Elävän perinnön kansallinen luettelo: Mitä, missä, milloin?

Luettelo kansallisesta elävästä perinnöstä

Yhteisöt ovat voineet esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään Elävän perinnön wikiluettelossa vuodesta 2016.

Wikiluettelosta voi tehdä ehdotuksia Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Hakukierrokset on järjestetty vuosina 2017, 2020 ja 2023 (jolloin mukaan tuli 22 uutta kohdetta). Päätökset tekee Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää myös siitä, mitä kohteita ehdotetaan Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Tässä artikkelissa kerron, mitkä 86 kohdetta ovat nykyisessä Elävän perinnön kansallisessa luettelossa.

Sisältö

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Juhlat ja tavat

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on tällä hetkellä 15 tapaa tai juhlaa.

Chilen itsenäisyyspäivän ”el Dieciocho” juhliminen Suomessa 

Chilen itsenäisyyspäivän ”el Dieciocho” juhliminen Suomessa on kuulunut luetteloon vuodesta 2023. Suomessa asuu yli 500 chileläistä, mutta el Diecichoa juhlivat myös muut kuin chileläiset.

Meksikolainen kuolleiden päivä Suomessa

Meksikolaisen kuolleiden päivän juhliminen Suomessa lisättiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023. Kuolleiden päivänä ihmisillä on symbolinen mahdollisuus olla yhteydessä tuonilmaisiin siirtyneisiin läheisiinsä.

Talkooperinne

Suomalaiset järjestävät mielellään talkoita. Talkooperinne lisättiinkin Elävän perinnön kansalliseen listaukseen vuonna 2023.

Elävä joulukalenteri Käpylässä 

Käpylän elävä joulukalenteri lisättiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020. Tapahtuman katto-organisaationa toimii Käpylä-Seura ry.

Hautausmaalla käynti jouluaattona

Hautausmaalla käyminen jouluaattona on osa monen suomalaisen joulunviettoa. Tapa on kuulunut Elävän perinnön kansalliseen luetteloon alusta eli vuodesta 2017 saakka.

Joulurauhan julistus Turussa

Joulurauhan julistus pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon jo vuonna 2017.

Joulurauhan julistus on luettu Turussa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta jo 700 vuoden ajan.

Tapahtumapaikkana on ollut Brinkkalan talon parveke vuodesta 1886. Nykyisin käytössä oleva kaava on peräisin vuodelta 1903.

“Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;

ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,

sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.”

Maistereiden promovoiminen

Maistereiden promovoiminen on ollut virallisesta osa kansallista elävää perintöämme vuodesta 2017 asti.

Itse skippasin aikoinaan moiset juhlallisuudet, sillä niihin osallistuminen olisi tullut maksamaan aivan liikaa. Asiakirjojen mukaan minut on promovoitu poissaolevana.

Pääsiäiskokot 

Pääsiäiskokot listattiin Elävän perinnön luetteloon vuonna 2017.

Ritvalan helkajuhla 

Ritvalan helkajuhla pääsi suomalaiseen Elävän perinnön luetteloon ensimmäisten joukossa eli vuonna 2017. 

Perinnettä ylläpidetään polttamalla kokkoja perhepiireissä sekä järjestämällä kyläkokkotapahtumia.

Runebergin juhlinta

Runebergin juhlinta listattiin vuonna 2017.

Kukapa ei olisi joskus syönyt runebergintorttua. Se onkin ehkä laajimmille levinnyt tapa juhlia kansallisrunoilijaamme hänelle varattuna liputuspäivänä eli 5. helmikuuta.

Saunominen

Saunominen pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon itsestäänselvästi jo vuonna 2017.

Suomalainen menee saunaan ensimmäistä kertaa alle puolivuotiaana ja jatkaa saunomista hautaan saakka keskimäärin 1,5 kertaa viikossa.

Saunoja löytyy maastamme noin 2 300 000 kappaletta.

Suomalainen joulupukkiperinne

Suomalainen joulupukkiperinne on ollut Elävän perinnön kansallisessa luettelossa vuodesta 2017.

Me puolisoni kanssa pidimme tätä perinnettä osaltamme yllä vuosina 2014–2022 ja annamme mielellämme muillekin vinkkejä joulupukkina olemiseen.

