Sähköautot ovat kalliita.
Lisäksi sähköautot voivat saastuttaa jopa enemmän kuin dieselautot.
Onko sähköauton hankkiminen loppujen lopuksi mikään ekovinkki?
Sisältö
Sähköauton hyvät puolet: pakokaasuttomuus ja edulliset kilometrit
Sähköauto on monessa mielessä ekologinen valinta.
Sähköauto ei tuota pakokaasuja ja sen voi ladata vaikka omalle katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla.
Näistä iso plussa.
Lisäksi sähköautoiluun siirtyminen on rahan säästövinkki.
Sähköautojen energiankulutus on (mallista ja ajo-olosuhteista riippuen) noin 20 kWh/100 km.
Mikäli yhden kilowattitunnin kokonaishinta on 20,52 snt, maksaa 100 kilometrin ajo sähköautolla vain noin 4,10 euroa.
Se on huomattavasti vähemmän kuin 6 l/100 km vievällä dieselautolla.
Kun dieselin hinta on 1,60 euroa litra, 100 kilometrin ajaminen maksaa noin 9,60 euroa. Huomaa myös dieselvero.
Jos 95-bensan hinta on 1,7 euroa ja bensiiniä kuluu 7 l/100 km, sadan kilometrin ajo bensa-autolla maksaa 11,90 euroa.
Sähköautolla voi siis huristella noin 66 % halvemmalla kuin bensiiniautolla.
Laskelmat tehty alkuvuonna 2025 vallitsevien hintaolosuhteiden puitteissa.
Sähköauton huonot puolet: voi saastuttaa jopa enemmän kuin dieselauto
Sähköauton huono puoli numero 1 on näin pihin ihmisen mielestä tietenkin sen kallis hankintahinta.
Yhtä huono juttu on se, että sähköauto voi saastuttaa ympäristöä jopa enemmän kuin nelipyöräisenä saastutusmasiinana pidetty dieselauto.
Asian laita on näin etenkin silloin, jos sähköauto ladataan uusiutumattomalla energialla.
Jos sähköauton lataa hiilivoiman sijaan tuuli- tai aurinkovoimalla (tai ydinvoimalla), voi autoa ajaa lähes ilman hiilidioksidipäästöjä.
Ekosähkönkin tuottamisessa on omat, välilliset päästönsä.
Esimerkiksi vanhojen aurinkopaneelien hävittäminen aiheuttaa jäte- ja ympäristöongelmia. Paneeleissa on alumiinia, lasia, muovia, kuparia, kaapeleita, piitä ja vaihtosuuntaajia, joiden oikeaoppinen kierrättäminen tuottaa päänvaivaa.
Lisäksi on otettava huomioon sähköauton valmistamisen aiheuttamat päästöt.
Sähköauton valmistamiseen kuluu noin 33 % enemmän energiaa kuin vaikkapa dieselauton valmistamiseen.
Sähköauto muuttuu dieselautoa ympäristöystävällisemmäksi vasta, kun sähköautolla on ajettu 50 000–70 000 km.
Lisäksi on otettava huomioon rengassaasteet.
Renkaista voi irtoaa enemmän hiukkasia kuin pakokaasuista.
Iltalehti kertoi vuonna 2022, että hiukkasia irtoaa varsinkin sähköautoista:
”Massan osalta huomio kiinnittyy erityisesti sähköautoihin. Akusto tuo keskimäärin puolisen tonnia lisää painoa, mikä puolestaan tuottaa 400-kertaisen määrän rengaspäästöjä pakokaasupäästöihin verrattuna ja sähköautoille tyypillinen kova vääntö voi nostaa tätä vielä entisestään. Toisin sanoen aggressiivisesti painavaa, leveärenkaista ja tehokasta sähköautoa ajava kuljettaja pääsee aivan omiin sfääreihinsä, kun mitataan rengassaasteita.”
Ongelmallisin on sähköauton akku
Eniten energiaa kuluu sähköauton akun valmistukseen.
Kun pohtii sähköauton ekologisuutta, kannattaa huomio kiinnittää varsinkin akun kokoon, akkukemiaan ja akun valmistusmaahan.
Monet sähköautojen akut valmistetaan Etelä-Koreassa, missä käytettävästä sähköstä yli 90 % on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla.
Lisäksi akkujen tekeminen vaatii huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta.
Sähköauton akkuun tarvitaan:
- Kobolttia, mistä valtaosa tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta (kaivosolosuhteet ovat vaaralliset ja kaivoksissa työskentelee lapsia)
- Litiumia, minkä paljon vettä vaativa tuotanto kuivattaa jo ennestään kuivua alueita Etelä-Amerikassa
- Grafiittia, josta 2/3-osaa tulee Kiinasta, missä kaivuutoiminta on BBC:n mukaan esimerkiksi saastuttanut juomavesiä
Sähkö- ja hybridiautojen akuille ei ole Suomessa toimivaa kierrätysjärjestelmää, muusta maailmasta nyt puhumattakaan.
Litiumista kerätään talteen alle prosentti, ja neodyymimagneettien mukana kaatopaikoille päätyy vieläkin kallisarvoisempia metalleja.
Tämä tarkoittaa kaivostoiminnan jatkumista kiivaana.
Aja ensin vanha auto loppuun
Kannattaa käyttää ensin vanha paita/kahvinkeitin/porakone loppuun, ja ostaa vasta sitten uusi.
Aivan sama juttu autojen kanssa.
Kun haluat säästää rahaa ja luontoa, aja ensin vanha auto loppuun (vaikka se olisi dieselauto) ja osta vasta sitten uusi huolella valittu ajokki.
Suomalaiset ovat osanneet noudattaa tätä neuvoa ilman minun interventiotanikin.
Suomalaiset ajavat koko ajan vanhemmilla autoilla.
Vuonna 2023 suomalaisen henkilöauton keski-ikä oli Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan noin 13,2 vuotta.
Auto menee romuttamolle keskimäärin vasta 21-vuotiaana.
Vanhimmat autot ovat Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
Meidänkin VW Bora on vuosimallia 1999 ja mittarissa on miltei 400 000 km, mutta mitään pahaa sanottavaa ei löydy.
Siinä vaiheessa, kun korjaustarpeet tihenevät ja korjauskustannukset kasvavat, on pakko harkita auton vaihtoa.
Uusi auto voisi olla esimerkiksi hybridi, millä pärjää latausverkoston ulkopuolellakin. Myös etanoliauto kiinnostaa.
Vanhalla autolla ajamisen ekologisuutta voi parantaa muun muassa:
- Opettelemalla taloudellisen, polttoainetta säästävän ajotavan
- Huollattamalla auton säännöllisesti
- Uusimalla renkaat ajoissa
- Muistamalla esilämmityksen talvella
- Poistamalla kyydistä turhat kuormat
- Välttämällä ilmastoinnin käyttämistä
- Suosimalla asfalttiteitä
Näillä vinkeillä voi myös säästää auton kuluissa pitkän pennin.
Yhteenveto
Huoli ympäristön tilasta on saanut yhä useammat kiinnittämään huomiota paitsi auton kustannuksiin myös autolla ajamisen ympäristövaikutuksiin.
Ekologisimpia autoja ovat:
- Turboautot (turboahdettu moottori vähentää polttoaineen kulutusta)
- Biokaasuautot
- Etanoliautot
- Täyssähköautot ja hybridiautot
Tässä artikkelissa pohdin sitä, ovatko sähköautot kuitenkaan niin ympäristöystävällisiä kuin on annettu ymmärtää.
Lue myös:
