Huoli ympäristön tilasta on saanut yhä useammat kiinnittämään huomiota paitsi auton kustannuksiin, niin myös autolla ajamisen ympäristövaikutuksiin.
Ekologisimpia autoja ovat turboautot (turboahdettu moottori vähentää polttoaineen kulutusta), biokaasuautot, etanoliautot, täyssähköautot ja hybridiautot.
Sähköautot ovat kalliita.
Lisäksi sähköautot voivat saastuttaa jopa enemmän kuin dieselautot.
Onko sähköauton hankkiminen loppujen lopuksi mikään ympäristöteko?
Sisältö
Sähköauton hyvät puolet – pakokaasuttomuus ja edulliset kilometrit
Sähköauto on monessa mielessä ekologinen valinta.
Sähköauto ei tuota pakokaasuja, ja sen voi ladata Lidlin pihassa tai vaikka omalle katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Näistä iso plussa.
Sähköautojen energiankulutus on mallista ja ajo-olosuhteista riippuen noin 20 kWh/100 km.
Mikäli yhden kilowattitunnin kokonaishinta vuonna 2023 on 20,52 snt, maksaa 100 kilometrin ajo sähköautolla 4,10 euroa.
Se on huomattavasti vähemmän kuin 6 l/100 km vievissä dieselautolla.
Dieselin hinta vuonna 2023 on noin 2 euroa litra, joten 100 kilometrin ajaminen maksaa noin 12 euroa (huomaa myös dieselvero).
Sadan kilometrin ajaminen 7 l/100 km kuluttavalla bensiiniautolla maksaa 14 euroa, koska vuonna 2023 myös 95 bensan hinta on aika tarkkaan 2 euroa per litra.
Sähköauton huonot puolet – kallis sähköauto voi saastuttaa jopa enemmän kuin dieselauto
Sähköauton huono puoli numero 1 on näin pihin ihmisen mielestä tietenkin sen hankintahinta.
Jopa Suomen halvin sähköauto, pikkuinen Seat Mii electrick maksaa noin 15 400 euroa.
Yhtä huono juttu on se, että sähköauto voi saastuttaa ympäristöä jopa enemmän kuin nelipyöräisenä saastutusmasiinana pidetty dieselauto!
Asian laita on näin etenkin silloin, jos sähköauto ladataan uusiutumattomalla energialla.
Jos sähköauton lataa hiilivoiman sijaan tuuli- tai aurinkovoimalla (tai ydinvoimalla), voi autoa ajaa lähes ilman hiilidioksidipäästöjä.
Toki ekosähkönkin tuottamisessa on omat, välilliset päästönsä.
Esimerkiksi Korkia-sijoitusyrityksen blogissa kerrotaan, että vanhojen aurinkopaneelien hävittäminen aiheuttaa jo nyt jäte- ja ympäristöongelmia.
Paneeleissa on alumiinia, lasia, muovia, kuparia, kaapeleita, piitä ja vaihtosuuntaajia, joiden oikeaoppinen kierrättäminen tuottaa päänvaivaa.
Lisäksi on otettava huomioon sähköauton valmistamisen aiheuttamat päästöt.
Moni ei tiedä, että sähköauton valmistamiseen kuluu noin 33 % enemmän energiaa kuin vaikkapa dieselauton valmistamiseen.
Sähköautoa voi hyvällä omallatunnolla kutsua dieselautoa ympäristöystävällisempi vasta, kun sähköautolla on ajettu 50 000–70 000 km. Tässä vaiheessa sähköauto on nimittäin kirinyt kiinni dieselauton ekologisuudessa.
Lisäksi on otettava huomioon rengassaasteet. Renkaista voi irtoaa enemmän hiukkasia kuin pakokaasuista.
Iltalehti kertoi vuonna 2022, että hiukkasia irtoaa varsinkin sähköautoista:
”Massan osalta huomio kiinnittyy erityisesti sähköautoihin. Akusto tuo keskimäärin puolisen tonnia lisää painoa, mikä puolestaan tuottaa 400-kertaisen määrän rengaspäästöjä pakokaasupäästöihin verrattuna ja sähköautoille tyypillinen kova vääntö voi nostaa tätä vielä entisestään. Toisin sanoen aggressiivisesti painavaa, leveärenkaista ja tehokasta sähköautoa ajava kuljettaja pääsee aivan omiin sfääreihinsä, kun mitataan rengassaasteita.”
Ongelmallisin on sähköauton akku
Eniten energiaa kuluu sähköauton akun valmistukseen.
Kun pohtii sähköauton ekologisuutta, kannattaa huomio kiinnittää varsinkin akun kokoon, akkukemiaan ja akun valmistusmaahan.
Monet sähköautojen akut valmistetaan Etelä-Koreassa, missä käytettävästä sähköstä yli 90 % on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla.
Lisäksi akkujen tekeminen vaatii huimia määriä raaka-aineita, joiden kaivaminen ei ole ongelmatonta.
Sähköautoon tarvitaan noin 12 kg kobolttia, mistä valtaosa tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Tähän liittyy myös eettisiä ongelmia, sillä kaivosolosuhteet ovat vaaralliset, ja niissä työskentelee lapsia.
Sähköautojen akkuihin tarvitaan myös litiumia, minkä paljon vettä vaativa tuotanto kuivattaa jo ennestään kuivua alueita Etelä-Amerikassa.
Sähköautojen akkuihin tulee myös grafiittia. Kaksi kolmasosaa grafiitista tulee Kiinasta, missä kaivuutoiminta on BBC:n mukaan esimerkiksi saastuttanut juomavesiä.
Sähkö- ja hybridiautojen akuille ei ole Suomessa toimivaa kierrätysjärjestelmää, muusta maailmasta nyt puhumattakaan.
Litiumista kerätään talteen alle prosentti, ja neodyymimagneettien mukana kaatopaikoille päätyy vieläkin kallisarvoisempia metalleja.
Aja ensin vanha auto loppuun
Rahansäästövinkit pitävät melkein aina sisällään kehotuksen käyttää ensin vanha paita/kahvinkeitin/porakone loppuun, ja ostaa vasta sitten uusi.
Aivan sama juttu autojen kanssa.
Kun haluat säästää rahaa ja luontoa, aja ensin vanha auto loppuun (vaikka se olisi dieselauto), ja osta vasta sitten uusi huolella valittu auto.
Suomalaiset ovat osanneet noudattaa tätä neuvoa ilman minun interventiotanikin.
Suomalaiset ajavat koko ajan vanhemmilla autoilla.
Vuonna 2019 suomalaisen auton keski-ikä oli Moottori-lehden mukaan 12,2 vuotta.
Auto menee romuttamolle keskimäärin vasta 21-vuotiaana.
Vanhimmat autot ovat Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa – sikäläisten autojen keski-ikä on 14,2 vuotta.
Meidänkin VW Bora on jo 24-vuotias ja mittarissa on miltei 400 000 km, mutta mitään pahaa sanottavaa ei löydy.
Siinä vaiheessa, kun korjaustarpeet tihenevät ja korjauskustannukset kasvavat, on pakko harkita auton vaihtoa.
Uusi auto voisi olla esimerkiksi hybridi, millä pärjää latausverkoston ulkopuolellakin.
Vanhalla autolla ajamisen ekologisuutta voi parantaa muun muassa:
- Opettelemalla taloudellisen, polttoainetta säästävän ajotavan
- Huollattamalla auton säännöllisesti
- Uusimalla renkaat ajoissa
- Muistamalla esilämmityksen talvella
- Poistamalla kyydistä turhat kuormat
- Välttämällä ilmastoinnin käyttämistä
- Suosimalla asfalttiteitä
Näillä vinkeillä voi myös säästää auton kuluissa pitkän pennin.
