Mihin suomalaisten rahat kuluvat? Tässä artikkelissa on tilasto- ja tutkimustietoa asiasta.
Kerron alla siitä, mihin raha kuluu ja miten rahat riittävät kuvitteellisen Eija Esimerkin avulla.
Lopuksi kerron lisää tästä uudesta blogista, jonka aiheena tulevat olemaan rahan säästäminen sekä kestävä kuluttaminen.
Kultainto tulee tarjoamaan joka elämäntilanteeseen sopivat säästövinkit niin keskivertopalkkaa nauttivalle Eija Esimerkille kuin häntä vauraimmille tai vähävaraisimmillekin suomalaisille.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran 5.1.2019.
Sisältö
Suomalaisten keskimääräiset asumiskulut
Tilastokeskuksen mukaan asumiskustannukset ja energia edustavat noin kolmannesta kaikista kuluista.
Helsingissä vuokrat ovat korkeammat kuin muualla maassa. Siellä yksiöstä saa maksaa noin 26 euroa neliö ja kaksiosta noin kaksikymppiä neliötä kohden.
60-neliöisen kaksion vuokran voi siis olettaa olevan 1200 euroa kuussa.
Suomalaisten yleisin kuukausipalkka on 2500 euroa kuussa, josta nettopalkan voi olettaa olevan 2000 euroa (20 prosentin veroprosentilla).
Tehdäänpä hieman laskelmia kuvitteellisen Eija Esimerkin tulojen ja menojen perusteella. Sovitaan, että helsinkiläisen Eijan nettopalkka on 2000 €, ja että vuokra & sähkölasku nielevät siitä 1200 €/kk.
Yksin kaksiossa asuvalta Eija Esimerkiltä jää siis verojen ja vuokran jälkeen käteen vain 800 euroa.
Suomalaisten keskimääräiset liikkumiskulut
Liikkuminen, joko omalla autolla tai julkisilla, vie suomalaisten tuloista noin 10 prosenttia.
Auton pitoon voi mennä lähes tonni kuussa, kun ottaa huomioon autolainan lyhennykset, verot, vakuutukset, huollot, parkkipaikkamaksut ja polttoaineen.
Auton kustannuksissa säästäminen vaatiikin tarkkaa kilpailuttamista sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Eija säästää liikkumalla bussilla.
Kausilipun hinta Helsingissä on ollut 54,70 euroa kuussa.
Kun Eijalle jääneestä 800 eurosta käytetään 54,70 euroa HSL:n kuukausilippuun, jää jäljelle 745,30 euroa.
Suomalaisten lemmikien keskimääräiset kustannukset
Yli kolmasosalla suomalaisista on lemmikkejä, useimmin koiria ja kissoja.
Lemmikkien pito ei ole ilmaista. Ensinnäkin on lemmikin hankintahinta. Rotukoira voi maksaa jopa 2500 euroa, ja sukutaulukissa puolet tästä.
Edes vahinkopentuja ei nykyään saa ilmaiseksi. Sekarotuinen koira maksaa 500–700 euroa, ja kissojen rakkauslapsista pyydetään 200 euroa tai enemmän.
Aikuiset lemmikkieläimet ovat halvempia, jos ne ostaa yksityiseltä, mutta rescue-yhdistyksen tai löytöeläintalon eläimet maksavat ainakin 150 euroa – hinnalla saa tosin yleensä valmiiksi rokotetun ja leikatun lemmikin.
Hankintahinta ei ole ainoa kulu. Koira voi olla melkoinen rahareikä, joten yksi jos toinen miettii, miten säästää koiran kuluissa.
Koira tai kissa ei pysy terveenä, ellei se saa laadukasta ravintoa.
Ruokaan ja kissanhiekkaan uppoaa lemmikin koosta ja erityispiirteistä riippuen kymmeniä euroja kuussa, ja lisäksi on otettava huomioon kaulapantojen, kuljetuskoppien ja kynsisaksien kaltaiset satunnaishankinnat.
Eläinlääkärikulut ovat kalliita. Hyvällä tuurilla selviää pelkillä rokotuksilla, mutta jos lemmikki sairastuu, voi eläinlääkärilasku olla jopa tuhansia euroja.
Lopettaminenkaan ei ole huokeaa. Kultaisennoutajan kokoisen koiran nukuttaminen ja tuhkaaminen maksaa ainakin parisataa euroa.
Iltasanomat arvioi lemmikin ylläpitoon kuluvan suomalaisilla yli 130 euroa kuussa.
Itselläni lemmikit lohkaisevat kuukausibudjetistani 140–150 euroa.
Tämä on vapaasta tahdosta tehty valinta, ja maksan sen mielelläni. Tällä summalla elätän neljää hiirenloukkua, yhtä talonvahtia ja viittä kanaa, mitkä osallistuvat aktiivisesti ruoantuotantoon.
Eijalla ei kuitenkaan ole eläimiä, sillä vuokranantaja ei sitä salli.
Suomalaisten vapaa-aikaan kuluttamat summat
Vapaa-aikaan, hemmotteluun, ravintolaruokailuun, elämyksiin ja matkusteluun käytettävä raha on kasvussa.
Suomalainen kuluttaa Ylen mukaan yli 1400 euroa kesäloman viettoon.
Lomalla vietetään aikaa mökillä, omassa pihapiirissä tai kaukomailla. Lentäminen oli vielä 1990-luvulla vain rikkaiden harrastus, mutta halpalentoyhtiöiden myötä voi lentää halvalla.
Qatar Airways lentää Helsingistä (Dohan kautta) mitä eksoottisimpiin kohteisiin vain muutamalla satasella. Paikan päällä voi saada majoituksen vain muutamalla eurolla yö, jos on valmis tinkimään mukavuuksista.
Äkkilähdöt ovat luku sinänsä. On täysin mahdollista saada kuukauden hotellimajoitus Espanjassa ja edestakaiset lennot 250 eurolla.
Lennot tai yöpyminen eivät useinkaan ole se, mihin rahaa lomalla eniten uppoaa. Suosituimmilla turistialueilla ravintoloiden ja taksien hinnat voivat olla moninkertaiset muuhun maahan nähden.
MTV3 kertoo, että kosmetiikkaan käytettävä summa on parissakymmenessä vuodessa kasvanut 90 eurosta vuodessa noin 170 euroon.
Uhkapeleihin kuluu keskimäärin 500 euroa vuodessa per nenä. Koska kaikki eivät pelaa euroakaan, tarkoittaa se sitä, että jotkut pelaavat – ja paljon.
Jouluun suomalainen käyttää reilut 500 euroa, ja urheiluharrastuksiin suurin piirtein saman verran.
Alkoholiin ja tupakkiin menee vuodessa noin 800 euroa per naama (eli moni sauhuttelee ja kaljoittelee niidenkin edestä, jotka eivät näihin nautintoaineisiin koske).
Eija Esimerkki ei polta eikä ryyppää, mutta häneltä kuluu shampooseen ja ripsiväriin 14 euroa kuussa (170 euroa kosmetiikkaan vuodessa = 14,17 euroa kuussa).
Joululahjat hän ostaa luottokortilla, jota sitten maksaa pienissä erissä pois koko alkuvuoden. Kesälomalla hän matkailee vain, jos rahaa on jäänyt säästöön.
Vuokran ja bussilipun jälkeen jääneestä 745,30 eurosta Eijalta menee 14 €/kk kosmetiikkaan ja henkilökohtaiseen hygieniaan. Palkasta jäljellä oleva summa on tässä vaiheessa 731,30 euroa.
Suomalaisten keskimääräiset ruokakulut
Kaikkien on pakko syödä.
Ruokaan kuluu pariskunnalta ehkä 500 euroa kuussa, sinkulta noin 300 euroa.
Pariskunta kuluttaa kuukaudessa vähemmän naamaa kohden, koska he voivat ostaa kilohinnaltaan isompia jättipakkauksia.
Ruokakuluissa säästäminen tarkoittaa Lidliä, tarkkaa suunnittelemista ja vaivannäköä.
Eijalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvattaa itse perunoitaan tai käydä poimimassa sieniä pakastimeen, joten häneltä kuluu rahaa ruokaan 300 euroa kuussa.
300 euron ruokakulut tarkoittavat sitä, että Eija Esimerkille käteen jäävä summa on pienentynyt 431,30 euroon kuukaudessa.
Miten paljon suomalaisella jää käteen menojen jälkeen?
Eija Esimerkiltä ei verojen, vuokran ja ruoan jälkeen jää käteen kuin 431,30 euroa (jos ja kun hänellä ei ole lemmikkejä).
Tästä summasta Eija maksaa vielä sähkön, kotivakuutuksen ja puhelinlaskun sekä nettiyhteyden.
Sähkösopimuksen kilpailuttaminen on jäänyt Eijalta tekemättä, joten sähköön kuluu 20 euroa kuussa.
Kotivakuutus laajoine vastuuosineen on niin ikään 20 euroa kuussa.
Sovitaan, että Eijan puhelinlasku on keksimäärin 9 euroa kuussa.
Taloyhtiö tarjoaa netin.
431,30 euroa – 20 euroa/sähkö – 20 euroa/vakutuus – 9 euroa/puhelin = 382,30 euroa -> Eijalle jää 2500 euron palkasta käteen vain 382 euroa kuussa.
Jos Eijan pyykinpesukone hajoaa samassa kuussa, kun hän on ostanut esimerkiksi uimahallikortin, hänen on ostettava pesukone luotolla tai osamaksulla (mikäli meinaa välttyä pyykkäämästä käsin).
382 euron käyttövara kuussa on suhteellisen pieni raha kiinteiden menojen jälkeen.
Kaikki isommat laskut uhkaavat kaataa talouden tai ajaa velkakierteeseen.
Oman asunnon käsirahan (esimerkiksi 10 000 €) säästäminen veisi arviolta 8,5 vuotta, jos Eija pystyisi säästämään keskimäärin 100 euroa kuussa. Tällaisen säästötavoitteen myötä ns. normaaliin elämiseen tarkoitettu rahasumma olisi vain 282 €/kk.
Kukapa ei joutuisi miettimään, mihin raha kuluu?
Eija Esimerkki on työssäkäyvä ihminen, joka saa monen mielestä ihan hyvää kuukausipalkkaa.
Jos tämän tekstin perusteella totesimme, ettei hänelle kiinteiden kulujen jälkeen jäävä raha (382 euroa) ole suuren suuri ja Eija on siksi velkakierteen reunalla, kuinka pärjää vähemmän tienaava?
Eijan kuvitteellinen tuntipalkka toimistossa on yli 16 euroa.
Eijan niin ikään kuvitteellinen sisko Ella työskentelee siivoojana 9 euron tuntipalkalla. Ella saa kuussa vain 1350 euroa.
Eijan serkku Emma on työtön ja saa alennettua peruspäivärahaa 30,89e/päivä, eli 617,8e kuussa. Koska peruspäivärahasta menee 20 % veroa, saa Emma rahaa alle 500 euroa kuussa käteen.
Emman voi olettaa olevan oikeutettu sosiaalitukiin, mutta missään tapauksessa hän ei pääse rikastumaan noilla tuloilla.
Kenelläpä ei joskus rahahuolia olisi, siitä kertoo jo kotitalouksien velkaantumisaste, mikä on jatkuvassa kasvussa.
Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta selvitä veloistaan, sillä yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa.
Veloilta ja rahahuolilta eivät säästy hyvätuloisetkaan, joina pidetään yli 7000 kuussa tienaavia miehiä ja noin 6000 euroa tienaavia naisia.
Asuntovelan tai korkeiden vuokrien lisäksi rahaa uppoaa ruokaan, sähkölaskuun, liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon.
Läheskään kaikilla ei ole selvää käsitystä siitä, mihin rahat kuluvat; vain se on varmaa, että kuun lopussa tili on lähellä nollaa ja luottokorttikin on tapissa.
Kynnys ottaa laina onkin laskenut.
Lomamatkan, uuden auton tai tietokoneen voi ostaa osamaksulla, mikä helpottaa yli varojen elämistä kaikissa tuloluokissa.
Rahasta puhuminen on silti tabu.
Rahasta puhuminen tuottaa vaikeuksia suurelle osalle suomalaisia, mikä pahentaa ongelmaa entisestään.
Palkkasalaisuutta varjellaan, tuotteiden ostohintaa ei paljasteta, ja velkoja häpeillään.
Kaikki tämä lisää epävarmuutta ja epätietoisuutta rahaan liittyen.
Jos ei tiedä kuukausittaisia menojaan ja tulojaan, miten voi pysyä budjetissa ja käyttää rahaa sopivassa suhteessa tuloihinsa?
Loppusanat
Blogini yksi tarkoitus on tutkia suomalaista kulutuskäyttäytymistä ja esitellä tapoja, joiden avulla voi selvitä paremmin taloudellisesti.
Tulen osoittamaan myös sen, että parhaat säästövinkit ovat usein myös ekovinkkejä.
Minut tunnetaan pihinä visukinttuna, tarjoushaukkana ja tarkkana kuluttajana.
Kaikkiin vinkkeihini ei tarvitse suhtautua vakavasti, mutta toivottavasti ne kuitenkin herättävät uusia ajatuksia ja auttavat tiellä kohti parempaa taloudenhallintaa.
Kyllä, aion kieltää ostamasta muovipussia kaupasta, koska viisi muovipussia viikossa tekee 52 euroa vuodessa.
Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2018 noin 1 976 000 muovipussia päivässä. Koska muovipussin hinta on useimmiten 0,20€, tarkoittaa tämä, että suomalaiset käyttävät kasseihin noin 395 200 euroa päivässä.
Aion kuitenkin käsitellä myös dyykkaamista, ehkäisymenetelmien hintoja, kilpailuttamista, kohtuullistamista ja kulutustottumusten muokkaamista.
Blogini säästövinkeistä on hyötyä kuukausitulojen määrästä riippumatta, sillä kuten sanotaan: ei ne pienet tulot, vaan ne suuret menot…
Lisäksi annan blogissani vinkkejä siihen, miten saada lisää rahaa.
