Uskonnolliset yhteisöt Suomessa: Tiesitkö nämä 15 suomalaista luostaria ja yhteisöä?

Viimeksi päivitetty 07/02/2025

suomalaiset luostarit

Tiedätkö kaikki uskonnolliset yhteisöt ja luostarit Suomessa?

Alla esittelen:

  • Katoliset luostarit ja yhteisöt Suomessa
  • Ortodoksiset luostarit ja yhteisöt Suomessa
  • Protestanttiset luostarit ja yhteisöt Suomessa
  • Jehovan todistajien yhteisöt Suomessa
  • Buddhalaiset luostarit Suomessa
  • Hindulaiset yhteisöt Suomessa
  • Muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa

Minäkään en välttämättä tunne kaikkia suomalaisia uskonnollisia yhteisöjä. Päivitän artikkelia sitä mukaa, kun opin uutta.

Tämän artikkelin on tarkoitus olla samanlainen kuin aiemmin laatimani suomalaisia ekoyhteisöjä käsittelevä artikkeli.

Luettelen tässä siis vain sellaisia fyysisiä uskonnollisia yhteisöjä, joissa asutaan yhdessä ja jotka on perustettu jaetun uskon ympärille. Luostareiksi kutsun niitä yhteisöjä, joiden asukkaat vihitään sisariksi tai veljiksi.

Suomalaiset luostarit

luostarit suomessa
Luostarit ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa Google Mapsin karttaan merkittyinä

Suomesta löytyy useita uskontoja, joista osa on perustanut Suomeen luostarin tai useamman.

Laskujeni perusteella Suomessa on 15 luostaria, joissa asuu nunnia ja/tai munkkeja, ja vielä enemmän uskonnollisia yhteisöjä.

Kaikki luostarit Suomessa ovat:

  1. Turun birgittalaisluostari
  2. Oulun Rakkauden lähetyssisaret
  3. Helsingin ursuliinit eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret
  4. Jeesuksen pikkusisaret Tampereella
  5. Helsingin dominikaaniveljet
  6. Valamon munkkiluostari
  7. Lintulan nunnaluostari
  8. Pokrovan veljesyhteisö
  9. Panagia-keskus
  10. Enonkosken luterilainen luostari
  11. Via Silentiin luostariyhteisö
  12. Mariasisarten pienyhteisö
  13. Liên Tâm
  14. Danakosha Ling
  15. Krishna-temppeli

Esittelen nämä kaikki suomalaiset luostarit tässä alla.

Alta löytyy tietoa myös Äiti Amma -keskuksesta, teosofisista yhteisöistä ja monista muista uskonnollisista asuinyhteisöistä Suomessa.

Halutessasi voit tutustua myös suomalaisten ulkomaille perustamiin ihanneyhteisöihin.

Niitä perustettiin viime vuosisadalla esimerkiksi sosialismin tai nudismin ympärille. Muutamassa oli kyse myös jaetuista kristillisistä arvoista.

Katoliset luostarit ja yhteisöt Suomessa

Katoliset luostarit ja yhteisöt Suomessa:

  • Turun birgittalaisluostari
  • Oulun Rakkauden lähetyssisaret
  • Helsingin ursuliinit eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret
  • Jeesuksen pikkusisaret Tampereella
  • Helsingin dominikaaniveljet
  • Opus Dein 4 keskusta Helsingissä

Turusta löytyy siis birgittalaisluostari, jossa on kymmenkunta birgittalaisnunnaa. Yksikään heistä ei vuoden 2025 alussa ollut suomalaissyntyinen.

Ora et labora (rukoile ja tee työtä) – se on kantavana ajatuksena tässäkin luostarissa, jolla on vieraskoti ja opiskelija-asuntola.

Maallikoilla on mahdollisuus antaa oblaattilupaus. Se sitoo tiettyihin sääntöihin, vaikka henkilö voikin jatkaa normaalielämäänsä maailmassa. Suomessa on myös maallikkodominikaaneja sekä todennäköisesti myös muita sääntökuntamaallikoita.

Vuonna 2016 Ouluun perustettiin Rakkauden lähetyssisaret -sääntökunnan pieni nunnaluostari. Oululaisessa omakotitalossa puolenkymmentä sisarta jatkaa Äiti Teresan aloittamaa köyhien auttamista.

Helsingissä toimii niin sanottu harmaiden ursuliinien sisarkunta eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret.

Suomessa on ollut myös Jeesuksen pikkusisaria vuodesta 1953 lähtien. Vuonna 2014 heitä asui tamperelaisessa kerrostalossa kaksi: on mahdollista, että tämä katolinen yhteisö on sittemmin kutistunut entisestään.

Suomesta löytyy myös dominikaaniveljiä.

Dominikaaniseen sääntökuntaan kuului vuonna 2025 Suomessa 3 jäsentä. Helsingin Pyhän Olavin talossa asuva veljestö on niin pieni, ettei se voi toimia aitona konventtina. (Helsingin Sanomat kutsui sitä ”miniluostariksi”.)

Lisäksi Suomessa toimii Opus Dei -järjestö, jolla on 4 keskusta: Bulevardi Foorumi miehille, Tavasttähti miesopiskelijoille, Vanha Puisto naisille ja Silta-Klubi naisopiskelijoille.

Keskuksissa asuvista osa on ns. numeraareja, jotka ovat sitoutuneet elämään selibaatissa sekä antamaan palkkansa järjestölle.

Useimmat Suomen katoliset nunnat ja munkit ovat ulkomaalaistaustaisia.

Suomen kieleen ja kulttuuriin tottuminen ottanee oman aikansa, mutta ainakaan heidän ei tarvitse kotoutua yksin.

Lähteet:

Aiemmat katoliset luostarit ja yhteisöt Suomessa

Toimintansa lopettaneet katoliset luostarit ja yhteisöt Suomessa:

  • Kalleimman veren sisaret Tampereella
  • Espoon karmeliittaluostari
  • Pyhän Sydämen sisaret Helsingissä ja Espoossa

Kotimaa-lehden mukaan Jeesuksen pikkusisarilla oli 1960-luvulla Suomessa ”useita pieniä yhteisöjä”. Tamperelaissisaret asuivat ensin Amurissa ja sitten Hervannassa hankkien leipänsä tehdastyöllä. Nyt yhteisöjä on yksi, jos enää sitäkään.

Kotimaa-lehti mainitsee myös Tampereelta vuoden 2017 lokakuussa pois muuttaneet Kalleimman veren sisaret. Kalleimmat veren sisaret perustivat Tampereelle englanninkielisen päiväkodin vuonna 1957. Se ehti olla toiminnassa 60 vuotta ennen kahden viimeisen sisaren palaamista Yhdysvaltoihin.

Espoossa oli karmeliittaluostari 1980-luvun lopusta vuoteen 2021.

Bodomjärven pohjoispuolella asui kourallinen nunnia ankaran klausuurisäännön alaisina, mikä tarkoitti poistumista luostarista vain hätätapauksissa.

Suomessa asui 1920-luvulta 1980-luvulle saakka hollantilaisia Pyhän Sydämen sisaria.

He perustivat Pyhän Marian koulun, päiväkoteja ja kesäsiirtolan Espoon Westendiin. Heidän työtään jatkoivat puolalaiset ursuliinit.

Kotimaa-lehti kertoi Suomeen 2010-luvun puolivälissä saapuneista afrikkalaistaustaisista Jeesuksen ja Marian rakkauden kahden sydämen sisarista. He selvittelivät toimintamahdollisuuksia Suomessa, mutta hanke taisi jäädä silleen.

Keskiajalla Suomessa toimi useitakin katolisia luostareita, kuten Kökarin fransiskaaniluostari (noin 1470-1539). Myös Viipurissa oli fransiskaaniluostari, samoin Raumalla 1400-luvun alusta vuoteen 1538.

Turussa toimi Pyhän Olavin dominikaanikonventti noin vuosina 1249-1537.

Lähteet:

Ortodoksiset luostarit ja yhteisöt Suomessa

ortodoksiset yhteisöt suomessa
Valamon luostarin hautausmaa Heinävedellä

Ortodoksisia luostareita on Suomessa kaksi:

  • Valamon munkkiluostari (noin 20-päinen veljestö)
  • Lintulan nunnaluostari (kymmenkunta sisarta)

Suomessa on kaksi muutakin ortodoksista yhteisöä eli Pokrovan veljesyhteisö Kirkkonummella sekä Lammin Panagia-keskus.

Pokrovan parin hengen veljesyhteisö sai silloiselta arkkipiispalta luvan yksityisen luostarin perustamiseen.

Sen sijaan noin 4 hengen Panagia-keskus Lammilla ei ole saanut virallista lupaa toimia luostarina.

Luostareissa asuu tilapäisesti myös vapaaehtoistyötä tekeviä maallikkoja. Osa heistä saattaa kiinnostua ns. enkelielämästä niin paljon, että hakeutuu myöhemmin kuuliaisuusveljeksi tai -sisareksi.

Osa suomalaisista nunnista ja munkeista asuu jossain ihan muualla kuin luostarissa, esimerkiksi helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa tai Valtimon Erakkolassa.

Lähteet:

Aiemmat ortodoksiset yhteisöt Suomessa

Venäjältä tuli Suomeen vanhauskoisia pakoon Venäjällä alkaneita uskonnollisia vainoja.

Näin syntyi useita vanhauskoisten yhteisöjä ja luostareita Suomen nykyisen itärajan tuntumaan.

Niistä yksi oli Pyötikön luostari Juuan Vuokon kylässä. Se oli toiminnassa vuosina 1847–1890, ja luostarissa asui enimmillään noin 30 erakkomunkkia.

Lähteet:

Protestanttiset luostarit ja luostariyhteisöt Suomessa

enonkosken luterilainen luostari
Enonkosken luterilainen luostari

Suomessa on ja on ollut luterilaisia luostareita.

Tästä ei moni ole tietoinen.

Protestanttiset yhteisöt ja luostarit Suomessa:

  • Enonkosken luterilainen luostari (ei enää vakituisia asukkaita: yksi aiemmista vihittiin luostarisisareksi)
  • Via Silentiin luostariyhteisö Poitsilan kartanossa Haminassa (ei vakituisia asukkaita)
  • Mariasisarten pienyhteisö Lapinjärvellä Ingermaninkylässä (kaksi ihmistä vuonna 2022)

Suomen evankelis-luterilaisessa luostarissa Enonkoskella pidetään muun muassa hiljaisuuden retriittejä, joiden aikana voi tutustua erilaisiin rukousperinteisiin.

Via Silentiin luostariyhteisössä voi tutustua esimerkiksi kontemplatiiviseen valokuvaukseen riippuen siitä, millaisten alojen asiantuntijoita kulloinkin on paikalla.

Mariasisarilla on ollut toimintaa Suomessa jo kymmenien vuosien ajan. Vuonna 2025 Saksan Darmstadtissa asuu kuulopuheiden mukaan reilut kymmenen suomalaissyntyistä mariasisarta. Kaksi sisarta on sijoitettu Lapinjärvelle.

Lisäksi on nostettava esiin Ekumeeninen karmeliittaluostariyhteisö Helsingissä.

Ekumeeninen Karmeliittaluostariyhteisö on espanjalaisen katolis-ekumeenisen maallikkoyhdistyksen suomalainen haarasta. Se on toiminut Suomessa vuodesta 2005 asti Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteydessä.

Sen jäsenet noudattavat luostariyhteisön elämäntapaa kodeissaan, eli heillä ei ole omaa luostaria.

Sisar Hannele oli Helsingin Sanomien mukaan maailman ensimmäinen luterilainen nunna, joka kuuluu ekumeenisten karmeliittojen sääntökuntaan.

Vuonna 2011 Suomen luterilaiseen kirkkoon kuului kaiken kaikkiaan kahdeksan lupaukset antanutta maallikkoa, kertoi Kotimaa.

Esimerkkinä Kotimaa mainitsi kangasalalaiset Heinot, jotka ovat sitoutuneet fransiskaaniseen elämäntapaan anglikaanisen kirkon kautta, mutta jotka edelleen kuuluvat luterilaiseen kirkkoon.

Mainittakoon myös Lasarus-veljet (Kristus-kirkko) Säkylässä.

Lasarus-veljien yhteisö syntyi 1970-luvun puolivälissä, kun kirkkoja liian maallistuneina pitänyt ryhmä erosi perusti pietististä elämäntapaa ihannoivan yhteisön.

Eristäytynyt yhteisö on opillisesti lähempänä kalvinismia kuin luterilaisuutta.

Omavaraisuuteen pyrkivässä yhteisössä kaikki perustuu yhteisomistukseen. Jäseniä on ollut enimmillään sata, nyt noin 50.

Julkisuudessa yhteisöläiset ovat kertoneet luopuneensa aiemmasta lääkärikielteisyydestä ja lasten rajuna pidetystä fyysisestä kurittamisesta.

Lasarus-veljien yhteisöä ei kuitenkaan voi pitää luostarina, joten en laskenut sitä mukaan artikkelin otsikossa ilmoitettuun suomalaisten luostarien lukumäärään.

Lähteet:

Aiemmat protestanttiset luostarit ja yhteisöt Suomessa

Vielä vuonna 2017 Naantalissa toimi aiemmin luterilainen sääntökunta Mariadöttrarna av den Evangeliska Mariavägen eli Evankelisen Mariatien Mariantyttäret.

Mariavägenin päätalon viimeinen asukas sisar Elisabet jäi eläkkeelle 2010- ja 2020-lukujen taitteessa. Kiinteistön toimintaa jatkaa Marian ystävät ry.

Vehmersalmella toimi Tekla Holopaisen perustama uskonyhteisö Myrttilaakso 1940-luvulta ainakin pitkälle 1970-luvulle asti.

Tekla Holopainen kuoli vuonna 1994. Sen jälkeen Tetrimäen tilalla on pidetty esimerkiksi retriittejä.

Myrttilaakso oli omaperäinen uskonyhteisö tai pikemminkin lahko. Siinä oli ainakin helluntailaisuuden ja adventistien vaikutteita.

Ei olla täysin varmoja, oliko kyse luostarista, mutta ainakin liittymäkohdat keskieurooppalaiseen luostarilaitokseen olivat vahvoja sisarvihkimyksen ja nunna-asujen takia.

Tekla Holopainen oli saattanut ottaa mallia Darmstadtin Mariasisarten yhteisöstä, jossa hän kävi useita kertoja.

Myrttilaaksolla oli Nehema-niminen sisarkoti Israelissa ja se harjoitti aktiivista kirjelähetystyötä esimerkiksi Kiinaan.

Parhaiten se kuitenkin muistettaneen uskonnollisesta tanssista eli ”karkeloinnista” ja siitä, että 1950-luvulla Lopulta kahdeksan Myrttilaakson sisarta sai tuomion jatketusta haureuden harjoittamisesta saman sukupuolen kanssa.

Lähteet:

Jehovan todistajien yhteisö Suomessa

Jehovan todistajilla on Vantaalla Suomen-haaratoimisto.

Suomen-haaratoimistossa asuvaa ja työskentelevää noin 150 hengen yhteisöä kutsutaan Betel-perheeksi.

Yhteisön jäsenet saavat olla naimisissa, mutta eivät hankkia lapsia (muussa tapauksessa heidän olisi muutettava pois yhteisöstä.

Jehovan todistajien yhteisön asukkaat eivät saa tekemästään työstä palkkaa.

Yhteisössä on siis joitain luostarin tunnusmerkkejä, mutta se ei kuitenkaan ole luostari.

Lähteet:

Buddhalaiset luostarit Suomessa

Turun Moisiossa sijaitseva Liên Tâm on Suomen suurin buddhalainen temppeli ja luostari.

Se perustettiin Suomen ensimmäisenä buddhalaisena temppelinä vuonna 2013.

Vuonna 2022 luostarissa asui kaksi buddhalaista (noviisi)munkkia. He harjoittavat zen-buddhalaisuutta.

Danakosha Ling on tiibetinbuddhalainen luostari Jokioisilla. Temppelin rakentaminen alkoi syyskuussa 2016.

Vuonna 2023 Danakosha Ling tunnustettiin Suomen viranomaisten toimesta ensimmäiseksi suomalaiseksi tiibetinbuddhalaiseksi luostariksi.

Luostarissa asuu muutamia vuokralaisia sekä yksi opettaja, guru Rinpoche. Hän vetää retriittejä ja opettaa rituaaleja, joiden aikana voi esimerkiksi toivoa hyvinvointia itselleen ja läheisilleen.

Lähteet:

Hindulaiset yhteisöt Suomessa

äiti amma keskus

Suomessa ei ole varsinaista hindulaista luostaria.

Äiti Amma on kuitenkin opillisesti suuntautunut hindulaisuuteen, joten ammalaisten yhteisöt voinee esitellä hindulaisten yhteisöjen yhteydessä.

Leppävirralle on vuoden 2024 alussa avattu Äiti Amma -keskus. Keskuksessa ja sen läheisyydessä asuu kymmenisen toimintaan osallistuvaa henkilöä.

Keskuksessa järjestetään monenlaisia tapahtumia, joten äiti Amman seuraajat kertoivat jo kesällä 2024 etsivänsä isompia tiloja.

Toimintansa keskus rahoittaa muun muassa kakkuja leipomalla.

Uskonnollisten keskusten tai vastaavien toimipaikkojen pitäminen ei ole ilmaista. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko rahoittavat toimintaansa muun muassa kirkollisverolla, minkä huomion selvittäessäni, mitä kristinusko maksaa.

Krishna-liike saa tuloja esimerkiksi kirjoja myymällä.

Krishna-liike on uushindulainen liike, jonka aiempi temppeli sijaitsi Helsingin Ruoholahdessa. Nyt temppeli löytyy Malmilta.

MTV:n artikkelin ilmestymisen aikoihin vuonna 2017 Krishna-temppelin yhteisössä oli 7 asukasta.

Voima-lehden artikkelin aikaan vuonna 2018 temppelissä asui 4 vakituista asukasta, joista yksi oli nunnaopiskelija ja kolme munkkiopiskelijaa.

Lähteet:

Aiemmat hindulaiset ashramit Suomessa

Sahaya Yogan on perustanut Shri Mataji Nirmala Devi. Hän on intialainen opettaja, joka käsittelee hindulaisuudesta opittuja asioita oman maailmankuvansa kautta.

Tähän maailmankuvaan on varmasti vaikuttanut myös kristinusko, onhan Shri Mataji kristitystä kodista.

Sahaya Yoga -ashramin voinee kuitenkin laskea hindulaisiin yhteisöihin, jos sellainen siis Suomessa olisi.

Käytettävissä olevien lähteiden perusteella Suomessa on aiemmin ollut Sahaya Yoga Ashram.

Ote Lumiversum-blogissa julkaistusta artikkelista, missä käsitellään 1990-luvun tapahtumia:

”Muutin Helsinkiin, Lauttasaareen perustettuun uuteen ashramiin. — Ashram sijaitsi pienen kerrostalon yläkerrassa rauhallisella paikalla meren rannalla. Meitä asui siellä neljä sinkkua ja yksi nuoripari, jolla oli vauva. Tunnelma ashramissa oli leppoisa ja mukava. Meillä oli yksinkertaisesti hauskaa keskenämme. Jokaisella oli ruokavuoro kerran tai pari viikossa, ruoat ostimme yhteiseen ruokakassaan maksamillamme rahoilla, lauantai oli siivouspäivä. Joskus minua ärsytti, kun osa porukasta oli lähtenyt jonnekin reissuun juuri siivouspäiväksi, mutta yleensä asiat hoituivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Aamuisin meditoimme yhdessä, sunnuntaisin olimme isäntinä ja emäntinä, jos ashramissamme järjestettiin puja. Vietimme aikaa toistemme ja muitten joogien kanssa. Minä lähdin aamuisin yliopistolle. Aamumeditaatio oli yleensä kuudelta, mutta välillä oli jaksoja, jolloin meidän täytyi herätä meditoimaan tai pitämään pujaa jo neljäksi. Joskus väsytti kovasti, jos ei ollut ehtinyt nukkua tarpeeksi, mutta yleensä sain riittävästi unta menemällä tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Elämä tuntui hyvältä. Kotiin oli hyvä ja turvallinen tulla.”

Vaikuttaa tosiaankin siltä, ettei Lauttasaaren ahsramia olisi enää olemassa. Tiedostan lähteiden vähyyden ja palaan asiaan, kun löydän uutta tietoa.

Lähde: Lumiversum-blogi 4.10.2014: 6 vuotta Sahaja Yogassa

Muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa

Luxia Borealis (Luxia Gift of Life) on aiemmin Kemiönsaaressa, nyt Suonenjoella asustava teosofishenkinen yhteisö.

Yhteisössä oli 28 asukasta alkuvuonna 2023.

Luxia Borealiksen perustajat ovat Patrick Winquist ja Eija Kuukari. Heidän opetuksessaan on vaikutteita Pekka Ervastin ohella myös Buddhalta, Uudesta Testamentista ja Kalevalasta.

Yhteisönä heitä ajaa eteenpäin muun muassa unelma omavaraisuudesta puhdasta ruokaa viljelemällä.

Ote yhteisön verkkosivuilta:

”Yhteisömme jäseneksi voi hakeutua, mutta meillä on kaksi edellytystä siihen. Ensimmäinen on Luxia-Method®:in harjoittaminen ja toinen on päihteettömyys, joka tarkoittaa, ettei yhteisön jäsen käytä mitään tajuntaa muuntavia aineita. Nuo aineet ovat alkoholi, huumeet, myös luonnosta saatavat, joita tajunnan muuntamiseksi nykyään paljon käytetään. Muuten yhteisön jäsen toteuttaa omaa polkuaan omalla, yksilöllisellä tavallaan, muut huomioiden ja muita kunnioittaen.”

Mänttä-Vilppulasta löytyy Ihmisyyden tunnustajat -nimisen teosofisen yhteisön työkeskus ja koti nimeltä Väinölä.

Olen kirjoittanut siitä myös ekoyhteisöjä käsittelevässä artikkelissani.

Väinölä-kommuuni on perustettu vuonna 1985. Vuonna 2025 yhteisössä asuu noin 30 henkilöä.

Mäntässä on Väinölän ohella myös Toukola ja Sampola, joissa on asukkaita yhteensä noin 10 henkeä.

Yhteisöissä pyritään elämään teosofisia ihanteita todeksi.

Asukkailla on mahdollisuus käydä muualla töissä. Palkka tulisi laittaa yhteiseen kassaan, josta kukin saa ottaa tarpeidensa mukaan.

Luxia Borealis tai Ihmisyyden tunnustajien yhteisöt eivät ole erityisen luostarimaisia, mutta koin tarpeelliseksi ottaa ne mukaan tähän suomalaisia uskonnollisia yhteisöjä käsittelevään artikkeliin.

Lähteet:

Yhteenveto

munkit ja nunnat
Nunnia, munkki ja pappi Ilomantsin Nukke- Ja Nalletalossa

Tässä artikkelissa esittelen kaikki tietämäni luostarit ja uskonnolliset yhteisöt Suomessa.

Suomessa on ollut ja on edelleen useita luostareita ja luostarin kaltaisia asuinyhteisöjä. Tässä lueteltujen yhteisöjen lisäksi voi hyvinkin olla pienempiä kommuunityyppisiä yhteisöjä.

Otin mukaan ensisijaisesti paikkoja, joiden asukkaat eivät maksa vuokraa, vaan sitoutuvat vähintäänkin luostarimaiseen elämäntapaan.

Siksi en ottanut mukaan esimerkiksi Heinolasta löytyvää ortodoksista kaupunkiekoyhteisö Julianaa.

En maininnut myöskään Morbackan hiljaisuuden yhteisöä, joka toimi vuosina 1984–2009 Kaarinassa kristillisenä asuinyhteisönä. Sekään ei ollut luostari, eivätkä sen asukkaat saaneet sisar- tai velivihkimystä.

Osa tässä artikkeleissa esitellyistä yhteisöstä edustaa new age -liikettä.

Se on yläkäsite, mikä pitää sisällään ajatuksia niin rahan salaisuudesta kuin omavaraisuudessa ja luonnonmukaisesta elämäntavasta.

Omavaraisuus sinänsä on tyypillinen luostarielämälle: luostareissa on kautta aikojen pidetty omaa kasvimaata ja muutenkin syöty ekologisesti sekä pyritty tuottamaan itse kaikki tarpeellinen.

Monia eri luostareita yhdistää myös se, että niihin voi mennä tekemään talkootöitä. Suomalaiset tekevät niin mielellään talkoita, että talkootyöt on listattu elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Kolmas eri luostareita Suomessa yhdistävä tekijä on tietenkin uskonnollinen vakaumus ja arvopohja.

Suomen uskonnollinen kenttä on mitä monimuotoisin.

Suomesta löytyy esimerkiksi tällaisia uskontoja:

  • Herran Kansa
  • Karhun Kansa
  • Kartanolaisuus (jonka taustalla vaikuttivat hlystien ja skoptsien käsitykset)
  • Skientologia
  • Perkeleen temppeli
  • Moonilaisuus
  • Good News Mission
  • Parannuksenteon ja Pyhyyden palvelustyö
  • Koivuniemeläiset
  • Kveekarit

Näistä kaikista olisi mielenkiintoista kirjoittaa vielä joskus.

Lue lisää aiheeseen liittyvää:

kristillisiä rukousperinteitä

Erilaiset kristilliset rukousperinteet: Esittelyssä 14 rukoustraditiota

Lue artikkeli tästä
mitä kristinusko maksaa

Mitä rukoileminen maksaa? Kristinuskon kustannukset 2025

Lue artikkeli tästä
kulttuuri ja perinteet

Kulttuuri

Lue artikkeli tästä
meditatiivinen valokuvaus metsäyhteyden syventäjänä

Meditatiivinen valokuvaus metsäyhteyden syventäjänä

Lue artikkeli tästä
ekoerotiikka

Ekoeroottinen vallankumous: Mitä opin kirjasta?

Lue artikkeli tästä

Elävän perinnön kansallinen luettelo: Mitä, missä, milloin?

Lue artikkeli tästä