Miten ja miksi suojella norsuja? Faktat ja TOP 12 vinkit

kuinka voi suojella norsuja

Villejä norsuja elää sekä Afrikassa että Aasiassa.

Afrikkalainen metsänorsu on äärimmäisen uhanalainen. Afrikkalainen savanninorsu on puolestaan luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Afrikkalaisia norsuja salametsästetään niiden etenkin niiden syöksyhampaiden takia.

Aasiannorsuja elää sekä luonnossa että metsänhoidossa ja turismibisneksessä käytettyinä työjuhtina.

Myös aasiannorsuja salametsästetään ja vangitaan. Vankeudessa eläviä elefantteja saatetaan kohdella erittäin väkivaltaisesti.

Tässä artikkelissa kerron, miksi ja miltä norsut tarvitsevat suojelua.

Kerron myös, mitä sinä voit tehdä norsujen hyväksi. Annan vinkkejä esimerkiksi vastuulliseen matkailuun norsujen elinalueilla.

Päätin keskittyä tässä artikkelissa etenkin aasiannorsuihin, joita monet suomalaisetkin ovat tavanneet Thaimaan-matkoillaan.

Norsujen salametsästys

WWF:n mukaan norsujen suurimmat uhat ovat salametsästys ja niiden luonnollisten elinympäristöjen väheneminen.

Afrikan mantereella elävistä norsuista noin 90 % on menetetty viimeisen sadan vuoden aikana. Edelleen noin 20 000 afrikkalaista norsua tapetaan joka vuosi.

Se tarkoittaa sitä, että joka päivä noin 55 afrikkalaista norsua menettää henkensä salametsästyksen takia. Kun tämä luku jaetaan vuorokauden tuntimäärällä, saadaan tulokseksi se, että norsuja kuolee noin puolen tunnin välein.

Myös aasiannorsuja salametsästetään norsunluun, nahkan, kärsän, kynsien, sukuelinten ja muiden ruumiinosien vuoksi. Norsunlihaan liitetään samanlaisia potenssin paranemiseen liittyviä uskomuksia kuin sarvikuonojen sarvista tehtyyn jauheeseen.

Elefantteja saatetaan tappaa Aasiassa ja Afrikassa myös siksi, etteivät ne tuhoaisi viljelyksiä.

Aasiannorsuista iso osa elää vankeudessa

Aasiannorsu on jonkin verran pienempi, eikä kaikilla aasiannorsuilla ole himoittuja syöksyhampaita.

Norsuja on käytetty Aasiassa työjuhtina (toisin kuin Afrikassa).

Ylen mukaan aasiannorsujen määrä Aasiassa on puoliintunut 1900-luvun puolivälistä.

Villinorsuja arvioidaan olevan 48 000–52 000 yksilöä. Luonnossa elävistä aasiannorsuista valtaosa elää Intiassa.

The Asian Elephant Specialist Groupin tilastoja on päivitetty viimeksi vuonna 2018. Niiden perusteella vankeudessa elävien norsujen määrä Aasiassa olisi 14 930–15 130 yksilöä.

Niistä pelkästään Thaimaassa arvioidaan olevan 3783 vankeudessa elävää norsua.

Villinorsuja on arvioitu olevan Thaimaassa 3126–3341 yksilöä, eli karkeasti ottaen noin puolet Thaimaan norsuista elää vankeudessa.

Miksi elefantteja pitäisi suojella?

 

Afrikkalaiset norsut ovat salametsästyksen takia uhanalaisia, mikä tarkoittaa sitä, että koko laji on vaarassa kadota.

Aasiannorsuja tulee suojella salametsästykseltä, laittomalta vangitsemiselta ja kaltoinkohtelulta.

Norsuilla on myös suuri merkitys elinympäristönsä ekosysteemille:

  • Norsut edesauttavat metsien uusiutumista, koska ne raivaavat kasvillisuutta liikkuessaan vapaasti
  • Hedelmien ja kasvien siemenet leviävät norsujen ulosteiden mukana
  • Kuivalla kaudella norsut kaivavat kuoppia, joista myös muut villieläimet pääsevät juomaan

Norsujen suojelu on yhtä tärkeää kuin esimerkiksi merikilpikonnien suojelu, vaikka norsujen ja merikilpikonnien haasteet ovatkin erilaisia.

Aasiannorsujen kaltoinkohtelu

Norsujen käyttäminen juhtina, ratsuina tai sirkusten ja turistikohteiden vetonauloina ei ole ongelmatonta.

Työnorsujen kohteluun liittyviä ongelmia Aasiassa:

  • Norsunpoikasten koulutus on edelleen usein järkyttävän julmaa
  • Työnorsujen kohtelu voi olla raakaa koko työuran ajan
  • Norsut ovat kalliita ja ne voivat syödä jopa 136 kg per päivä: siksi niistä voidaan yrittää saada kaikki irti teettämällä ylipitkää työpäivää
  • Ratsastaminen rasittaa norsun selkää: se on haitaksi norsulle voiden aiheuttaa kroonista kipua
  • Työnorsut voidaan sitoa yöksi luonnottomiin asentoihin, jotta ne eivät karkaisi

Esimerkiksi Thaimaassa suurin osa vankeudessa elävistä norsuista työskentelee turismibisneksessä.

Turistit haluavat nähdä maalaavia norsuja ja muita sirkusnorsuja. Lisäksi he haluavat ratsastaa norsuilla ja kokea kylve elefanttien kanssa -elämyksiä.

Niin kauan kuin turistit ovat valmiita maksamaan näistä kokemuksia, norsunpoikasten vangitseminen ja kiduttaminen voi jatkua.

Norsujen koulutus ja kohtelu

Aasiassa uskotaan yleisesti, että ainoa tapa hallita valtavaa norsua on pitää se jatkuvasti pelon vallassa.

Koulutus perustuu pääsääntöisesti emoltaan ryöstetyn poikasen tahdon murtamiseen (breaking the spirit of an elephant tai Phajaan).

Norsu pidetään myös jatkossa pelossa väkivallan avulla. Pahimmillaan naulakeppien, rautakankien ja muiden lyömäaseiden käyttö on jatkuvaa.

Kun molemmat osapuolet ovat väsyneitä ja hermostuneita, norsuihin kohdistettu väkivalta saattaa äityä jopa sanoinkuvaamattoman raa’aksi. Norsu saatetaan esimerkiksi sokaista.

Väkivallalla pyritään estämään norsua tappamasta ihmisiä. Se siis kumpuaa siitä, että ihminen pelkää norsua, ja uskoo hyökkäyksen olevan paras puolustus.

On kuitenkin havaittu, että tässäkin väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa, sillä osasyy ihmisten kuolemantapauksiin on juuri se, että väkivaltainen kohtelu tekee norsuista aggressiivisia.

Kun etsin tietoa norsujen kaltoinkohtelusta Aasiassa, itkin. Kuva-, teksti- ja videomateriaali on järkyttävää.

Mietin pitkään, tulisiko minun kertoa yksityiskohtaisemmin norsujen kiduttamisesta tai linkata asiaa käsitteleviin videoihin.

Lopulta päätin olla laittamatta suoria linkkejä tähän artikkeliin. Materiaali löytyy muutenkin, jos on valmis käsittelemään asiaa.

Norsuja ei tarvitsisi pahoinpidellä.

Palkitsemiseen perustuva koulutus on eettisempi ja tehokkaampi kuin väkivallalla ja pelolla hallitseminen.

Esimerkiksi suomalainen Helena Telkänranta on ollut kehittämässä Nepalissa työnorsujen eläinystävällistä koulutusta, ja tällä saavutetuista hyvistä tuloksista hän kertoo Eläinten Ystävässä julkaistussa artikkelissaan.

Ote artikkelista: ”Kun norsunajajat saavat omakohtaisesti nähdä ja kokeilla, miten palkitsemiseen perustuva oppiminen tapahtuu, vastaanotto on ollut lähes kautta linjan kiinnostunut. Usein myös liikuttavan lämmin: useampi kuin yksi raavas mies on kurssien jälkeen tullut kiittämään meitä kertoen, miten hyvältä tuntuu nyt kun ei enää tarvitse vahingoittaa norsuja”.

Ei ole syytä ajatella, että Aasiassa norsuihin suhtauduttaisiin lähtökohtaisen vihamielisesti.

Esimerkiksi Yuval Noah Harari viittaa kirjassaan Homo Deus: Huomisen lyhyt historia (2018) antropologi Danny Naveh’in tutkimuksiin intialaisen Nayaka-heimon parissa. Heimo suojeli erästä norsua viranomaisilta, vaikka samainen norsu oli hiljattain tappanut erään heimon jäsenen.

Vastaavia esimerkkejä positiivisesta suhtautumisesta villi- ja työnorsuihin löytyy varmasti paljon eri puolilta Aasiaa.

Syynä väkivaltaiseen koulutukseen ja kohteluun ovat ennemminkin pelko ja tiedon puute. Jos jotain on ”aina tehty näin”, sitä ei välttämättä osaa kyseenalaistaa – varsinkaan, jos parempia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Lisäksi esimerkiksi Turun yliopisto kertoo sivuillaan, että perinteinen norsunhoito on muuttumassa Aasiassa. Artikkelin mukaan myanmarilaiset norsunhoitajat (joita työskentelee käytettävissä olevien lähteiden perusteella myös Thaimaassa) ovat nuorempia ja kokemattomampia kuin ennen.

Lisäksi on otettava huomioon, että turistinorsujen ohjaajien pääasiallinen tehtävä on usein varmistaa turistien turvallisuus eikä norsun hyvinvointi. Jos turisti loukkaantuisi esimerkiksi ratsastusretkellä, ohjaajaa voitaisiin rangaista ankarasti – toisin kuin silloin, jos hän lyö yhteistyöhalutonta norsua.

Norsulla ratsastaminen

Norsu on iso ja vahva, mutta se ei sovi ratsuksi tai kantojuhdaksi.

Norsun selkäranka kaartuu ylöspäin eikä rangan päällä ole suojaavaa lihaskerrosta, joten ratsastaminen vaarantaa norsun terveyden.

Jatkuva ratsastaminen voi aiheuttaa kroonisia tulehduksia ja hermovaurioita.

Lisäksi norsu kärsii kovilla pinnoilla kävelemisestä. Jatkuva asfaltilla kävely ja/tai luonnottomiin asentoihin sidottuna oleminen voi aiheuttaa virheasentoja ja nivelrikkoja.

Norsujen omistajat, matkanjärjestäjät tai turistit eivät aina tiedä, kuinka tuskallista ratsuna toimiminen on norsulle.

Norsulla ratsastaminen voi tuntua luonnolliselta osalta Aasian-matkaa, kun on nähnyt lukemattomien muidenkin tekevän niin kuvissa ja TV-ohjelmissa.

Niin kauan kuin turistit haluavat ratsastaa, Aasiassa on norsuratsuja.

Norsujen suojelukeskukset

Esimerkiksi Thaimaassa on suojelukeskuksia, mitkä pelastavat kaltoinkohdeltuja tai työuransa loppuvaiheessa olevia norsuja.

Sitten ne tarjoavat turisteille “eettisiä elefanttielämyksiä”, kuten mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistöitä keskuksessa. Vapaaehtoistöihin osallistumisesta joutuu yleensä maksamaan useita kymmeniä euroja per päivä.

Kaikki “norsupyhätöt” (keskuksen nimessä on usein sana “sanctuary”) eivät ole erityisen eettisiä.

Niihin voidaan ostaa suoraan vapaudesta vangittuja norsuja, eikä norsujen kohtelu aina kestä päivänvaloa. Turistien edessä norsuista pidetään hyvää huolta, mutta turistien lähdettyä tilanne voi olla toinen.

Lisäksi osa ei-eettisistä norsukeskuksista käyttää markkinoinnissaan valheellisesti jonkin eettisemmän norsujen suojelualueen nimeä.

Seura kertoi artikkelissaan vuonna 2016, että työuraansa lopettavan norsun hinta olisi 10 000 dollarin tuntumassa. Työkykyinen emo poikasineen voi maksaa jopa noin 60 000 dollaria.

Lisäksi norsun ylläpito tulee kalliiksi.

Suojelukeskuksienkin on valjastettava norsut työhön – vähintäänkin valokuvattaviksi. Muuten rahat eivät riitä norsujen ylläpitoon.

Voiko vastuullinen turisti vierailla norsujen suojelukeskuksessa?

Some-vaikuttaja Veera Papinoja pohti blogissaan vuonna 2021 sitä, onko norsujen turvakodeissa vieraileminen ikinä vastuullista.

Hän oli kirjoittanut aiheesta myös esseen opiskellessaan Leeds Beckett University:ssä vastuullisen matkailun maisteriksi.

Papinoja kertoo blogitekstissään, että norsun ruokkiminen Thaimaassa maksaa noin 70 euroa päivässä. Norsutiloilla voi olla kymmeniä eläimiä, joten pelkästään ruokaan menee valtavasti rahaa, muista ylläpitokustannuksista puhumattakaan.

Jos turistit alkavat boikotoida kaikkia norsutarhoja (myös niitä, joita voi perustellusti pitää vastuullisina), norsut voivat kuolla nälkään. Samalla kaikki norsuturismilla elantonsa ansaitsevat ihmiset jäävät työttömiksi.

Tästä on jo saatu esimakua maailmalla riehuneen tautipandemian aikana.

Pandemialla oli merkittävä vaikutus turismista varsin riippuvaisen Thaimaan talouteen.

Turistibisneksessä toimineita norsuja hylättiin ja monet norsuista kärsivät nälkää.

Eri suojelukeskukset ovat ottaneet vastaan työttömiksi jääneitä norsuja, mutta myös suojelukeskukset ovat kärsineet resurssipulasta, kun maahan ei ole tullut turisteja.

Vangittuja norsuja ei voi enää päästää vapauteen, vaikka niillä olisi vielä kymmeniä elinvuosia jäljellä.

Eri lähteiden valossa voi olla parempi vierailla eettisesti toimivassa norsujen turvakodissa kuin jättää vierailu väliin. Myös vapaaehtoistöiden tekeminen tällaisessa paikassa voi olla vastuullinen valinta.

Boikotit voisivat myös kärjistää tilannetta. Helena Telkänranta kertoo artikkelissaan, että kun USA:ssa näytettiin dokumentti norsunpoikasen koulutuksesta, sikäläinen eläinoikeusjärjestö kehotti boikotoimaan Thaimaata (eikä vain Thaimaan-matkailua vaan myös thaimaalaista tuontitavaraa).

Thaimaassa tämä otettiin huonosti vastaan. Tunnettu thaimaalainen norsujen suojelija sai tappouhkauksia (vaikkei hän osallistunut dokumentin tekemiseen) ja keskustelu norsujen kohtelusta hankaloitui.

Käynti eettisellä norsutarhalla tarkoittaa sitä, että keskus saa rahaa norsuista huolehtimiseen, ja että paikallisilla on töitä.

Samalla se kannustaa paikallisia toimijoita kohtelemaan norsuja paremmin. On mahdollista, ettei norsuja enää käytetä ratsuna tai sirkuseläiminä.

(Vaarana on kuitenkin se, ettei villinorsujen vangitseminen ja turistikäyttöön jalostaminen lopu, koska ”eettisiin” norsutarhoihin halutaan uusia norsuja vanhuuteen kuolleiden tilalle.)

Eettisesti toimivia suojelukeskuksia

Responsible Travel – yksi maailman suurimmista ekomatkanjärjestäjistä – on luetellut sivuillaan eettisiä norsukeskuksia ympäri maailmaa.

Sivun alaosassa on lueteltu norsukeskuksia, joissa ei toimita vastuullisesti, ja joita ei siksi pidä tukea.

Sivulta löytyy myös useampi suositeltava (ja ei-suositeltava!) norsujen suojelualue Thaimaassa.

On kuitenkin otettava huomioon, että taustalla on kaupallinen toimija, jolla ei ole riittävästi resursseja norsukeskuksien perusteelliseen valvontaan.

Kattavan oloinen eettisten norsukeskusten luettelo löytyy myös eläinoikeusjärjestö World Animal Protectionin sivuilta.

Maailman suurin eläinoikeusjärjestö PETA suosittelee tarkastamaan eläinkeskuksen vastuullisuuden osoitteessa sanctuaryfederation.org. Tällä listalla ei kuitenkaan näytä olevan yhtään norsutarhaa Aasiassa.

PETAn sivuilta löytyi kuitenkin linkki Africamin reaaliaikaisille virtuaalisafareille sinne. Seuraa esimerkiksi Krugerin norsujen elämää: https://www.youtube.com/live/Maw4B8cFJd0?feature=share

Mitä voit tehdä auttaaksesi norsuja?

Pelkkä sääli ei auta maailman norsuja.

Alla on vinkkejä siihen, mitä voit tehdä auttaaksesi norsuja omalta osaltasi:

  • Älä osta norsunluutuotteita tai muita norsuperäisiä tuotteita
  • Levitä tietoa (online & offline) norsujen salametsästyksen lopettamiseksi ja aasiannorsujen eettisen kohtelun edistämiseksi
  • Jos haluat nähdä norsuja, käy vastuullisella safarilla alueella, missä norsut elävät villeinä
  • Mikäli olet vierailemassa norsujen suojelukeskuksessa tai vastaavassa norsutarhassa, yritä varmistua sen vastuullisuudesta
  • Harkitse vapaaehtoistöitä vain vastuulliseksi tiedetyissä norsujen vanhainkodeissa tai vastaavissa keskuksissa
  • Älä ratsasta norsulla tai nouse sen selkään edes kuvaamista varten
  • Kaihda Aasian turistikohteita, joissa turistit pesevät norsuja: norsulle ei ole luontaista olla koko päivää vedessä ihmispaljouden ympäröimänä
  • Harkitse, ennen kuin jaat selfieitä norsujen kanssa: kuva villieläimen kanssa poseeraavasta turistista saattaa rohkaista epäeettisiä toimijoita
  • Jos havaitset matkallasi norsujen tai muiden eläinten kaltoinkohtelua, anna palautetta matkanjärjestäjälle
  • Älä hyväksy eläinrääkkäystä osana mitään kulttuuria
  • Seuraa norsujen suojelutyön edistymistä ja mahdollisuuksien mukaan harkitse lahjoitusta esimerkiksi WWF:lle
  • Tarkista ostamiesi elintarvikkeiden vastuullisuusmerkit: näin voit omalta osaltasi auttaa säilyttämään norsujen luonnolliset elinympäristöt

Halutessasi voit myös osallistua erilaisiin somekampanjoihin julkaisemalla, jakamalla ja tykkäämällä norsuja puolustavia julkaisuja. Alla esimerkki Twitteristä:

Myös valtiovallan puuttuminen asioihin voi johtaa onnistumisiin.

Edellä viittasin Ylen artikkeliin vuodelta 2022. Siinä kerrottiin myös, että Kiinan aasiannorsukanta on kaksinkertaistunut 25 vuodessa. Kiinassa norsut ovat tiukasti suojeltuja, mutta norsunluu on ollut haluttua (tuonti)tavaraa.

Kiina kuitenkin kielsi kaiken norsunluukaupan vuoden 2018 alussa, ja WWF arvioi kiellon vähentäneen myyntiä välittömästi. Kysyntää kuitenkin on, joten oletettavasti norsunluukauppa on siirtynyt maan alle, eikä salametsästys Aasiassa tai Afrikassa ole vielä loppunut.

Artikkelin muut lähteet:

 

Lue lisää aiheeseen liittyvää: