!
Kirjalliset lähteet:
- Adela Pajunen ja Marko Leppänen: Suomalainen metsäkylpy (2019)
- Melanie Choukas-Bradley: Metsäkylpy – Hyvinvointia luonnosta Shinrin-yokun avulla (2018)
- Sirpa Arvonen: Metsämieli – Mielen ja kehon maastokirja (2018)
- Luken ja THL:n katsaus luonnonterveyshyödyistä, julkaistu 29.10.2024
