Milloin on suomalaisten ylikulutuspäivä 2024?

suomen ylikulutuspäivä 2024

Suomen ylikulutuspäivä 2024 on 12.4.2024.

Maailman ylikulutuspäivä 2024 on 1.8.2024.

Alta selviävät myös edellisten vuosien päivämäärät.

Lisäksi kerron, mitä ylikulutuspäivä tarkoittaa, ja millaisten ekovinkkien avulla ekovelkapäivää voisi myöhentää.

Mitä Suomen ekovelkapäivä tarkoittaa?

Ylikulutuspäivä eli siis ekovelkapäivä tarkoittaa sitä, että laskennallisesti meidän kulutuksemme ylittää tuona päivänä maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja.

Ekovelkapäivänä (overshoot day) ylittyy myös kyky käsitellä fossiilisten polttoaineiden (kuten kivihiilen) käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

Maakohtaista ylikulutuspäivää vietetään aina edellisen vuoden YK:n tilastotietojen mukaan, eli esimerkiksi Suomen vuoden 2024 ylikulutuspäivä perustuu vuoden 2023 tilastoihin.

Suomen ekovelkapäivä 2024 on 12. huhtikuuta. Tuona päivänä suomalaiset ovat siis kuluttaneet loppuun vuoden 2024 laskennalliset luonnonvarat.

Global Footprint Network julkaisee nämä ylikulutuspäivämäärät.

Kuten oheinen kuvakaappaus osoittaa, Qatar ja esimerkiksi USA kuluttavat laskennalliset luonnonvarat vuonna 2024 loppuun paljon meitä suomalaisia aiemmin:

kaikkien maiden ylikulutuspäivät 2024

Viimeisten joukossa ylikulutuspäivänsä 2024 saavuttavat Guinea (27.12.2024), Moldova (28.12.2024) ja Kirgisia (30.12.2024).

Aivan kaikille valtioille ei saatu laskettua ylikulutuspäivää 2024.

Jos maan ekologinen jalanjälki henkilöä kohden on pienempi kuin globaali biokapasiteetti henkeä kohden (1,5 gha), maailma ei käyttäisi uusiutuvaa resurssibudjettia loppuun vuodessa, jos kaikki eläisivät kyseisen maan asukkaiden tavoin.

Suomalaisten ylikulutuspäivä 2024 on siirtynyt 12 päivää myöhemmäksi vuosiin 2023 ja 2022 verrattuna.

Alta näet ylikulutuspäivät 2021, 2022 ja 2023 (klikkaa kuvat suuremmiksi):

Vaikutusta voi olla esimerkiksi sillä, että kivihiilen kulutus väheni 42 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna.

Alla listaan vielä suomalaisten ekovelkapäivät vuodesta 2004 vuoteen 2023.

Suomalaisten ylikulutuspäivät 2004–2023

Tässä vielä listattuna suomalaisten ylikulutuspäivät vuosilta 2004–2021:

  • 12.4.2024
  • 31.3.2023
  • 31.3.2022
  • 10.4.2021
  • 5.4.2020
  • 5.4.2019
  • 11.4.2018
  • 8.4.2017
  • 15.4.2016
  • 10.4.2015
  • 6.4.2014
  • 11.4.2013
  • 27.3.2012
  • 29.3.2011
  • 30.3.2010
  • 25.3.2009
  • 8.4.2008
  • 3.4.2007
  • 6.4.2006
  • 11.4.2005
  • 20.4.2004

Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on 2000-luvun aikana lähes puolittunut, kuten Yle kertoi 11.4.2024. Se ei kuitenkaan vaikuta suoraan ekovelkapäiviin.

Suomalaisten ylikulutus edellyttäisi 3,8 maapalloa

Suomalaisten ylikulutuspäivä on viime vuosina vaihdellut huhtikuun 20. päivän ja maaliskuun 25. päivän välillä.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan suomalaisten ylikulutuksen suurimmat syyt ovat:

  • Energiantuotanto
  • Liikenne
  • Ruoantuotanto.

Tarvittaisiin noin 3,8 maapalloa kattamaan ihmiskunnan tarpeet, jos kaikki kuluttaisivat ja tuottaisivat päästöjä yhtä paljon kuin suomalaiset.

Suomalaisten ylikulutus näkyy muun muassa ruoan pois heittämisenä.

Suomalaiset kuluttavat kaksi kertaa enemmän kuin mikä on maailmanlaajuinen keskiarvo.

Suomalaiset kuluttavat luonnonvaransa symbolisesti loppuun jo maalis-huhtikuussa, kun globaalisti laskettuna kunkin vuoden luonnonvarat on käytetty loppuun ”vasta” heinä-elokuun vaihteessa.

Sekin on liikaa: jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat globaalin keskiarvon mukaan, tarvitsisimme 1,75 maapalloa.

Jatkuva ylikulutus uhkaa heikentää ekosysteemien kykyä tuottaa puhdasta vettä ja ruokaa.

Uskotaankin, että 30 vuoden kuluttua joka neljäs ihminen asuu vesipulasta kärsivässä maassa.

Ongelmia on jo nyt.

Seuraavaksi lisää maailman ylikulutuspäivästä, ylikulutuksen aiheuttamista ympärisöongelmista ja uhkaavista ekokatastrofeista.

Maailman ylikulutuspäivä

Globaali ylikulutuspäivä julkaistaan aina 5.6., eli maailman ympäristöpäivänä.

Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut melkein joka vuosi.

Maailman ekovelkapäivä 2024 on 1.8.2024.

Vuonna 1970 maailman luonnonvarat kulutettiin laskennallisesti loppuun vasta 29.12.1970, joten muutos globaalien ekovelkapäivien suhteen on ollut melkoinen viimeisten vuosikymmenten aikana.

Yli 80 % maapallon väestöstä asuu meidän laillamme maassa, missä kulutetaan enemmän kuin luonnonvarat sallivat.

Muotiteollisuus on yksi eniten kuormittavista teollisuuden aloista, tuottaahan se 10 % kaikista hiilidioksidipäästöistä ja 10 % kaikista jätevesipäästöistä.

Maailman ylikulutuspäivät 1970–2024

Tässä lista maailman ylikulutuspäivistä vuosilta 1970–2022.

70-luku:

  • Joulukuu 29, 1970
  • Joulukuu 20, 1971
  • Joulukuu 10, 1972
  • Marraskuu 26, 1973
  • Marraskuu 27, 1974
  • Marraskuu 30, 1975
  • Marraskuu 16, 1976
  • Marraskuu 11, 1977
  • Marraskuu 7, 1978
  • Lokakuu 29, 1979

80-luku:

  • Marraskuu 4, 1980
  • Marraskuu 11, 1981
  • Marraskuu 15, 1982
  • Marraskuu 14, 1983
  • Marraskuu 6, 1984
  • Marraskuu 4, 1985
  • Lokakuu 30, 1986
  • Lokakuu 23, 1987
  • Lokakuu 15, 1988
  • Lokakuu 11, 1989

90-luku:

  • Lokakuu 11, 1990
  • Lokakuu 10, 1991
  • Lokakuu 12, 1992
  • Lokakuu 12, 1993
  • Lokakuu 10, 1994
  • Lokakuu 4, 1995
  • Lokakuu 2, 1996
  • Syyskuu 29, 1997
  • Syyskuu 29, 1998
  • Syyskuu 29, 1999

2000-luku:

  • Syyskuu 23, 2000
  • Syyskuu 22, 2001
  • Syyskuu 19, 2002
  • Syyskuu 9, 2003
  • Syyskuu 1, 2004
  • Elokuu 25, 2005
  • Elokuu 19, 2006
  • Elokuu 14, 2007
  • Elokuu 14, 2008
  • Elokuu 18, 2009

2010-luku:

  • Elokuu 7, 2010
  • Elokuu 4, 2011
  • Elokuu 4, 2012
  • Elokuu 3, 2013
  • Elokuu 4, 2014
  • Elokuu 5, 2015
  • Elokuu 5, 2016
  • Elokuu 1, 2017
  • Heinäkuu 29, 2018
  • Heinäkuu 29, 2019

2020-luku:

  • Elokuu 22, 2020
  • Heinäkuu 29, 2021
  • Heinäkuu 28, 2022
  • Elokuu 2, 2023
  • Elokuu 1, 2024

Ylikulutuksen aiheuttamat ongelmat

test alt text
Tämän artikkelin kuvat kertovat omaa kieltään siitä, mitä palmuöljyviljelmät tekevät Borneon sademetsille. Kuvat on otettu puolisoni ollessa vapaaehtoistöissä Borneossa vuonna 2019.

Ylikulutus on siis johtanut aina vain pahenevaan vesipulaan monissa maailman maissa.

Noin 700 miljoonaa ihmistä on jo nyt vailla puhdasta juomavettä ylikulutuksen takia.

Meriveden nousu on muuttanut juomaveden entistä suolapitoisemmaksi monissa runsasväkisissä merenrantavaltioissa.

Tämä näkyy verenpainetautien ja raskauskomplikaatioiden lisääntymisenä.

test alt text

Ylikulutus köyhdyttää maaperää vaikuttaen ruoantuotantokykyyn.

Kun ravinnon laatu heikkenee, näkyy se aliravitsemuksen ja erilaisten infektiotautien lisääntymisenä.

Esimerkiksi keltakuume on jo päässyt leviämään sellaisille alueille, missä sitä ei ennen ole ollut.

Merkkejä ylikulutuksesta ovat myös metsäluonnon köyhtyminen ja muun muassa erilaisten kalakantojen muuttuminen uhanalaisiksi.

Läheskään kaikki suomalaisten ylikuluttamisen vaikutukset eivät näy Suomessa, sillä olemme ulkoistaneet monet haitoista kehittyviin valtioihin.

Esimerkiksi öljyn ja kivihiilen tuotannon luonnolle aiheuttamat tuhot (kuten aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen) näkyvät selvemmin muissa maissa kuin Suomessa.

Noin 40 % suomalaisten elintarvikkeiden tuottamiseen tarvitusta maa-alasta on Suomen ulkopuolella.

Ruoan tuottaminen yli kestävän määrän on johtanut ryöstöviljelyyn, metsäkatoon, eroosioon ja monien eri eläinlajien muuttumiseen uhanalaisiksi.

Hyvä esimerkki on palmuöljy, mitä on monissa leivonnaisissa, kekseissä ja uppopaistetuissa ruoissa.

test alt text

Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä

Päästöjen väliaikainen pieneneminen ei riitä peruuttamaan ilmastonmuutosta, mikä johtuu ylikulutuksen aiheuttamista jättimäisistä hiilidioksidipäästöistä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa säätuhoja ja äärimmäisiä sääilmiöitä:

  • Aasian viime vuosikymmenten pahimmissa myrskyissä ja tulvissa on kuollut yli 200 000 ihmistä
  • Suomen vuoden 2010 helleaalto johti 500 ihmisen kuolemaan, kun taas Venäjällä kuoli peräti 50 000 ihmistä
  • Keski-Euroopassa elokuun 2003 helleaalto tappoi 75 000 ihmistä
  • Äärimmäiset sääilmiöt eli kuivuus ja tulvat ovat heikentäneet useiden Afrikan maiden talouksia ja lisänneet pakolaisuutta
  • Kuivuus on niin Somalian kuin Libyankin kriisien takana, ja se on vaikuttanut myös esimerkiksi Syyrian poliittiseen tilanteeseen.

Tulevaisuudessa poliittisia kriisejä, sisällissotia ja pakolaisuutta sekä esimerkiksi tuholaisongelmia tullee esiintymään entistä enemmän, ellei ilmastonmuutosta saada aisoihin.

Todennäköisesti kalleimmat säätuhot ovat tapahtuneet Yhdysvalloissa.

Yksi hurrikaani voi saada aikaan jopa 150 miljardin dollarin vahingot.

Vähemmän kehittyneille maille hurrikaanit ovat erityisen tuhoisia.

Esimerkiksi Dominica menetti vuonna 2017 250 % bruttokansantuotteestaan, ja vuoden 2015 hurrikaani vei siitä yhdessä päivässä 90 %.

Kiertotalous (takaisin) osaksi arkea

Kiertotalous oli vuosisatoja tai oikeastaan vuosituhansia aivan tavallista arkea.

Työkalut ja tarve-esineet korjattiin yhä uudestaan ja uudestaan.

Talosta toiseen kulki niin padankorjaajia eli patureita, kahvipannujen korjaajia eli tinureita kuin muitakin kotitaloustavaroiden korjaajia.

Vaatteita paikattiin niin kauan, että uudelle paikalle ei enää ollut sijaa: siinä vaiheessa paidasta tehtiin rätti tai matonkuteita.

Eläinten ja ihmisten ulosteiden ravinteet pääsivät takaisin kiertokulkuun, kun ne levitettiin pelloille.

Asiantuntijat suosittelevat nyt paluuta kiertotalouden periaatteiden äärelle.

Kiertotaloudesta uskotaan löytyvän vastauksen niin suomalaisten ylikulutukseen, kansainväliseen luonnonvarojen ylikuluttamiseen kuin ylikulutuksesta johtuvaan ilmastonmuutokseenkin.

Kiertotalous tarkoittaa muutakin kuin jätteiden lajittelua ja kierrättämistä sekä jätteettömään elämään tähtäämistä.

Kiertotaloudella tarkoitetaan kokonaan myös kokonaan uutta ajattelumallia, millä tähdätään tuotteiden käyttöiän pidentämiseen ja luonnonvarojen liikakäyttöä vähentävien ratkaisujen edistämiseen.

Tavoitteena on esimerkiksi käyttää uudelleen jo käytettyjä luonnonvaroja ja vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä.

Kulutuksen vähentäminen on jokaisen vastuulla

Ylikulutus ei vähene yksinomaan poliittisilla päätöksillä, kuten kiertotaloutta edistävien innovaatioiden tukemisella hallitusten toimesta.

Jokainen yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asiaan omilla valinnoillaan. Isot virrat syntyvät pienistä puroista, joten kaikista vähäpätöisimmiltäkin tuntuvilla valinnoilla on vaikutusta.

Otetaan esimerkiksi sähkön säästövinkit ja turhaan seinässä oleva puhelimen laturi.

Laturi ei vie paljoa sähköä yhdeltä ihmiseltä.

Jos 3 miljoonaa suomalaista pitää laturia aina seinässä, kuluu hukkaan niin paljon energiaa, että sillä voitaisiin lämmittää 40 sähkölämmitteistä omakotitaloa!

Monet arjen säästövinkit ovat samalla vinkkejä, joilla voidaan:

  • Säästää luonnonvaroja
  • Vähentää jätteiden syntymistä
  • Hillitä ilmastomuutosta
  • Pidentää tuotteiden elinkaaria

Alla muutama vinkki, millä saat parempaan tasapainoon sekä taloutesi että hiilijalanjälkesi.

Oheisen linkin takaa voit lukea lisää myös siitä, miksi hiilijalanjälki-käsitettä vastaan on esitetty kritiikkiä.

1. Syö kasvispainotteisesti

Varsinkin eläinperäisillä tuotteilla on suuret ympäristö- ja ilmastovaikutukset.

Kannattaa suosia kotimaisia kasviksia, kuten sieniä, härkäpapua, juureksia ja lehtivihreitä. Syömällä sesongin mukaan pääsee nauttimaan kauden parhaasta annista ja vieläpä mahdollisimman edullisesti.

Jos pavut eivät maistu, ovat seuraavaksi parhaita vaihtoehtoja ympäristön kannalta kotimainen järvikala ja kotimaisella viljalla ruokittu broilerinliha.

Villikala on jonkin verran ilmastoystävällisempää ruokaa kuin kana. Ero sian- tai naudanlihaan on jo merkittävä.

Kannattaa kuitenkin antaa vielä ainakin yksi mahdollisuus kasvisruokavaliolle tai ainakin kasvispainotteiselle ruokavaliolle.

Vinkki: kokeile Vegaanihaastetta kuukauden ajan, niin saat ilmaiseksi maukkaita kasvisruokareseptejä ja halutessasi myös oman tuutorin eli tukihenkilön.

Ruokahävikin vähentäminen on sekin tärkeää.

Tätä voidaan tavoitella suunnittelemalla viikon ruokalista jo etukäteen, hyödyntämällä pakastinta ja opettelemalla hyödyntämään ”jämäruokaa” (kuten juustonkannikoita).

2. Suosi joukkoliikennettä ja vähennä lentämistä

Maata pitkin matkustaminen on paitsi ekologista myös trendikästä.

Lähimatkailu on ekologisinta, jos liikkuu paikasta toiseen polkupyörällä tai julkisilla.

3. Säästä sähköä ja valitse uusiutuvaa energiaa

Vaihda fossiilisiin energialähteisiin perustuva sähkösopimus tuuli- ja aurinkovoimaan.

Säästä energiaa aina kun voit, eli esimerkiksi:

  • Alentamalla sisälämpötilaa
  • Sammuttamalla valot tyhjästä huoneesta
  • Lyhentämällä suihkussaoloaikaa
  • Valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita

4. Muuta pienempään asuntoon

Pieni ja energiatehokas asunto säästää rahaa ja energiaa.

Tilaa ei tarvita niin paljon, jos pitää kodin tavaramäärän pienenä.

Harvoin käytetyt tavarat voi vuokrata tai lainata. Jos tavaraa on jo päässyt kertymään, apu voi löytyä konmarittamisesta.

Jos tulet siihen tulokseen, että vapaaehtoinen lapsettomuus on sinulle oikea valinta, sterilointi tai vasektomia tarjoaa parhaan ehkäisytehon.

5. Vähennä kuluttamista ja suosi käytettyä

Voisiko tuotteen jättää ostamatta, vuokrata tai lainata?

Entä voisiko vanhan tuotteen vielä korjata tai tuunata?

Valitse kirpputorit uusien tuotteiden ja etenkin pikamuodin sijaan.

6. Vaikuta ja kannusta

Mitä useampi vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia ympäristön hyväksi, sen parempi.

Ideoita vaikuttamiseen:

  • Valitse huolella vaaliehdokkaasi
  • Kirjoita poliitikoille
  • Laadi mielipidekirjoitus lehteen
  • Bloggaa, vloggaa ja keskustele somessa
  • Osallistu ympäristötapahtumiin
  • Toimi ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisena (esimerkiksi talkoot)
  • Osallistu mielenosoituksiin (aktivismi on tehokkaimpia keinoja, joilla yksityishenkilö voi vaikuttaa)

Voit kannustaa muita aivan tavallisessa arkielämässäsi:

  • Näyttämällä esimerkkiä
  • Houkuttelemalla mukaan ilmastotalkoisiin
  • Tsemppaamalla muita somessa

Voit vaikuttaa myös suosimalla vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja vaatimalla yrityksiltä vastuullisuutta – esimerkiksi ehdottamalla kierrätettyjen postituspakkausten käyttöön ottoa.

On aina parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa on tietoa siitä, mitä ylikulutuspäivä tarkoittaa.

Kysehän on siitä, että tuona päivänä kulutamme loppuun sillä vuodelle varatut luonnonvarat.

Lisäksi luettelen edellisten vuosien ekovelkapäivät.

Artikkelin lopusta löytyy tietoa siitä, miten ylikulutusta voisi vähentää ruohonjuuritasolla. Joukossa on myös muutama vinkki yritysten ja lainsäätäjien toimintaan vaikuttamiseen.

Lue lisää aiheeseen liittyvää: