Miten ja miksi suojella merikilpikonnia? TOP 8 vinkit

Kuinka auttaa merikilpikonnia

Tässä artikkelissa esittelen 8 tapaa suojella merikilpikonnia ja varmistaa omalta osaltaan kantojen säilyminen.

Aloitetaan kuitenkin sillä, miksi merikilpikonnat tarvitsevat suojelua, ja miksi merikilpikonnien sukupuutto pitäisi saada estettyä.

Mikä uhkaa merikilpikonnia?

Vain alle 1/1000 merikilpikonnan poikasesta selviää aikuiseksi asti, joten on mahdollista, että merikilpikonnat kuolevat sukupuuttoon kymmenen vuoden sisällä.

Merikilpikonnia uhkaavat esimerkiksi ylikulutus ja ilmaston lämpeneminen.

Merikilpikonnien uhkia:

  • Kalat ja ravut, jotka syövät kilpikonnanpoikaset
  • Turistit, joiden halu ottaa selfieitä kilpikonnien kanssa on pelkästään haitaksi
  • Rantojen rakentaminen ja rantaviivan vetäytyminen (heikentää pesimismahdollisuuksia)
  • Valosaaste, mikä voi harhauttaa poikaset lähtemään väärään suuntaan (sisämaassa ne jäävät auton alle tai kuolevat nestehukkaa)
  • Salametsästäjät, jotka pyytävät merikilpikonnia ruoaksi ja laitonta lemmikki- sekä kilpikauppaa varten
  • Kaupallinen kalastus: siimat, troolarit ja verkot tappavat sekä vammauttavat satoja tuhansia kilpikonnia vuosittain
  • Merten jäteongelma: merikilpikonnat tukehtuvat, koska ne luulevat muovia meduusaksi
  • Merten saastuminen esimerkiksi lannoite- ja öljypäästöjen takia saastuttaa ja tappaa eläimiä ja kasveja, joita merikilpikonnat syövät
  • Pesimärantojen virkistyskäyttö: ihmisten yöllinen läsnäolo, rannalla ajaminen ja esimerkiksi rantakalusteet voivat haitata pesimistä ja paluuta takaisin mereen
  • Ilmastonmuutos eli vedenpinnan nousu ja ranta-alueiden kutistuminen
  • Ilmastonmuutoksen seurauksena myös sukupuolijakauma vinoutuu, sillä korkeammassa lämpötilassa syntyy enemmän naaraspuolisia kilpikonnia

Kuten edeltä käy ilmi, saasteet ja jätteet ovat suuri ongelma merikilpikonnille.

Erityisen haavoittuvaisia niistä tekee kuitenkin tarve munia rantahiekalle.

Pienten kilpikonnavauvojen ensimmäinen matka pesästä mereen päättyy vain ani harvoin onnelliseen lopputulokseen, sillä enemmän kuin 999 konnaa 1000:sta ei selviydy.

Mitä tapahtuu jos merikilpikonnat kuolevat sukupuuttoon?

Merikilpikonnien sukupuutto olisi jo sinällään valtava menetys, mutta merikilpikonnien katoamisella olisi vaikutuksia myös biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Merikilpikonnia kannattaa suojella, koska:

  • Merikilpikonnat syövät meduusoja: kilpikonnakantojen väheneminen on jo lisännyt meduusakantoja (mikä vähentää kalakantoja ja tekee uimisesta vaarallista)
  • Merikilpikonnat syövät meriruohoa, mikä voimistaa meriruohon kasvua: rehevä meriruohokasvusto on tärkeä monella kalalajille
  • Osa merikilpikonnista syö koralleille haitallisia sieniä (ja terveet koralliriutat ovat tarpeen tuhansille eri lajeille)
  • Kaikki yhden merikilpikonnan munimista munista eivät kuoriudu: niistä jää hiekkaan ravinteita, joita eroosiota hillitsevät rantakasvit tarvitsevat

Merikilpikonnien sukupuutto heikentäisi siis sekä rantojen että merten ekosysteemiä.

Miten suojella merikilpikonnia?

Ilmastonmuutos on yksi merikilpikonnia uhkaava tekijä, ja ilmastonmuutoksen hillitseminen alkaa oman hiilijalanjäljen pienentämisestä.

Seuraavaksi esittelen kahdeksan tapaa merikilpikonnien suojeluun jo lyhyellä tähtäimellä.

1. Älä roskaa (ja siivoa mahdollisuuksien mukaan muiden roskia)

Maahan heitetty roska voi päästä mereen.

Älä heitä maahan tai veteen karkkipapereita, purukumia, tupakantumppeja, kalastussiiman pätkiä, kasvomaskeja tai esimerkiksi vanulappuja. (Itselleni tuli yllätyksenä, kun huomasin Lidlistä ostettujen vanulappujen sisältävän muovia.)

Ethän myöskään vapauta heliumilla täytettyjä vappupalloja ilmaan. Ne saattavat päätyä meriin.

Kerää mahdollisuuksien mukaan muiden roskia.

2. Tee lahjoitus

Voit tehdä rahalahjoituksen kilpikonnien suojelutyöhön.

Yksi ratkaisu on tukea lahjoituksella Greenpeacen mertensuojeluhankkeita.

3. Adoptoi kilpikonna tai kokonainen pesä

Merikilpikonnan tai kokonaisen pesän “adoptoiminen” jonkin luonnonsuojelujärjestön kautta tarkoittaa samaa kuin lahjoituksen tekeminen.

Voi kuitenkin olla mielekkäämpää ajatella lahjoitusta konnavauvan adoptoimisena kuin pelkkänä kasvottomana rahalähetyksenä.

Adoptiotodistuksen voi laittaa vaikka seinälle raameihin. Tällainen aineeton lahja on hyvä lahjavinkki hänelle, jolla on jo kaikkea – tai vaikkapa kilppareihin ihastuneelle lapselle.

4. Lähde vapaaehtoiseksi

Et löydä Suomesta talkoo- tai vapaaehtoistöitä, mitkä liittyisivät merikilpikonnien suojeluun.

Vapaaehtoistöiden tekeminen tarkoittaa lentomatkaa esimerkiksi Thaimaahan tai Keski-Amerikkaan.

Lentomatkailun ilmastopäästöt ovat kieltämättä merkittäviä, mutta hiilijalanjälkeä voi ainakin jonkin verran keventää valitsemalla suorat lennot ja lyhimmän reitin sekä pakkaamalla niin vähän kuin suinkin.

Finnairin mukaan 5 kilon ottaminen pois matkalaukusta vähentäisi lentomatkan hiilijalanjälkiä noin 5 %.

Omaatuntoa voi keventää vielä lisää kompensoimalla lentomatkailun päästöt (vaikka sitä haukutaankin anekaupaksi) ja varmistamalla, että mahdollisimman suuri osa matkan aikana käytetyistä rahoista päätyy paikallisille yrittäjille ja työntekijöille.

Vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi:

  • Rantojen siivoamiseen roskista
  • Kouluttajiksi ja turistioppaiksi
  • Yöllisiin vartiotehtäviin esimerkiksi salametsästäjien varalta
  • Munien siirtämiseen hautomoon
  • Poikasten punnitsemiseen ja vapauttamiseen
  • Mahdollisesti myös seurantalaitteiden kiinnittämiseen
  • Pesien viilennyksen järjestämiseen (näin voidaan varmistaa koiraskilpikonnien riittävyys)

5. Allekirjoita vetoomus

Voit osallistua merten ja merikilpikonnien suojelutyöhön myös allekirjoittamalla vetoomuksia päättäjille. Mitä enemmän allekirjoituksia jokin vetoomus saa, sitä todennäköisemmin se otetaan huomioon päätöksenteoksessa.

6. Jaa tietoa somessa

Yksilö voi vaikuttaa myös jakamalla tietoa läheisilleen ja tuttavilleen. Sosiaalisessa mediassa jaettu julkaisu voi tavoittaa satoja tuhansia silmäpareja, sillä hyvät julkaisut jaetaan uudelleen ja uudelleen.

7. Kuluta vastuullisesti

Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa tekemällä vastuullisia valintoja, kuten syömällä vastuullisesti tuotettuja mereneläviä, vähentämällä kemikaalien käyttöä ja hävittämällä myrkylliset kemikaalit asianmukaisesti.

Niinkin pienellä asialla kuin auringonsuojavoiteen valinnalla on merkitystä. Aurinkorasvoissa käytetään usein kemikaaleja (kuten oksibentsonia ja oktyylimetoksisinnamaattia), mitkä tuhoavat koralleja.

Monet aurinkovoiteiden kemikaalit ovat haitallisia myös linnuille, kaloille ja nisäkkäille. Tietyt UV-filtterit ovat riski myös ihmisille.

Ymmärtääkseni iho kannattaa suojata auringolta luonnonkosmetiikkalaatuisella aurinkorasvalla, minkä suojakerroin on testattu ja todettu.

8. Älä osta paperittomia kilpikonnia tai kilpituotteita

Kilpikonnia salametsästetään muun muassa siksi, että uhanalaisten kilpikonnien laittomassa kaupassa liikkuvat isot rahat. Kilpikonnia salametsästetään myös lihan, kilven ja nahan takia.

On epätodennäköistä, että joku kauppaa sinulle Hakaniemen torilla kilpikonnakeittoa tai tuhkakupiksi tarkoitettua kuorta, mutta ulkomailla matkailijan kannattaa muistaa, ettei erehdy ostamaan kilpikonnatuotteita.

Tapausesimerkki: Kap Verden kilpikonnat

Kap Verden valtio Länsi-Afrikassa muodostuu useista saarista, joista yksi on Sal.

Salin Santa Marian rannoilta löytyy ainutlaatuinen luonnonsuojelualue, mikä koostuu hiekkarannoista ja -dyyneistä.

Tältä luonnonsuojelualueelta löytyy endeemisiä kasvi- ja eläinlajeja, joten se on julistettu kansainvälisesti merkittäväksi Key Biodiversity Area -alueeksi.

Alue on valekarettikilpikonnille (loggerhead sea turtle) tärkeää pesimäpaikka.

Täälläkin salametsästys, rantojen rakentaminen, ilmastonmuutos, saasteet, merten jätteet ja merikilpikonnille vihamieliset eläinlajit häiritsevät pesimistä.

Project Biodiversity (Projeto Biodiversidade) on paikallinen voittoa tavoittelematon organisaatio, minkä tavoitteena on suojella alueen luontoa.

Järjestön toimintaan osallistuvat sekä paikallisten yhteisön jäsenet että vapaaehtoiset ympäri maailmaa. Myös turistit voivat päästä seuraamaan kilpikonnien elämää.

The Guardianin mukaan valekarettikilpikonnien suojelutyö Salilla ja muilla saarilla on onnistunut niin hyvin, että pesien määrä olisi ollut vuonna 2020 noin 200 000. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2015 pesien määrän kerrotaan olleen vain 10 725.

Saman artikkelin mukaan Kap Verde on yksi maailman tärkeimmistä valekarettikilpikonnien pesimäpaikoista yhdessä Omanin ja Floridan kanssa.

Myös Africa News raportoi onnistumisista syyskuussa 2021: artikkelin mukaan kilpikonnia olisi saatu mereen yli 500 kappaletta kuussa yksinomaan Santiagon saarella.

Ikävä kyllä näistä viidestäsadasta ehkä vain yksi on elossa vielä parinkymmenen vuoden päästä (eli vuoden 2040 tietämillä), kun valekarettikilpikonna viimein saavuttaa sukukypsyyden ja alkaa munia itse.

Se ainokainen onkin sitten melko vaikuttava näky, sillä sen pituus voi olla 1,5 metriä, ja painoa voi olla 130 kiloa. Kaiken kaikkiaan valekarettikilpikonna saattaa elää jopa yli 50 vuoden ajan.

Yhteenveto

Edellä kerron asioista, mitkä uhkaavat merikilpikonnia.

Lisäksi kerron, mitä sinä voit tehdä suojellaksesi merikilpikonnia sukupuutolta.

Lue lisää aiheeseen liittyvää: