Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Katso minne raha menee

Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Tässä artikkelissa on tietoa asiasta.

Kerron alla siitä, mihin raha kuluu ja miten rahat riittävät kuvitteellisen Eija Esimerkin avulla.

Lopuksi kerron lisää tästä uudesta blogista, jonka aiheena tulevat olemaan rahan säästäminen sekä kestävä kuluttaminen.

Kultainto tulee tarjoamaan joka elämäntilanteeseen sopivat säästövinkit niin keskivertopalkkaa nauttivalle Eija Esimerkille kuin häntä vauraimmille tai vähävaraisimmillekin suomalaisille.

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran 5.1.2019.

Eija Esimerkin esimerkkibudjetti kertoo, mihin raha kuluu

Suomalaiselle yleinen kuukausipalkka on 2500 euroa kuussa, josta nettopalkan voi olettaa olevan 2000 euroa.

Tehdäänpä hieman laskelmia kuvitteellisen Eija Esimerkin tulojen ja menojen perusteella.

Sovitaan, että helsinkiläisen Eijan nettopalkka on 2000 €. Vuokra & vesilasku nielevät siitä 1200 €/kk.

Esimerkkibudjetti:

Seuraavilla riveillä avaan näitä lukuja.

Suomalaisten keskimääräiset asumiskulut

Tilastokeskuksen mukaan asumiskustannukset ja energia edustavat noin kolmannesta kaikista kuluista.

Vuokralla asuminen voi olla jopa kalliimpaa kuin omakotitalossa asuminen.

Esimerkkihenkilömme asuu vuokralla Ruuhka-Suomessa.

Helsingissä vuokrat ovat korkeammat kuin muualla maassa. Siellä kaksiosta saa maksaa vuokraa noin 20 euroa neliö.

Eija Esimerkin 60-neliöisen kaksion vuokran voi siis olettaa olevan 1200 euroa kuussa.

Yksin kaksiossa asuvalta Eija Esimerkiltä jää siis verojen ja vuokran jälkeen käteen vain 800 euroa.

Suomalaisten keskimääräiset liikkumiskulut

Liikkuminen paikasta toiseen joko omalla autolla tai julkisilla vie suomalaisten tuloista noin 10 prosenttia.

Auton pitoon voi mennä lähes tonni kuussa, kun ottaa huomioon autolainan lyhennykset, verot, vakuutukset, huollot, parkkipaikkamaksut ja polttoaineen.

Auton kustannuksissa säästäminen vaatiikin tarkkaa kilpailuttamista sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Eija säästää liikkumalla bussilla.

Viimeksi tarkistaessani joukkoliikennelipun hinta Helsingissä oli 54,70 euroa kuussa.

Kun Eijalle jääneestä 800 eurosta käytetään 54,70 euroa HSL:n kuukausilippuun, jää jäljelle 745,30 euroa.

Suomalaisten keskimääräiset ruokakulut

Kaikkien on pakko syödä.

Ruokaan kuluu pariskunnalta rahaa noin 500 euroa kuussa.

Sinkun keskimääräiset ruokakulut ovat käytettävissä olevien lähteiden perusteella noin 300 euroa.

Pariskunta kuluttaa kuukaudessa vähemmän rahaa ruokaan naamaa kohden, koska he voivat ostaa kilohinnaltaan isompia jättipakkauksia.

Ruokakuluissa säästäminen tarkoittaa Lidliä, tarkkaa suunnittelemista ja vaivannäköä.

Eijalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvattaa itse perunoitaan tai käydä poimimassa sieniä pakastimeen, joten häneltä kuluu rahaa ruokaan se 300 euroa kuussa.

300 euron ruokakulut tarkoittavat sitä, että Eija Esimerkille käteen jäävä summa on pienentynyt 445,30 euroon kuukaudessa.

Suomalaisten lemmikkien keskimääräiset kustannukset

Yli kolmasosalla suomalaisista on lemmikkejä, useimmin koiria ja kissoja.

Hankintahinta ei ole lemmikin ainoa kulu. Varsinkin koira voi olla melkoinen rahareikä, joten yksi jos toinen miettii, miten säästää koiran kuluissa.

Koira tai kissa ei pysy terveenä, ellei se saa laadukasta ravintoa.

Ruokaan uppoaa lemmikin koosta ja erityispiirteistä riippuen kymmeniä euroja kuussa.

Lisäksi on otettava huomioon kaulapantojen, kuljetuskoppien ja kynsisaksien kaltaiset satunnaishankinnat.

Eläinlääkärikulut ovat erityisen kalliita. Lopettaminenkaan ei ole huokeaa: kultaisennoutajan kokoisen koiran nukuttaminen ja tuhkaaminen maksaa ainakin parisataa euroa.

Itselläni lemmikit lohkaisevat kuukausibudjetistani 140–150 euroa.

Tämä on vapaasta tahdosta tehty valinta, ja maksan summan mielelläni. Tällä summalla elätän neljää hiirenloukkua, yhtä talonvahtia ja kanoja, mitkä osallistuvat aktiivisesti ruoantuotantoon.

Eijalla ei kuitenkaan ole eläimiä, sillä vuokranantaja ei sitä salli. Siksi Eijalta ei kulu rahaa lemmikkeihin.

Suomalaisten itseensä kuluttamat summat

Suomalaisten rahat kuluvat myös:

• Juhlimiseen
• Ulkonäöstä ja terveydestä huolehtimiseen
• Lahjoihin
• Matkusteluun
• Vaatteisiin
• Itsensä hemmotteluun

Eija Esimerkki ei polta eikä ryyppää, shoppaile, matkustele tai hemmottele itseään. Jos hän tarvitsee uusia vaatteita, hän etsii ne ensisijaisesti kirpputorilta muutaman euron hintaan.

Häneltä kuluu kuitenkin shampoon ja deodorantin kaltaisiin tuotteisiin 14 euroa kuussa.

Vuokran ja bussilipun jälkeen jääneestä 445,30 eurosta Eijalta menee 14 €/kk henkilökohtaiseen hygieniaan. Palkasta jäljellä oleva summa on tässä vaiheessa 431,30 euroa.

Miten paljon suomalaisella jää käteen menojen jälkeen?

Eija Esimerkiltä ei verojen, vuokran ja ruoan jälkeen jää käteen kuin 431,30 euroa (jos ja kun hänellä ei ole lemmikkejä).

Tästä summasta Eija maksaa vielä sähkön, kotivakuutuksen ja puhelinlaskun sekä nettiyhteyden.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen on jäänyt Eijalta tekemättä, joten sähköön kuluu 20 euroa kuussa.

Kotivakuutus laajoine vastuuosineen on niin ikään 20 euroa kuussa.

Sovitaan, että Eijan puhelinlasku on keskimäärin 9 euroa kuussa.

Taloyhtiö tarjoaa netin.

Näinpä 431,30 eurosta vähennetään:

• 20 euroa sähkölaskuun
• 20 euroa kotivakuutukseen
• 9 euroa puhelinlaskuun

->Jäljelle jää 382,30 euroa

Eijalle jää 2500 euron palkasta käteen siis vain 382 euroa kuussa.

382 euron käyttövara kuussa on suhteellisen pieni raha kiinteiden menojen jälkeen.

Kaikki isommat laskut uhkaavat kaataa talouden tai ajaa velkakierteeseen.

Jos Eijan pyykinpesukone hajoaa samassa kuussa kun hän on ostanut esimerkiksi uimahallikortin, hänen pitää ostaa uusi pesukone luotolla tai osamaksulla (tai pyykätä käsin).

Oman asunnon käsiraha voi olla esimerkiksi 10 000 €. Sen säästäminen veisi noin 8,5 vuotta, jos Eija pystyisi säästämään 100 euroa kuussa.

Tällaisen säästötavoitteen myötä ns. normaaliin elämiseen tarkoitettu rahasumma olisi vain 282 €/kk.

Kukapa ei joutuisi miettimään, mihin raha kuluu?

Eija Esimerkki on työssäkäyvä ihminen, joka saa monen mielestä ihan hyvää kuukausipalkkaa.

Jos tämän tekstin perusteella totesimme, ettei hänelle kiinteiden kulujen jälkeen jäävä raha (382 euroa) ole suuren suuri ja Eija on siksi velkakierteen reunalla, kuinka pärjää vähemmän tienaava?

Eijan kuvitteellinen tuntipalkka toimistossa on yli 16 euroa.

Eijan niin ikään kuvitteellinen sisko Ella työskentelee siivoojana 9 euron tuntipalkalla. Ella tienaa kuussa vain 1350 euroa, joten hänen budjettinsa on vieläkin pienempi.

Eijan serkku Emma on työtön ja saa alennettua peruspäivärahaa 30,89 €/päivä, eli 617,8 euroa kuussa. Koska peruspäivärahasta menee 20 % veroa, saa Emma rahaa alle 500 euroa kuussa käteen.

Emman voi olettaa olevan oikeutettu sosiaalitukiin, mutta missään tapauksessa hän ei pääse rikastumaan noilla tuloilla.

Kenelläpä ei joskus rahahuolia olisi, siitä kertoo jo kotitalouksien velkaantumisaste, mikä on jatkuvassa kasvussa.

Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta selvitä veloistaan, sillä noin puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa.

Veloilta ja rahahuolilta eivät säästy hyvätuloisetkaan.

Asuntovelan tai korkeiden vuokrien lisäksi rahaa kuluu ruokaan, sähkölaskuun, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon.

Läheskään kaikilla ei ole selvää käsitystä siitä, mihin rahat kuluvat; vain se on varmaa, että kuun lopussa tili on lähellä nollaa ja luottokorttikin on tapissa.

Kynnys ottaa laina onkin laskenut.

Lomamatkan, uuden auton tai tietokoneen voi ostaa osamaksulla, mikä helpottaa yli varojen elämistä kaikissa tuloluokissa.

Rahasta puhuminen on silti tabu.

Rahasta puhuminen tuottaa vaikeuksia suurelle osalle suomalaisia, mikä pahentaa ongelmaa entisestään.

Palkkasalaisuutta varjellaan, tuotteiden ostohintaa ei paljasteta ja velkoja häpeillään.

Kaikki tämä lisää epävarmuutta ja epätietoisuutta rahaan liittyen.

Jos ei tiedä kuukausittaisia menojaan ja tulojaan, miten voi pysyä budjetissa ja käyttää rahaa sopivassa suhteessa tuloihinsa?

Loppusanat

Blogini yksi tarkoitus on tutkia suomalaista kulutuskäyttäytymistä ja esitellä tapoja, joiden avulla voi selvitä paremmin taloudellisesti.

Tulen osoittamaan myös sen, että parhaat säästövinkit ovat usein myös ekovinkkejä.

Minut tunnetaan pihinä visukinttuna, tarjoushaukkana ja tarkkana kuluttajana.

Kaikkiin vinkkeihini ei tarvitse suhtautua vakavasti, mutta toivottavasti ne kuitenkin herättävät uusia ajatuksia ja auttavat tiellä kohti parempaa taloudenhallintaa.

Kyllä, aion kieltää ostamasta muovipussia kaupasta, koska viisi muovipussia viikossa tekee 52 euroa vuodessa.

Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2018 noin 1 976 000 muovipussia päivässä. Koska muovipussin hinta on useimmiten 0,20 €, tarkoittaa tämä, että suomalaiset käyttävät kasseihin noin 395 200 euroa päivässä.

Aion käsitellä myös dyykkaamista, ehkäisymenetelmien hintoja, kilpailuttamista, kohtuullistamista ja kulutustottumusten muokkaamista.

Blogini säästövinkeistä on hyötyä kuukausitulojen määrästä riippumatta, sillä kuten sanotaan: ei ne pienet tulot, vaan ne suuret menot…

Lisäksi annan blogissani vinkkejä siihen, miten saada lisää rahaa.