Suomen suven avaus 

Suomen suven avaus otettiin mukaan Elävän perinnön luetteloon vuonna 2017.

Suomen suvi avataan Joensuussa joka kevätlukukauden viimeisenä perjantaina, mutta vastaavia tapahtumia on kaikkialla Suomessa.

Oheinen kuva on otettu Kangasalla kesän avauksesta vuonna 1999.

Työväen vappu

Työväen vappu pääsi mukaan Elävän perinnön suomalaiseen luetteloon vuonna 2017.

Työväen vappu tarkoittaa työväenliikkeen toiminnan ympärille viimeisen vuosisadan aikana muotoutunutta vappukulttuuria, kuten vappumarsseja.

Virpominen ortodoksisessa ja karjalaisessa perinteessä

Virpominen ortodoksisessa ja karjalaisessa perinteessä noteerattiin osana suomalaista elävää perintöä vuonna 2017.

Karjalaisessa perinteessä ei ole pikkunoitia, jotka kiertävät ovelta ovelle makeisten toivossa (kuten oheisessa kuvassa). Keskeisin asia on hyvän, terveyden ja siunauksen välittäminen.

Virpovat trullit ovat itäisen ja läntisen perinteen sekoitus.

Toisessa artikkelissani käsittelen tarkemmin läntisen trulliperinteen ja itäisen virpomisperinteen eroavaisuuksia.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Musiikki ja tanssi

Elävän perinnön kansallisen luettelon musiikki ja tanssi -kategoriassa on tällä hetkellä 13 kohtaa. 

Eteläpohjalainen kaksirivisen haitarin soitto

Eteläpohjalainen kaksirivisen haitarin soitto luetteloitiin vuonna 2023.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Pelimannityylinen huuliharpun soitto

Pelimannityylinen huuliharpun soitto hyväksyttiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Jouhikanteleen soitto ja rakentaminen 

Jouhikanteleen soitto ja rakentaminen on kuulunut Elävän perinnön luetteloon vuodesta 2020 saakka.

Kanteleen soitto ja rakentaminen

Kanteleen soitto ja rakentaminen otettiin osaksi Elävän perinnön kansallista luetteloa vuonna 2020.

Sahansoitto

Sahansoitto luetteloitiin vuonna 2020.

Sahansoittoa kuunnellessa sanayhdistelmä “laitetaan pokasaha soimaan” saa ihan uuden merkityksen. 

Purpuritanssi Kokkolan seudulla

Purpuritanssi Kokkolan seudulla pääsi osaksi Elävän perinnön kansallista luetteloa jo vuonna 2017.

Kaustislainen viulunsoitto

Kaustislainen viulunsoitto listattiin ensimmäisten joukossa vuonna 2017. Tämä jos mikä on elävää perintöä.

Lavatanssit

Lavatanssit ovat olleet olennainen osa Elävän perinnön kansallista luetteloa aina vuodesta 2017 asti.

Menuetti Suomen ruotsinkielisillä alueilla ja Jepuan menuetti 

Menuetti Suomen ruotsinkielisillä alueilla ja Jepuan menuetti valittiin edustamaan meikäläistä elävää perintöä vuonna 2017.

Posetiivin soittaminen 

Posetiivin soittaminen on edustanut virallisesti täkäläistä elävää perintöä vuodesta 2017 lähtien.

Suomalainen tango

Suomalainen tango on ollut osa suomalaista elävän perinnön luetteloa vuodesta 2017 alkaen.

Suomen romanien lauluperinne

Suomen romanien lauluperinne otettiin mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon heti vuonna 2017.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Esittävät taiteet

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on listattuna myös erilaisia esittävän taiteen muotoja.

Demoskene 

Demoskene on ollut Elävän perinnön kansallisessa luettelossa esittävien taiteiden kohdalla vuodesta 2020.

Demoskene on kansainvälinen yhteisö, joka on keskittynyt ohjelmointia, grafiikkaa ja ääntä yhdistävien reaaliaikaisten audiovisuaalisten esitysten tekemiseen.

Kuurojen kulttuuripäivät 

Kuurojen kulttuuripäivät otettiin mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020. Kulttuuripäiville arvioidaan osallistuvan noin kolmasosa Suomen viittomakielisestä yhteisöstä.

Nukketeatteri

Nukketeatteri on keikkunut mukana Elävän perinnön kansallisessa luettelossa vuodesta 2020 asti. 

Nukketeatterin kerrotaan olevan suositumpaa kuin koskaan: esityksissä käy vuosittain yli 250 000 katsojaa.

Sirkuskulttuuri

Sirkuskulttuuri otettiin mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon heti ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2017.

Sirkusta harrastaa tällä hetkellä noin 10 000 suomalaista. Lisäksi maassamme on 300–500 sirkusalan ammattilaista.

Tivoliperinne Suomessa 

Käynti tivolissa kuuluu monen lapsiperheen kesään.

Tivolit työllistävät kauden aikana noin 200 ihmistä.

Suomalainen tivoliperinne pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Suomalainen voimisteluperinne

Suomalainen voimisteluperinne on ollut osa aineettoman kulttuuriperinnön kansallista luetteloa vuodesta 2017 lähtien.

Suomi on saavuttanut joukkuevoimistelussa useita maailmanmestaruuksia ollen siten lajin kärkimaita.

Voimisteluseuroissa on tätä nykyä noin 116 000 jäsentä.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Suullinen perinne

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kuuluu myös esimerkkejä rikkaasta suullisesta perinteestämme.

Iltasatu

Iltasadun asema osana suomalaista aineetonta kulttuuriperintä tunnustettiin vuonna 2020.

Lukeminen on tärkeää, kuten Ismo Leikola oheisella videolla kertoo.

Lapsille lukeminen on erityisen hyödyllistä, sillä se rohkaisee lapsia lukemaan itsekin. 

Laihian nuukuus

Laihian nuukuus pääsi – ehkä hieman yllättävästi – mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon jo vuonna 2017.

Laihialla asuu noin 8000 asukasta, jotka ovat yleisesti ottaen ylpeitä maineestaan tarkkoina rahankäyttäjinä. Säästövinkkejä voi käydä hakemassa vaikkapa Nuukuurenmuseosta.

Runolaulu

Ketään ei varmaankaan yllätä se, että runolaulu listattiin luetteloon heti ensimmäisenä vuonna (eli vuonna 2017).

Runolaulu on toki harvinaistunut, mutta sitä voi edelleen käydä kuuntelemassa tai vaikkapa opiskelemassa kursseilla.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Käsityötaidot

Elävän perinnön kansallista luetteloa rikastuttavat myös erilaiset käsityötaidot. Erilaisia käsityötaitoja on listattu toistaiseksi 19 kappaletta.

Kainuun peilikäs

Peilikäs on raanu, mitä voi käyttää peitteenä tai seinävaatteena.

Kainuun peilikäs on yksi uusimmista käsityötaidoista Elävän perinnön luettelossa. Se on ollut mukana vuodesta 2023 asti. 

Kultasepän työ 

Kultasepän työ otettiin mukaan Elävän perinnön luetteloon vuonna 2023. 

Suomessahan on myös pitkät kullanhuuhdontaperinteet. Lapin jokikultaa voi nykyään huuhtoa myös kilpaa.

Luonnonväriaineilla värjääminen

Luonnonväriaineilla värjääminen tuli mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Luonnonaineilla värjääminen on yksi askel kohti unelmaa omavaraisuudesta.

Moottorisahaveisto

Moottorisahaveisto on käsityötaito, joka pääsi mukaan Elävän perinnön luetteloon vuonna 2023.

Alan keskeinen kehittäjä on jokavuotinen Karhufestivaali Ilomantsissa.

Neulominen 

Neulominen on monelle suomalaiselle rakas harrastus. Asia huomioitiin vuonna 2023 ottamalla neulominen eli siis kutominen mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Puuveneen korjaus

Puuveneen korjaus on yksi vuonna 2023 Elävän perinnön luetteloon päässeistä käsityötaidoista.

Pärekorien valmistus kiskotuista päreistä 

Pärekorien valmistus kiskotuista päreistä ei luonnistu kovinkaan monelta suomalaiselta – mutta kuitenkin tarpeeksi monelta, koska taito otettiin vuonna 2023 mukaan Elävän perinnön luetteloon.

Raumalainen pitsinnypläys

“Tommost pitsi”, sanos Rauma flikk, ko hämhäki verko näk.

Rauma tunnetaan pitsinnypläyksestä, joten ei ihme, että raumalainen pitsinnypläys lisättiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Riukuaidan rakentaminen

Riukuaidan rakentaminen tuli Elävän perinnön luetteloon vuonna 2023.

Riukuaidan rakentamista voi opetella vaikkapa kansanopiston kursseilla.

Ryijyperinne

Ryijyperinne on ollut Elävän perinnön luettelossa vuodesta 2020 alkaen.

Ryijymalleja on kerätty ja julkaistu 1800-luvun lopusta lähtien. Tämän päivän ryijyharrastajat tekevät esimerkiksi graffitiryijyjä.

Tommi-puukon valmistaminen

Tommi-puukon valmistaminen on ollut virallisesti osa suomalaista elävää kulttuuriperintöä vuodesta 2020. Hyrynsalmella on kuitenkin taottu Tommi-puukkoja jo 1800-luvun lopussa.

Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen 

Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen otettiin mukaan Elävän perinnön suomalaiseen luetteloon heti vuonna 2017.

Tikkuröijy on pesemättömästä suomenlampaan langasta neulottu perinneneule. Perinteisesti saaren naiset ovat neuloneet niitä miehille, mutta onpa tikkuröijyjä nähty naistenkin päällä.

Kansallispuvun valmistaminen

Kansallispuvun valmistaminen pääsi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon ensimmäisten käsityötaitojen joukossa vuonna 2017.

Kansallispukumalleja on Suomessa yhteensä yli 400!

Kengän käsityömäinen valmistus 

Vuonna 2017 Elävän perinnön luetteloon päässyt kengän käsityömäinen valmistus on hidas ja vaativa prosessi.

Jalkineen valmistaminen voi edellyttää yli 200 työvaihetta.

Korsnäsin paidan valmistaminen

Monikaan ei ole kuullut Korsnäsin paidasta – saati siitä, että Korsnäsin paidan valmistaminen on ollut mukana Elävän perinnön kansallisessa luettelossa vuodesta 2017.

Villapaita edustaa 1800-luvun puolenvälien jälkeistä muoti-ilmiötä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

Lasinpuhallus

Lasinpuhallus pistettiin Elävän perinnön luetteloomme vuonna 2017.

Lasia on puhallettu Suomessa 1600-luvun lopulta asti.

Pitsin kutominen Heinämaalla

Pitsin kutominen Heinämaalla on keikkunut Elävän perinnön listalla vuodesta 2017 lähtien.

Heinämaalla pitsiä nypläävät kaikenikäiset miehet ja naiset. Heinämaan pitsi tunnetaan myös kansainvälisesti.

Räsymaton kudonta

Räsymaton kudonta liitettiin Elävän perinnön luetteloon vuonna 2017.

Räsymaton valmistaminen vanhoista tekstiileistä on ekovinkki parhaasta päästä. Et tarvitse omia kangaspuita, jos voit vuokrata yhteiskäytössä olevia.

Vesilahtelainen ryijyperinne

Opetus- ja kulttuuriministeriä hyväksyi vesilahtelaisen ryijyperinteen osaksi Elävän perinnön suomalaista luetteloa vuonna 2017.

Vesilahti on tunnettu ryijypitäjänä jo vuosisatojen ajan.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Ruokaperinteet

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on koottu myös ruokaperinteitä. Karjalanpiirakkaa ei mukana ole – ainakaan vielä.

Säräperinne Lemillä 

Särä on leivinuunissa koivukaukalossa paistettua lampaanlihaa.

Lemin säräperinteestä tuli virallisesti osa aineetonta kulttuuriperintöämme vuonna 2023.

Euran rinkilöiden leipominen

Euran rinkilät ovat sydämenmuotoisia herkkupaloja.

Euran rinkilöiden leipominen on kuulunut Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuodesta 2017 lähtien.

Kalakukko

Kalakukko on leivänomainen paistos. Taikinakuoren sisältä voi löytyä ahventa tai esimerkiksi muikkua.

Kalakukko on kukkoillut Elävän perinnön luettelossa vuodesta 2017.

Olutkulttuuri

Opetus- ja kulttuurihallitus antoi tunnustusta suomalaiselle olutkulttuurille ottamalla sen mukaan Elävän perinnön luetteloon vuonna 2017. 

Olutkulttuuria vaalivat sahdin valmistajat, pienpanimot, olutharrastajat ja olutharrastajien seurat.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Pelit ja leikit

Elävän perinnön kansallista luetteloa rikastuttavat tätä nykyä jo useat pelit ja leikit.

Miniatyyripeli- eli figuharrastuskulttuuri

Miniatyyripeli- eli figuharrastuskulttuuri tuli mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Suomessa on tuhansia miniatyyriharrastajia. Hahmoja voi rakentaa ja maalata sekä yksin että virtuaalisen yhteisön kanssa.

Stafettkarnevalen

Ruotsinkielisten koulujen välinen suuri viestijuoksukilpailu Stafettkarnevalen hyväksyttiin mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Jukolan viesti

Jukolan viesti otettiin mukaan Elävän perinnön Suomea koskevaan luetteloon vuonna 2017.

Kyseessä on viestisuunnistuskilpailu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949.

Kyykkä

Kyykästä tuli osa suomalaisten kansallista elävää perinnettä vuonna 2017.

Lumileikit

Lumileikit ovat olleet mukana suomalaisten kansallisessa elävän perinnön luettelossa vuodesta 2017 lähtien.

Mölkyn pelaaminen

Mölkyn pelaaminen luetteloitiin vuonna 2017. Ai mihin? No tietenkin Elävän perinnön luetteloon.

Pesäpallo

Pesäpallo pääsi mukaan Elävän perinnön luetteloon vuonna 2017.

Skruuvin pelaaminen

Skruuvin pelaaminen on ollut Elävän perinnön luettelossa vuodesta 2017 asti.

Tukkilaiskisat

Tukkilaiskisat huomioitiin vuonna 2017 lisäämällä ne suomalaiseen Elävän perinnön luetteloon.

Tukkilaistaidot olivat osa uittoperinnettä. Nykyään niitä esitellään kisoissa ja näytöksissä. 

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Luonto ja maailmankaikkeus

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on jo useita kohteita sarjassa “luonto ja maailmankaikkeus”. 

Tästä kategoriasta löytyykin mitä erilaisimpia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Ortodoksinen ristisaattoperinne

Ortodoksinen ristisaattoperinne otettiin mukaan kansallista kulttuuriperintöämme esittelevään listaan vuonna 2023.

Ristisaatot kuuluvat niin pääsiäiseen, teofaniaan kuin temppelijuhliinkin. Järjestäjänä toimii joko seurakunta tai luostari, onhan ristisaatto “mobiili jumalanpalvelus”.

Suomenkarja ja karjanhoidon perinne

Suomenkarja ja karjanhoidon perinne ovat olleet mukana aineettoman kulttuuriperinnön listalla vuodesta 2023 saakka.

Ihmisen ja naudan yhteinen taival alkoi Suomessa vähintään noin 4000 vuotta sitten.

Uittoperinne

Uittoperinne luetteloitiin vuonna 2023. 

Uittoa harjoitetaan edelleen. Esimerkiksi Pielisjoessa uitetaan jopa puolen kilometrin pituisia lauttoja.

Verikuppaus

Verikuppaus pääsi mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023.

Suomen kuppareista löytyy mainintoja jo 1560-luvulta. Maailman ensimmäiset tiedot verikuppauksesta ovat Mesopotamiasta ajalta 3300 eKr.

Kalevalainen jäsenkorjaus

Kalevalainen jäsenkorjaus listattiin Elävän perinnön suomalaiseen luetteloon vuonna 2020.

Kalevalainen jäsenkorjaus on satoja vuosia vanha tapa käsitellä kehon kudoksia. Se voi auttaa esimerkiksi migreeniin.

Romanien hevostaidot

Romanien hevostaidot otettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020.

Romaneita on Suomessa noin 10 000. Monet romanit työskentelevät hevosten parissa kengittäjinä, ohjastajina tai esimerkiksi valmentajina.

Hortoilu

Hortoilu tarkoittaa villivihannesten keräämistä ja hyödyntämistä.

Hortoilu löysi tiensä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet – nykyään jokaisenoikeudet – ovat olleet osa Elävän perinnön kansallista luetteloa vuodesta 2017 lähtien.

Jokamiehenoikeuksiin kuuluvat esimerkiksi:

  • Oikeus liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
  • Oikeus veneillä
  • Oikeus onkia ja pilkkiä
  • Oikeus marjastaa ja sienestää

Perinnehoidot

Perinnehoitoja ovat:

  • Saunominen
  • Hieronta ja jäsenkorjaus
  • Kuppaus
  • Terveyttä ylläpitävä ravinto
  • Villivihannekset, yrtit ja lääkekasvien käyttö

Perinnehoidot pääsivät Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Limisaumaisten puuveneiden veisto ja purjehtiminen perinteisillä limisaumaveneillä

Limisaumaisten puuveneiden veisto ja purjehtiminen perinteisillä limisaumaveneillä pääsivät Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuoden 2017 aikana.

Puruveden talvinuottaus

Puruveden talvinuottaus otettiin Elävän perinnön suomalaiseen luetteloon vuoden 2017 mittaan. Talvinuottausta harjoittavat ammattikalastajat.

Sienestys

Sienestys pääsi itseoikeutetusti mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017. Suomessa kasvaa vajaa 5500 sienilajia, joista ruokasieniksi kelpaa ainakin parisataa.

Suomalainen metsäsuhde

Suomalainen metsäsuhde pärähti Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Metsän meille tarjoamat luontohyödyt ovat moninaiset. Niistä on helppo ottaa ilo irti, koska puolet suomalaisista asuu alle 200 metrin päässä metsästä.

Metsäsuhde ei kuitenkaan edellytä jatkuvaa kiinteää kontaktia metsään. Se voi ilmetä mielipiteinä, asenteina, arvoina ja käsityksinä.

Sekä luontohyödyistä että metsäsuhteesta on kirjoitettu monia kirjoja. Alla kuva niistä, mitkä löytyvät kirjahyllystäni.

Suomenhevosiin liittyvä tietotaito

Suomenhevosiin liittyvä tietotaito listautui Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Suomenhevosten kasvattajia löytyy maastamme noin 1500. Omistajia on huomattavasti enemmän eli noin 15 000.

Suomen suurimman vuotuisen ravitapahtuman eli Suomenhevosten Kuninkuusravien kävijämäärä on vielä enemmän: siellä vierailee noin 50 000 henkilöä.

Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen

Suomenpystykorva ja eräperinteen vaaliminen huomioitiin vuonna 2017 ottamalla ne Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Suomenpystykorva julistettiin Suomen kansalliskoiraksi jo vuonna 1979. Sekä rotu että eräperinne kiinnostavat suomalaisia vuodesta toiseen.

Tervanpoltto tervahaudoissa

Tervanpoltto tervahaudoissa on ollut osa Elävän perinnön luetteloa vuodesta 2017 alkaen.

Tervaa on osattu valmistaa jo tuhansia vuosia sitten. Määrällisesti suurimpia tervan tarvitsijoita ovat nykyään seurakunnat, joiden kirkkojen paanukatot pitää tervata aika ajoin.

Tornionjoen elävä koskikalastuskulttuuri

Vuonna 2017 Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pääsi muun muassa Tornionjoen elävä koskikalastuskulttuuri.

(Siian) kalastusoikeudet siirtyvät uusille sukupolville joko perinnön tai maakauppojen kautta.

Loppusanat

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on useita juhlia ja tapoja, musiikki- ja tanssiperinteitä, esittäviä taiteita, suullista perinnettä, käsityötaitoja, ruokaperinteitä, pelejä ja leikkejä sekä luonto ja maailmankaikkeus -kategoriaan kuuluvia perinnemuotoja.

On odotettavissa, että Elävän perinnön Suomen luetteloa täydennetään vielä moneen kertaan.

Linkit: