Erilaiset kristilliset rukousperinteet: Esittelyssä 14 rukoustraditiota

kristillisiä rukousperinteitä

Ensimmäiset 30 vuotta minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, millaisia rukousperinteitä kristillisessä kirkossa on.

Ensimmäisenä tutustuin Jeesuksen rukoukseen.

Pian kävi selväksi, ettei se suinkaan ole ainoa rukousperinne.

Tässä artikkelissa esittelen useat erilaiset rukousperinteet, kuten kehorukouksen, hiljaisuuden joogan ja rukouslaulun. Osa niistä edustaa uudempaa ja osa vanhempaa kristillistä kulttuuriperintöä.

Hiljaisuuden ystävät ylläpitää rukousperinteitä

Koen Hiljaisuuden liikkeen vaikuttaneen eniten käsityksiini siitä, mitä kaikkea rukoileminen voi olla.

Hiljaisuuden liikkeen moottori on Hiljaisuuden ystävät ry, ikiaikaisiin rukouksiin ja kristilliseen spiritualiteettiin keskittyvä yhdistys.

Se järjestää hiljaisuuden retriittejä eri puolilla Suomea sekä opettaa esimerkiksi meditatiivista valokuvausta.

Hiljaisuuden ystävät ry toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen pohjalta ekumeenisessa hengessä.

Yhdistys on yhdessä Sinapinsiemen ry:n kanssa tuonut Taizé-liikettä Suomessa tunnetuksi.

Hiljaisuuden ystävät ry on myös Via Silentii – Hiljaisen rukouksen luostariyhteisön takana. Haminassa sijaitsevassa luostarissa asuu vapaaehtoistöitä tekeviä rukouspalvelijoita 1-2 viikon jaksoissa.

Via Silentiin sivuilta löytyy tietoa eri rukousperinteistä.

Sivustolla luetellaan nämä rukousperinteet:

  • Jeesuksen rukous
  • Fransiskaaninen rukous
  • Ignatiaaninen rukous
  • Kelttiläinen rukousperinne
  • Kristillinen meditaatio
  • Lectio Divina – Raamattumietiskely
  • Luontohengellisyys
  • Pyhiinvaellus (koko kehon rukousta liikkeessä)
  • Kehorukous
  • Meditatiivinen tanssi (kehon rukousta)
  • Hiljaisuuden jooga
  • Rukouslaulu
  • Sydänrukous (centering prayer, sanatonta rukousta hiljaisuudessa)

Hiljaisuuden ystävien toimintaan osallistuessani olen saanut tutustua ainakin Hiljaisuuden joogaan (Youtubessa), kehorukoukseen (hiljaisuuden retriitillä Utössä), pyhiinvaellukseen (Tervajoen retriittikodilla) ja kelttiläisiin rukouksiin (Enonkosken luostariyhteisön hiljaisuuden retriitillä).

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Kultaintoblogi (@kultaintoblogi) jakama julkaisu

Seuraavaksi esittelen tarkemmin edellä mainitut rukousperinteet sekä tervetulon rukouksen (welcome prayer), mistä luin kurssiesitteestä vasta vuonna 2024.

Jeesuksen rukous

Jeesuksen rukous on tämä: ”Herra, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua [syntistä]”.

Jeesuksen rukous on tarkoitettu useaan otteeseen tai jopa lakkaamatta toistettavaksi.

Täten pyritään täyttämään apostoli Paavalin kehotus: ”Rukoilkaa lakkaamatta”.

Jeesuksen rukouksen juuret juontavat ensimmäisten vuosisatojen erämaaisien rukouksiin.

Traditio vahvistui Athosvuoren ortodoksisissa luostareissa 1300-luvulla, mistä se levisi muualle ortodoksiseen maailmaan ja myöhemmin myös länteen.

Fransiskaaninen rukous

Fransiskaaninen rukous edustaa hiljaisuuden liikkeelle nöyryyden, rakkauden ja ilon hengessä elämistä.

Rukouspaikkoja ovat kappelit, metsät, kalliot, merten rannat, muut avarat paikat, saunat – ja hiljaisuus.

Fransiskaanisen veljeskunnan perusti aikoinaan Franciscus Assisilainen, eläinten ja ympäristön suojeluspyhimys.

”Missä on rakkautta ja viisautta, siellä ei ole pelkoa eikä tietämättömyyttä.

Missä on kärsivällisyyttä ja nöyryyttä, siellä ei ole vihaa eikä levottomuutta.

Missä on köyhyyttä ja iloa, siellä ei ole himoa eikä ahneutta.

Missä on lepoa ja mietiskelyä, siellä ei ole huolta eikä harhailua.

Missä on Herran pelkoa, joka vartioi asuntoa,siellä vihollinen ei voi löytää sisäänpääsyä.

Missä on laupeutta ja ymmärtäväisyyttä, siellä ei ole liiallisuutta eikä kovuutta.”

(Franciscus Assisilainen, 1182-1226)

PS. Tätä kirjoittaessa minulle selvisi, että Suomessa on kaksi fransiskaanien tertiaariryhmää: katolinen ja anglikaanikirkon osana toimiva luterilainen.

Ignatiaaninen rukous

Ignatius Loyola (1491-1556) oli mystikko ja jesuiittaveljestön perustaja. Sittemmin hänestä on tullut muun muassa retriittien suojeluspyhimys.

Hän laati eläytyvästä ja Raamatun tekstiä nykyhetkeen tuovasta rukoustavasta omat pitkät hengelliset harjoituksensa.

Tiivistetysti ajatuksena on lähteä mielikuvitusmatkalle Raamatun maailmaan ja kokea kertomus kaikilla aisteilla.

Kelttiläinen rukousperinne

Kelttiläinen rukousperinne on vahvasti yhteydessä luontoon.

Toinen kelttiläisen rukousperinteen erityispiirre on siunaaminen. Kaikki työt, askeleet ja kohdattavat ihmiset siunataan jo etukäteen.

Rukouksella on myös fyysisiä ilmenemismuotoja, kuten rukoileminen neljään ilmansuuntaan.

Kelttiläisen kristillisyyden kulta-aika oli 400-700-luvuilla. Joitain rukouksia on säilynyt tuoltakin ajalta, mutta tärkein lähde on Skotlannissa 1800-luvulla kerätty Carmina Gadelica -eepos.

Suomenkielisiä kelttihenkistä kristillisyyttä edustavia rukouksia löytyy David Adamin rukouskirjoista.

Kristillinen meditaatio

Kristillinen meditaatio -harjoitus (löytyy oheiselta YouTube-videolta) perustuu Maailman Kristillisen Meditaation Yhteisön (WCCM.org) opettamaan traditioon.

Meditaation on tarkoitus ohjata rukouksen tilaan: hiljaisuuteen, liikkumattomuuteen ja yksinkertaisuuteen.

Meditoija toistaa yhtä sanaa koko meditaation ajan.

Suositeltu sana on Ma-ra-na-ta: se on arameaa ja tarkoittaa Tule Herra.

Lectio Divina – Raamattumietiskely

Lectio Divina – Raamattumietiskely on luostareissa käytetty tapa edistää sekä yhteyttä Jumalan kanssa että Jumalan sanan tuntemusta.

Lectio Divina eli suomeksi jumalallinen lukeminen voidaan jakaa neljään osaan:

  1. Lectio eli lukeminen: Tarkoitus lukea jotain kohtaa Raamatusta useita kertoja ja poimia kohtia, mitkä tuntuvat sillä hetkellä tärkeiltä
  2. Meditaatio eli mietiskely: Tekstin lukeminen vielä uudelleen ja siihen pohjautuvan viestin kuulosteleminen
  3. Oratio eli rukous: Tekstin lukeminen jälleen kerran ja Jumalalle puhuminen sydämellä.
  4. Kontemplaatio eli katseleminen/ykseyden kokeminen: Vielä yksi lukukerta, hiljaa istuminen ja Pyhän Hengen kuunteleminen sydämen hiljaisuudessa.

Kuhunkin osioon kuuluu myös useiden minuuttien hiljaisuus.

Luontohengellisyys

Luontohengellisyys on ruumiillista hengellisyyttä.

Luontohengellisyys tarkoittaa käytännössä hiljaisuutta, pieniä rituaaleja ja rukousta luonnon helmassa.

Luonnossa liikkuminen on terveellistä – myös hengellisessä mielessä.

“Yksinkertaisesti oleminen luonnossa on rukousta”, kirjoittaa pappi ja tutkija Pauliina Kainulainen kirjassaan Metsän teologia.

Panu Pihkala kirjoittaa Hiljaisuuden ystävien verkkosivustolla:

”Suomalaisille luonto on laajasti henkisten ja hengellisten kokemusten näyttämö. Vanha ”Metsä kirkkoni olla saa” -perinne kuvastaa tätä. Luonnon kautta on koettu yhteyttä itseä suuremman kanssa.”

Tutkija, kirjailija, pappi ja teologian tohtori Panu Pihkala on kirjoittanut myös ilmastotunteista sekä esimerkiksi ylikulutuksesta.

Pyhiinvaellus

Pyhiinvaellus on koko kehon rukousta liikkeessä.

Vaeltaessaan pyhään paikkaan voi pohdiskella, rukoilla tai levätä hiljaisuudessa.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa pyhiinvaeltaa.

Pyhiin vaeltaminen on yksi matkailun muoto.

Kenties tunnetuimmat kristilliset pyhiinvaelluspaikat ovat Jerusalem, Rooma ja Santiago.

Kun haluat matkustaa lähelle, tutustu esimerkiksi näihin pyhiinvaellusreitteihin:

  • Agricola-kävely Pernajasta Turkuun
  • Aholansaaren kuunnelmakierros
  • Aurajoen pyhiinvaellukset: Helenan ja Pietarin polut
  • Birgitan vaellus Lempäälässä
  • Espoon pyhiinvaellukset: luontopyhiinvaellus Nuuksiossa ja Linnainen – Espoon vanha kivikirkko -reitti
  • Evon pyhiinvaellusreitti
  • Henrikin polku Turussa
  • Houtskarin pohdiskelupolku
  • Hetkiä Keravalla -pyhiinvaellusreitti
  • Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pyhiinvaellukset (3 vaihtoehtoa)
  • Isä Ingvalduksen vaellus Lohjalla
  • Jaakon polku Rymättylässä
  • Jaakontie (kulkee Hämeen Härkätietä Rengosta Turkuun; Hämeen Härkätie on Santiago de Compostelaan johtavien teiden kaukaisin häntä koillisessa)
  • Kokkolan mietiskely- ja rukouspolut (5 polkua)
  • Kuninkaantie
  • Laestadiuspolku Sieppijärvi-Lappea
  • Luomakunnan huokaus meissä -kaupunkipyhiinvaellus Turussa
  • Oulujoen pyhiinvaellusreitti
  • Pielpajärven kirkkopolku
  • Helsingin pyhiinvaellusreitit (4 erilaista)
  • Tampereen pyhiinvaellusreitit (23 reittiä, mm. Pyhän Fransiskuksen pyhiinvaellus Kaukajärveltä Messukylään)
  • Pyhän Henrikin tie Turusta Kokemäelle
  • Pyhän Laurin kirkkovaellus Vantaalla
  • Pyhän Martin pyhiinvaellus Raisiossa
  • Pyhän Olavin mannerreitti Savonlinnasta Turkuun
  • Pyhän Olavin merireitti Turun tuomiokirkosta Ruotsiin, jossa se yhtyy Pyhän Olavin reittiin
  • Sastamalan kirkkovaellus
  • St Olav Ostrobothnia Rannikko-Pohjanmaalla
  • Tapion polku Turussa (nimetty arkkipiispa Tapio Luoman mukaan)
  • Ulriikan polku Utsjoella
  • Vaasan suomalaisen seurakunnan Pyhiinvaeltajakirkko ja -polku
  • Vantaan luontopyhiinvaellusreitit (8 kappaletta)

Lähde ja lisätiedot: Pyhiinvaelluskeskus

Pyhiinvaellukselle voi suunnata myös johonkin itselle tärkeään paikkaan, kuten lapsuuden marjametsään.

Kehorukous

Kehorukous-rukousperinteeseen tutustuin Utön hiljaisuuden retriitillä. Teimme liikkeet toistellen Jeesuksen rukousta.

Kehorukoukseen voi yhdistää myös esimerkiksi Isä meidän -rukouksen.

Kehorukouksessa otetaan keho mukaan rukoukseen esimerkiksi polvistumalla tai nostamalla käsiä.

Liikkeiden tarkoitus on syventää yhteyttä Jumalaan tai ilmaista erilaisia tunteita, kuten kunnioitusta.

Meditatiivinen tanssi

Meditatiivinen tanssi on sekin kehon rukousta kuten edellä esitelty kehorukous-rukousperinne.

Tämän rukousperinteen koreografioissa on kuitenkin selkeämmin kyse tanssista.

Koreografioissa liikutaan pääasiassa ikuisuutta symboloivassa ympyrämuodostelmassa. Ympyrän keskellä saattaa olla vesimalja kukkine ja kynttilöineen Kristuksen läsnäoloa kuvaavana alttarina.

Mietiskelyä ja pyhyyden kokemista korostava meditatiivinen tanssi kuuluu nuorempien rukousperinteiden joukkoon.

Meditatiivinen pyhä tanssi otettiin nykymuodossaan käyttöön professori Bernhard Wosienin (1908-1986) toimesta.

Vuonna 2018 rekisteröidyn Meditatiivinen pyhä tanssi -yhdistyksen kautta voi tilata liturgista tanssia jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin.

Yhdistys järjestää myös kursseja.

Selvitin taannoin, mitä rukoileminen maksaa.

Tulin siihen tulokseen, että eniten rukousharrastuksen kustannuksiin vaikuttavat juuri erilaiset kurssit ja retriitit.

Hiljaisuuden jooga

Hiljaisuuden jooga on sairaalapappi Heli Harjunpään kehittämä harjoituskokonaisuus

Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät:

  • Lempeä kehollinen (jooga)harjoitus
  • Mielen rauhoittuminen
  • Hengellisyys (harjoitukseen yhdistetään rukouksia, Raamatun tekstejä ja virsien sanoja)

Joogan hyödyt hyvinvoinnille ovat laajalti tunnettuja.

Monelle voi kuitenkin tulla yllätyksenä se, että joogasta voi sukeutua kristillinen rukoustraditio.

Via Silentiin sivuilla todetaan:

”Hiljaisuuden joogassa liitytään mystiikan teologiaan, kokemuksellisuuteen, kuuntelevaan rukoukseen eli kontemplaatioon. Hiljaisuuden joogan harjoitukset ovat yhtenäinen meditatiivinen kokonaisuus, miniretriitti.”

Hiljaisuuden joogaan voi tutustua ilmaiseksi monissa evankelisluterilaisissa seurakunnissa.

Suomalaiset ovat ennenkin muokanneet ja lokalisoineet joogaperinnettä.

Ville Saarinen kirjoittaa Kaikki joogasta -verkkosivulla, että joogaa tehtiin Suomessa tunnetuksi jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina suomennosten ja lehtiartikkeleiden kautta.

Savonlinnassa vuonna 1955 perustettua Kirjeopisto Viaa pidetään ensimmäisenä järjestäytyneenä joogaa opettavana tahona. Kyse oli Tyyne Matilaisen ja Mirja Salosen rajajoogasta kehittämästä versiosta, jota kutsutaan edelleen ajatusjoogaksi.

Rukouslaulu

Rukouslaulu on laulaen esitettävää rukousta.

Meditatiivinen rukouslaulu on luonteeltaan myös kuuntelevaa. Tarkoitus ei ole niinkään esiintyä kuin levätä ja pysähtyä pyhyyden äärellä.

Rukouslaulujen melodiat ovat keskiajalta ja niiden sanat ovat joko latinaa tai suomea.

Kallion kirkossa Helsingissä on tämän vuosituhannen alusta lähtien pidetty rukouslaulumessuja.

Niihin kuuluu rukousten ja saarnan ohella myös kolehti, jolla kerätään esimerkiksi jouluapua vähävaraisille.

Sydänrukous

Sydänrukous (centering prayer) on sanatonta rukousta hiljaisuudessa. Ideana on hyväksyä Jumalan läsnäolo ja toiminta itsessä.

Monetkaan eivät ole kuulleet tästä rukousperinteestä, jota pidetään matkantekona kohti kontemplatiivista rukousta.

Kontemplatiivinen rukous tarkoittaa puolestaan ”Jumalassa lepäämistä”. Käytännössä voitaneen puhua tietoisuuden avautumisesta Jumalalle.

Sydänrukouksen kehittymiseen ovat vaikuttaneet mm.

  • Tietämättömyyden pilven (The Cloud of Unknowing) tuntematon kirjoittaja
  • Ávilan Teresa eli Pyhä Jeesuksen Teresa (1515-1582), mystikkonunna ja kirkonopettaja
  • Pyhä Ristin Johannes (1542-1591), pappi ja mm. mystikkojen suojeluspyhimys; perusti Ávilan Teresan kanssa paljasjalkaisten karmeliittojen sääntökunnan 1568
  • Thomas Merton (1915-1968), trappistimunkki, mystikko ja viime vuosisadan tärkeimpiä katolisia kirjailijoita
  • Thomas Keating (1923-2018), trappistipappismunkki ja yksi kontemplatiivisen rukouksen menetelmän kehittäjistä

Sydänrukouksesta kuulin ensi kerran Helsingin joogafestivaaleilla keväällä 2024.

Siitä keskustelivat pappi Henri Järvinen ja kirjailija Sanna Vaara (taiteilijanimeltään Räppäri Vaara). Jälkimmäinen on kirjoittanut kristityistä mystikoista mielenkiintoisen kirjan Jumalan katkennut kynä.

Tervetulon rukous

Tervetulon rukous (welcoming prayer) kuuluu näin:

Welcome, welcome, welcome.

I welcome everything that comes to me today, because I know it’s for my healing.

I welcome all thoughts, feelings, emotions, persons, situations, and conditions.

I let go of my desire for power and control.

I let go of my desire for affection, esteem, approval, and pleasure.

I let go of my desire for survival and security.

I let go of my desire to change any situation, condition, person or myself.

I open to the love and presence of God and God’s action within. Amen.

Isä Thomas Keatingin laatiman tervetulon rukouksen perusidea on toivottaa tervetulleeksi kaikki, minkä tulee kohtaamaan tänään. Tervetulleiksi toivotetaan niin ajatukset, tunteet kuin tilanteetkin.

Ajatuksena on hyväksyä kaikki vastaantuleva ja päästää irti tarpeesta hallita.

Tämä rukousperinne on vielä suhteellisen tuntematon Suomessa.

Vuonna 2025 osallistun pappi ja joogaopettaja Henri Järvisen kurssille, jossa uppoudutaan syvemmin sekä tervetulon rukoukseen, sydänrukoukseen että Lectio Divina -raamattumeditaatioon.

Lopuksi

rukousperinteet kristillisessä kirkossa

Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti useat rukousperinteet eli rukoustraditiot.

Esiteltäviä rukoustraditioita on yhteensä 14.

Rukousperinteiden lista ei varmastikaan ole kaikenkattava, sillä rukousperinteitä on syntynyt eri puolilla maailmaa ja syntyy varmasti edelleenkin.

Rukoileminen yhdistää ja erottaa ihmisiä, mikä käy ilmi muun muassa suomalaisista ihannesiirtokunnista.

Niistä kolme oli luonteeltaan uskonnollisia: Maggie Waltzin perustama Drummond 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, pastori Toivo Uusikallion Penedo 1920-luvun lopussa ja 1970-luvulla perustettu Jad Hashmona.

Jaetun uskon ja yhteisten rukousten varaan on rakentunut yhteisöjä myös Suomessa. Näistä ajattelin kirjoittaa lähiaikoina.

Lähteet

Olen kerännyt tietoa kristillisistä rukousperinteistä näistä kirjoista ja kursseista:

  • Via Silentiin artikkelit rukoustraditioista
  • Pauliina Kainulainen: Metsän teologia (2013)
  • Hiljaisuuden retriitti Utössä keväällä 2022
  • Rukousnauhakurssi, Valamon opisto kevättalvella 2024
  • Hiljaisuuden retriitti Enonkoskella kesällä 2024

Lue lisää aiheeseen liittyvää: